Suomessa vain 14 % miehistä ja 22 % naisista syö suositusten mukaisesti puoli kiloa kasviksia päivässä (FinRavinto 2017).

Luvut ovat huolestuttavia, sillä kasviksia syömällä tekee palveluksen sekä itselleen, että ympäristölle.

Satokausikalenterin missiona on kasvisten kulutuksen edistäminen ja monipuolistaminen. Mission edistämiseksi hyödynnetään kaikkia viestinnän ja markkinoinnin keinoja. Sisältöstrategiana on laskea rimaa kasvisten syömiseksi ja ohjata kuluttajat kasvisostoksille. Tämä tehdään tarjoamalla mahdollisimman houkuttelevassa muodossa olevaa tietoa personoituna kohderyhmän tarpeisiin.

Haaste

Haasteena tunnistettiin se, että kasviksista valtaosa on brändittömiä tuotteita. Kasviksissa on myös pienet myyntikatteet. Toisin sanoen: vain harvalla toimijalla on intressejä panostaa resursseja tuoreiden kasvisten markkinointiin.

Kukaan ei ollut kasvisten puolella.

Satokausikalenteri täytti tyhjiön puolueettomana tahona yhdistäen kuluttajat, tuottajat, kaupan alan toimijat ja teollisuuden. Samaan aikaan Satokausikalenteri luo kysyntää kuluttajien keskuudessa ja pyrkii saamaan alan toimijat vastaamaan siihen. Esimerkkinä syksyllä 2019 toteutettu #sadonkorjuuhaaste, jossa luotiin talkoot kotimaisen sesonkiruoan puolesta ja osallistettiin niihin kuluttajat ja koko elintarviketeollisuus.

Alusta lähtien Satokausikalenteri on halunnut olla siellä missä ihmisetkin ovat. Siksi some on valikoitunut mission edistämisen pääasialliseksi alustaksi.

Tavoitteet ja mittarit

Onnistumisen edellytyksiksi määriteltiin vuodeksi 2019 seuraavat somekanavien tavoitteet ja mittarit:

1) Tavoite: kasvisten tunnettuuden lisääminen
Mittarit: näyttökerrat, yleisön määrän kasvattaminen Instagramissa (uuden kohdeyleisön hankkiminen)

2) Tavoite: kasvisten myynnin edistäminen
Mittarit: sitoutumisaste, sisällön frekvenssi

3) Tavoite: kasvisten tunnettuuden lisääminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa
Mittarit: kaupallisten yhteistöiden näyttökerrat, kaupallisten yhteistöiden sitoutumisaste

Toteutus

1) Mitä

Satokausi-ajattelu toimii kaiken tekemisen lähtökohtana, sesonkikasvikset ovat kaikessa läsnä. Satokausikalenterin pääkanavina toimii yli 100 000 tykkääjän Facebook-sivu sekä yli 82 000 seuraajan @satokausikalenteri Instagram-tili (luvut poimittu 01/2020). Twitter-tili on eriytetty B2B-viestintää varten.

Sisällöstä:

• 30 % on yleishyödyllisiä, yleisöä opettavia ja uutta kasvistietoa tarjoavia asiantuntijajulkaisuja (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen).
• 30 % on kaupallisia yhteistöitä (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen kumppaneiden kanssa ja kasvisten myynnin edistäminen)
• 30 % on yleisön kanssa vuorovaikutusta re-postauksilla, linkkijaoilla, keskustelualoituksilla ja muilla aktivoivilla tavoilla (tavoitteena kasvisten myynnin edistäminen)
• 10 % on reaktiivisia, viraali-ilmiöitä edistäviä julkaisuja (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen ja huomioarvo)

2) Kenelle

Satokausi-somen pääkohderyhmät:

• 20-34-vuotiaat ”Iidat”: urbaanit ja tiedostavat nuoremmat sinkut ja dinkut, joita ohjaa trendit (pääkanava Instagram)
• 35-50-vuotiaat ”Jaanat”: kiireiset äidit, jotka kaipaavat helppoja ja nopeita vinkkejä arkeen (Instagram + Facebook)
• 51-65-vuotiaat ”Marjatat”: kotia ja omaa aikaa arvostavat aikuiset naiset, jotka tykkäävät tehdä käsillään (pääkanava Facebook)

3) Miten

Facebook @satokausikalenteri: Uutisvirran kuratoinnilla asiantuntija-aseman vahvistaminen ja liikenteen ohjaus sisältöjen pariin satokausi.fi-sivustolle ja verkkokauppaan. Sisältöä 2-3 kertaa päivässä sivulle ja kahteen suljettuun ryhmään (Satokausi-Ruoka, Satokausi-Puutarha).

Instagram @satokausikalenteri: Ajankohtaisella ja visuaalisella sisällöllä kiinnostuksen herättäminen ja kasvistietouden tarjoaminen suoraan käyttäjän feediin. Sisältöä 1-2 kertaa päivässä feediin ja storyyn.

Kanavien tuotanto on optimoitu mahdollisimman ketteräksi. Viraali-ilmiöihin pystytään tarttumaan minuuttien kuluessa huomioarvon maksimoimiseksi ja sisällön kuvamaailma sekä tone of voice ovat nykyisten sometrendien mukaisia: samaistuttavia, aitoja ja osallistavia. Yhteisöllisyys on kanavissa vahvasti läsnä. Yleisön kanssa käydään pitkiä, opastavia keskusteluja esimerkiksi ruokahävikistä, kiