Kuukausi: syyskuu 2019

Syksyinen sieni-mustakaalipasta

kaupallinen yhteistyö: Risenta

 

Syksy on sieniruokien aikaa! Valmistimme Risentan herkullisesta papupastasta hurmaavan sieni-mustakaalipastan, jossa maistuvat myös aromaattiset yrtit ja valkosipuli.

Vielä on sienikautta jäljellä!

Tänä syksynä on uutisoitu huonosta sienivuodesta, mutta ainakin Satokausikalenterin IG-feedi on ollut täynnä upeita sienisaaliita! Monet ovat löytäneet komeita, puhtaita tatteja paikoista, joissa ei ole ennen tatteja tavattu ja sienikorit ovat pullistelleet kantarelleista. Käytimmekin tähän pastaan monien lempisientä, kantarellia. 

Kantarellillä on pitkä satokausi, eikä niistä löydy lähes koskaan matoja. Kantarellin, viralliselta nimeltään keltavahveron, tunnistaa helposti, koska se on kauttaaltaan keltainen. Myös sen malto on keltaista. Kantarellilla on suppilomainen lakki, jossa on aaltomaiset reunat. Lakki on tyypillisesti halkaisijaltaan 3-12 senttimetriä. Jalka on hattuun verrattuna tukeva ja kapenee alaspäin.

Kehittelimme kantarelleista ja mustakaalista herkullisen pastan, jonka maustoimme valkosipulilla, timjamilla ja salvialla. Papupasta tuo ruokaan lisää proteiinia ja kuituja.

Voit hyvin valmistaa sieni-mustakaalipastan kantarellien sijaan esimerkiksi suppilovahveroista. Myös kasvatetut sienet sopivat, jos sienionnea ei ole ollut. Mustakaalin taas voi vaihtaa samaan määrään lehtikaalia (paksu lehtiruoti kannattaa hienontaa erikseen ja laittaa pannulle jo samaan aikaan valkosipulin kanssa).

papupastat

Mitä on papupasta?

Papupasta on nimensä mukaisesti pavuista valmistettua pastaa. Risentan valikoimassa on kolme erilaista papupastaa: tässä reseptissä käyttämämme keltaisista luomusoijapavuista valmistettu fettuccine, vihreistä luomusoijapavuista valmistettu fettuccine sekä keltaisista luomusoijapavuista tehty spagetti. Papupastat sisältävät runsaasti proteiinia ja kuitua ja ne ovat gluteenittomia. Ne myös kypsyvät vain muutamassa minuutissa, todellista arjen superpikaruokaa siis!

Koska papupastat on tehty vain pavuista, ne soveltuvat mainiosti myös keliaakikoille.


Muista kurkata myös edelliset Risentan kanssa yhteistyössä tekemämme reseptit: gluteeniton persikkakakku sekä sitruunainen fenkolirisotto.

sieni-mustakaalipasta

Sieni-mustakaalipasta

Neljälle

 

  • 200 g Risenta Papupasta Fettuccinea
  • 250 g metsäsieniä, esimerkiksi kantarelleja tai suppilovahveroita
  • 3 rkl öljyä
  • suolaa ja mustapippuria
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 1 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna
  • 1 rkl tuoretta salviaa hienonnettuna
  • 1 rkl kasvisfondia
  • ½ sitruunan mehu
  • 100 g mustakaalia (tai lehtikaalia)
  • 2 ½ dl kaurakermaa
  • parmesaania tai vegaanista parmesaania

 

Keitä Papupasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Valuta ja jätä sivuun odottamaan.

Putsaa sienet ja revi isommat sienet palasiksi. Pienet sienet voi käyttää sellaisenaan. Kuumenna öljy pannulla ja paista sieniä, kunnes ne ovat pehmenneitä. Mausta sienet suolalla ja mustapippurilla.

Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Lisää valkosipulit sienien joukkoon ja paista pari minuuttia. Lisää pannulle yrtit, kasvisfondi ja sitruunan mehu. Paistele hetki.

Hienonna mustakaali ja lisää se pannulle. Kaada sekaan kaurakerma ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kastikkeen hautua muutama minuutti. Sekoita sitten pasta kastikkeen joukkoon ja anna pastan kuumentua. 

Jaa pasta lautasille ja viimeistele juustolla.

 

Seuraa Risentaa myös Facebookissa ja Instagramissa @risentasuomi, niin pysyt terveellisten tuotteiden ja reseptien aallonharjalla!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Syö sydämesi kyllyydestä – Maailman Sydänpäivän punainen menu

Kaupallinen yhteistyö: Sydänliitto

Tee sydänterveydestä näkyvää syömällä sydämesi kyllyydestä punaista väriä. Maailman sydänpäivää vietetään sunnuntaina 29.9. ja teemana on kasvikset sekä niiden lisääminen päivittäiseen ruokavalioon. Valmistimme juhlapäivän kunniaksi kauniin punaisen menun, jonka avulla yllätät taatusti illallisvieraat! Yhdistimme syksyn punaiset sesonkikasvikset sydänterveyttä edistävällä tavalla täysjyväviljaan, kalaan ja kasvispohjaisiin proteiinilähteisiin. 

 Levitteille sopivat kovat leivät, kuten hapankorput, salaattien kanssa voi tarjota patonkia tai sämpylöitä. Monet ruokalajit sopivat myös tavalliseen arkeen ruokahetkiä piristämään. Kaikki reseptit on tehty kuudelle.

Reseptien  -merkityt tuotteet löydät Sydänmerkillä varustettuna.

Punakaalisalaatti

Raaka-aineet:

600 g punakaalia

1 granaattiomena

1 ruukku tuoretta korianteria

 

Kastike:

2 dl omenamehua

0,5 dl omenaviinietikkaa

0,5 dl öljyä (esim. Auringonkukka)

1 rkl korianterin siemeniä

 

Tee näin:

1. Laita kastikkeen ainekset kattilaan. Keitä kastiketta hiljalleen välillä sekoittaen, kunnes nesteestä on haihtunut noin puolet.

2. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi ja lisää kastikkeen sekaan. Jatka keittämistä miedolla lämmöllä, kunnes kaali pehmenee hieman.

3. Nosta kattila liedeltä, anna kaaliseoksen jäähtyä ja nosta maustumaan jääkaappiin noin tunniksi.

4. Käsittele sillä välin granaattiomena ja hienonna korianteri.

5. Valuta kaalit tarvittaessa, jos nestettä on kertynyt runsaasti kattilaan. Lisää sekaan korianteri koristele salaatti granaattiomenan siemenillä.

Punainen lehtisalaatti

Raaka-aineet:

4 tomaattia

2 ruukkua tammenlehtisalaattia

 

Kastike:

1 sitruuna

3 rkl öljyä

2 rkl punaviinietikkaa

1 tl sokeria

 

Koristeluun:

punaista basilikaa

 

Tee näin:

1. Valmista ensin kastike. Pese sitruuna huolellisesti ja raasta kuori pieneen kulhoon. Halkaise sitruuna ja purista mehu sekaan. Lisää loput raaka-aineet ja sekoita.

2. Halkaise tomaatit ja purista enimmät siemenet pois. Hienonna tomaatit pieniksi kuutioiksi.

3. Huuhtele salaatti, valuta huolellisesti ja revi se sopiviksi suikaleiksi. Sekoita sekaan tomaatit ja kastike.

4. Koristele salaatti punaisilla basilikan lehdillä.

 

Punainen pesto

Raaka-aineet:

8 aurinkokuivattua tomaattia öljyssä

1 ruukku tuoretta persiljaa

1 valkosipulinkynsi

1 punainen chili

0,75 dl öljyä tai aurinkokuivattujen tomaattien öljyä

1 dl raastettua parmesaania

(ripaus rouhittua mustapippuria) (1 mm suolaa)

 

Tee näin:

1. Laita raaka-aineet tehosekoittimeen ja aja sileäksi tahnaksi. Peston tekeminen onnistuu myös sauvasekoittimella.

2. Maista pestoa ja lisää tarvittaessa ripaukset mustapippuria ja suolaa. Tarjoile täysjyväleivän levitteenä.

Punajuurihummus

Raaka-aineet:

6 (500g) punajuurta

250 g (1 tlk) kikherneitä

1 sitruuna

2 rkl tahinia

1 tl kuminan siemeniä

1 tl korianterin siemeniä

(½ dl öljyä)

(½ – 1 tl suolaa)

Koristeeksi tuoretta persiljaa

 

Tee näin:

1. Kuori punajuuret. Leikkaa ne 1 cm kuutioiksi ja laita leivinpaperin päälle uunipellille.

2. Paahda punajuuria 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes ne ovat pehmentyneet.

3. Valuta kikherneet ja purista sitruunan mehu. Lisää kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja massa sileäksi tahnaksi. Lisää tarvittaessa (oliivi)öljyä, jos hummuksesta ei tule riittävän levittyvää. Maista ja lisää tarvittaessa hieman suolaa.

4. Laita valmis hummus tarjoiluastiaan. Koristele tuoreella persiljalla ja tarjoile täysjyväleivän kanssa.

 

Lasimestarin lohi

Raaka-aineet:

400 g lohifileetä

1 punasipuli

1 punainen porkkana

 

Mausteliemi:

5 dl vettä

2 dl sokeria

1,5 dl punaviinietikkaa

1,5 rkl suolaa

10 kpl maustepippureita

10 kpl valkopippureita

2 laakerinlehtiä

1 tl sinapinsiemeniä

 

Tee näin:

1. Valmista ensin liemi mittaamalla ainekset kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi hiljalleen sekoittaen, kunnes sokeri on sulanut liemeen.

2. Kuori porkkana ja leikkaa se parin millin paksuisiksi viipaleiksi. Kuori sipuli ja leikkaa suikaleiksi. Lisää kasvikset liemeen ja keitä muutama minuutti.

3. Leikkaa lohi noin peukalonpään kokoisiksi kuutioiksi.

4. Laita kalan palat suureen lasipurkkiin kerroksittain kiehautettujen kasvisten kanssa. Kaada lopuksi kuuma mausteliemi kalojen päälle ja sulje kansi. Jäähdytä huoneenlämmössä.

5. Nosta lasimestarin lohi maustumaan jääkaappiin vuorokaudeksi.

 

Marinoidut kidneypavut

Raaka-aineet:

300 g (n.1,5 tlk) kidneypapuja

1 punasipuli

2 valkosipulin kynttä

1 dl hienonnettua tuoretta oreganoa

0,5 dl öljyä

0,5 dl sitruunan mehua

¼ tl suolaa

ripaus rouhittua mustapippuria

 

Tee näin:

1. Valuta pavut. Hienonna sipulit mahdollisimman pieneksi silpuksi. Laita raaka-aineet kannelliseen astiaan.

2. Lisää hienonnettu oregano, öljy, sitruunamehu ja mausteet. Sekoita.

3. Anna papujen marinoitua muutama tunti ennen tarjoilua jääkaapissa.

Paahdetut juurekset

Raaka-aineet:

8 (650g) puna- ja raitajuuria

0,5 dl öljyä

2 rkl hunajaa

4 rosmariinin oksaa

0,5 tl suolaa ripaus rouhittua mustapippuria

1 dl saksanpähkinöitä

 

Tee näin:

1. Kuori juurekset ja lohko ne noin peukalon kokoisiksi paloiksi.

2. Levitä juureslohkot uunivuokaan ja sekoita mukaan öljy, hunaja ja rosmariinin oksat.

3. Lisää sekaan ripaus suolaa ja mustapippuria

4. Paahda juureksia 175 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.

5. Lisää sekaan saksanpähkinät ja paista vielä noin 15 minuuttia.

6. Tarjoile lämpimien ruokalajien lisuukkeena tai käytä jäähdytettynä salaatin seassa.

Vispipuuro

Raaka-aineet:

1,5 l vettä

3 dl punaisia marjoja, kuten puolukkaa, karpaloita ja punaviinimarjoja

0,75 tl suolaa

3,5 dl ruisjauhoja

2 dl sokeria

 

Tee näin:

1. Lisää vesi, marjat sekä suola kattilaan. Kiehauta ja lisää sekaan jauhot koko ajan sekoittaen. Kiehauta puuro uudelleen ja anna sen jälkeen hautua kannen alla noin tunnin ajan säännöllisesti sekoittaen.

2. Nosta puuro jäähtymään ja lisää sekaan sokeri. Anna puuron jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

3. Ennen tarjoilua vatkaa sähkövatkaimella jäähtynyttä puuroa noin kymmenen minuuttia. Mitä enemmän vatkaat, sen kuohkeampaa puuroa saat. Tarjoile vispipuuro tuoreiden marjojen ja maidon kanssa.

 

   Tästä merkistä tunnistat Sydänmerkki-tuotteen kaupassa.

 

P.S. Myös Satokausikalenteri 2020 sisältää sydämen asiaa! Mukana tietokirjaosiossa on ensimmäistä kertaa Sydänliiton kanssa yhteistyössä toteutettu Sydänterveyttä edistävä ruoka – infopaketti.


Lue lisää sydänterveydestä Sydänliiton sivuilta ja ota seurantaan myös sydämelliset sometilit Facebookissa Suomen sydänliitto ja Instagramissa @sydänliitto!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Palsternakkaa pataan – murua rinnan alle

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Suomessa on historian saatossa viljelty monenlaisia juureksia, joiden käyttö on nykyään jäänyt valitettavan vähälle. Onneksi viime vuosina tähän asiaan on saatu muutosta ja palsternakat, juuripersiljat, mustajuuret ja keltajuurikkaat alkavat olla tuttu näky ruokakauppojen HeVi-osastoilla. 

Ruokakulttuurimme kehittyy jatkuvasti ja myös lihan käytön kohdalla on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa pureudutaan palsternakan ja tuoreen lihan historiaan. Artikkelin lopusta löydät ihanan punaviinipaistin reseptin, jossa tämän hetken herkullisimmat raaka-aineet yhdistyvät upeaksi ateriaksi.

Tämä on osa Satokausikalenterin ja Atrian #sadonkorjuuhaaste-ruokatempausta, jonka avulla haluamme nostaa suomalaisen ruoan arvostusta ja kasvattaa kotimaisten tuotteiden menekkiä merkittävästi. Lue kuinka juuri sinä voit osallistua talkoisiin ja liity kanssamme edistämään ruokakulttuuria. 

Liemijuureksen roolista kärsivä palsternakka on noussut himoituksi herkuksi

Palsternakka on tunnettu jo vuosituhansien ajan Euraasian alueella. Sitä kasvatettiin jo Rooman valtakunnan aikaan Italiassa. Suomeen palsternakka saapui ensin lääkekasvina, mutta jo 1700-luvulla sitä viljeltiin Turussa ja aina Kittilässä saakka. Perunan ja porkkanan suosion kasvaessa palsternakan suosio hiipui Suomessa. Muistoina palsternakan kulta-ajoista on Etelä-Suomessa villinä kasvavat palsternakat, jotka ovat viljelykarkulaisia vanhoista puutarhoista.

Palsternakka on erinomaisen makuinen juures. Klassinen “neljän peen” varaan rakentuva kasvisliemi koostuu palsternakasta, purjosta, porkkanasta ja persiljasta. 2000-luvun alussa palsternakka oli vielä harvinainen juures. Silloin sen kulutus oli alle yksi palsternakka vuodessa suomalaista kohden. 

Nykypäivän kuluttajat osaavat arvostaa palsternakkaa eri tavalla kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Palsternakka sopii täydellisesti Suomen kasvuolosuhteisiin. Sen maku on parhaimmillaan pakkasen puraisun jälkeen, jolloin sen sisältämä tärkkelys alkaa muuttua sokeriksi. Palsternakan sadonkorjuu kannattaa tehdä vasta myöhään syksyllä tai ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.

Palsternakkaa ei kannata kuoria, koska sen kuoressa on runsaasti raffinoosia sekä eteerisiä öljyjä, jotka antavat juurekselle omintakeisen maun. Tästä syystä se on erinomainen liemijuures. Viime vuosina palsternakka on opittu käyttämään entistä enemmän keitoissa, gratiineissa, padoissa sekä soseena. Jos kuoret eivät sovi valmistamaasi ruokalajiin, niin niistä kannattaa tehdä herkullisia sipsejä tai käyttää ne kasvisliemen raaka-aineena. 

Juuresten kulutusta kannattaa lisätä – kokeile monipuolisesti

Juuresten etuja ovat niiden korkea kotimaisuusaste, ekologisuus, maku, edullisuus, säilyvyys sekä monipuolisuus. Tämän lisäksi juurekset ovat terveellisiä. Oikein varastoituna juurekset säilyvät jopa yli puoli vuotta! Siksi suomalaiset juurekset ovat sesonkiruokailun kulmakivi, joita voi tietysti piristää aina muilla Satokauden parhailla raaka-aineilla. 

Porkkana on ylivoimaisesti Suomen syödyin juures. Syömme sitä yli kymmenen kiloa vuodessa henkilöä kohden. Muita juureksia nautitaan huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi lanttua syömme reilun kilon vuodessa. Toisen suositun juureksen punajuuren kulutus jää alle kiloon vuodessa. Nauriksen ja palsternakan kulutus jää muutamaan sataan grammaan. Retiisiä ja mukulaselleriä syödään muutamia kymmeniä grammoja vuodessa suomalaista kohden. Mustajuuri, keltajuuri, piparjuuri, retikka, kaurajuuri, raitajuuri ja maa-artisokka jäävät vielä vähemmälle.

Suosituissa juureksissa ei ole mitään vikaa. Kasvisten kulutusta on helpointa lisätä opettelemalla käyttämään uusia raaka-aineita. Tutut ruokalajit saavat uutta makua sekä väriä kokeilemalla raaka-aineita monipuolisesti. Esimerkiksi keltajuurta on helppo lisätä perunamuussiin, nakkikeitto saa uutta makua mukulaselleristä ja paahdetut maa-artisokat sopivat hyvin uunijuuresten sekaan. Kokeile rohkeasti! Loistavia vinkkejä uusien kotimaisten kasvisten kokeiluun löydät Atrian maukkaasta Sadonkorjuu-reseptipankista.

 

Tuore liha oli ennen harvinaista herkkua 

Ennen vanhaan tuore liha oli tuoreiden kasvisten tavoin sesonkiruokaa. Sadonkorjuun jälkeen syksyn viimeinen työ oli teurastus. Varastotaloudessa eläneet talonpojat teurastivat loppusyksystä kaikki ne eläimet, joita ei jätetty talven varalle. Muina vuodenaikoina syöty liha oli yleensä suolattua tai jollain muulla tavalla säilöttyä. Poikkeuksen teurastusaikaan saattoi tehdä häät, hautajaiset tai jokin muu suuri juhla, jota varten saatettiin teurastaa eläin.

Suomessa parasta ruhonosaa sanottiin muruksi, esimerkiksi rinta- tai selkämuru. Teurastetusta eläimestä käytettiin lähes kaikki osat. Nahkasta tehtiin vaatteita, rasvasta valmistettiin kynttilöitä ja myös veri sekä sisäelimet syötiin. Teurastuksen yhteydessä talteen otettu veri suolattiin, jäähdytettiin ja käytettiin erilaisiin veriruokiin kuten makkaroihin ja verileipiin. 

Koko ruhon hyödyntäminen on edelleen tärkeä arvo. Atrian ruhoista hyödynnetään edelleen kaikki osat luita ja nahkaa myöten. 

Teurastuspäivään kuului usein juhla-ateria, olihan tuore liha harvinaista herkkua. Perinteisiä ruokalajeja olivat verimakkarat, tai tuoreesta sisäelimistä valmistettu “tappaiskaali”. Teurastuspäivän aterialle kutsuttiin yleensä myös naapuritalojen asukkaat ja teurastukseen liittyi paljon taikauskoa. 

Suomalainen liha on taatusti turvallinen valinta

Nykyaikana lihaa on saatavilla ruokakaupoista ympäri vuoden. Tämän seurauksena arki on helpottunut ja valmiiksi käsitelty liha sekä lihajalosteet ovat helppoa ja nopeaa arkiruokaa. Samalla monet nykykuluttajat ovat vieraantuneet lihan alkuperästä. 

Suomalainen liha on ulkomaista lihaa järkevämpi valinta. Yksi merkittävä ympäristön kannalta merkittävä erottava tekijä on nautojen nurmiruokinta. Suomalaisen naudan vaikutukset ympäristöön ovat pienemmät sekä keittiöissä että tiloilla.

Kyselytutkimusten mukaan me kuluttajat arvostamme kotimaista lihaa. Suomalaisten lihan kulutus on viime vuosina herättänyt jonkin verran keskustelua. Suuri osa tuontilihasta syödään ravintoloissa, laitoskeittiöissä ja jalosteissa, jopa kuluttajien tietämättä. Harva meistä kuluttajista kysyy vaikkapa pikaruokaravintolassa, että mistä heidän tarjoama ruoka tulee. Ravintolassa kannattaakin kysyä rohkeasti lihan alkuperää varsinkin nyt #sadonkorjuuhaaste:en aikana! 

Parhaat edellytykset lihan ympäristövaikutusten hallintaan sekä vähentämiseen ovat kotimaisessa tuotannossa. Parhaimmillaan toteutettuna maatalousympäristöt voivat lisätä luonnon monimuotoisuutta. Atria-tuotemerkin alla myytävä liha on aina suomalaista.

Punaviinipaistia ja palsternakkaa kolmella tapaa

 

Palsternakka-punaviinikastike:

  • 2 palsternakkaa (200 g)
  • 2 salottisipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 + 2 rkl voita
  • ½ rkl balsamiviinietikkaa
  • 3 timjamin oksaa
  • 5 dl punaviiniä
  • 5 dl hyvää lihalientä
  • ½ tl suolaa

 

Ota paisti huoneenlämpöön 1-2 tuntia ennen paistamista. Ruskista paisti pannulla ruokalusikallisessa öljyä ja kypsennä uunissa 150 asteessa noin 60 minuuttia, kunnes sisälämpötila on 70 astetta. Kääri paisti folioon ja anna vetäytyä 15 minuuttia. Viipaloi ohuiksi viipaleiksi.

Kuori palsternakat. Leikkaa kaksi palsternakkaa kuutioiksi ja kaksi pitkittäin lohkoiksi. Hiero palsternakkoihin 1 rkl öljyä ja mausta suolalla. Lorauta palsternakkalohkoille lisäksi hieman hunajaa. Paahda 225 asteessa noin 15 minuuttia. 

Kuori ja paloittele perunat. Laita ne kattilaan ja peitä vedellä. Keitä kypsiksi. Valuta vesi pois ja sekoita joukkoon kuumat palsternakkakuutiot (lohkot tarjoillaan erikseen). Soseuta juurekset ja lisää joukkoon voi ja smetana. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoile ohueksi viipaloitu punaviinipaisti palsternakka-perunamuussin, paahdettujen palsternakkalohkojen ja palsternakka-punaviinikastikkeen kanssa.

 

Palsternakka-punaviinikastike:

Pese palsternakat ja leikkaa kuutioiksi. Kuori ja hienonna salottisipulit ja valkosipulinkynnet. Sulata 2 rkl voita kattilassa ja kuullota palsternakkoja, sipuleita ja valkosipulia miedolla lämmöllä noin kymmenen minuutin ajan.

Lisää kattilaan balsamiviinietikka ja anna kiehahtaa. Lisää timjaminoksat sekä punaviini, kuumenna kiehuvaksi. Anna poreilla, kunnes viinistä on noin puolet jäljellä.

Siivilöi kastike ja palauta kattilaan. Lisää joukkoon lihaliemi ja keitä, kunnes jäljellä on noin kaksi desilitraa.

Vispaa kastikkeen joukkoon 2 rkl voita ja mausta suolalla. Tarjoile punaviinipaistin ja palsternakka-perunamuussin kanssa.

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaisen ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu. 

 

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. 

 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.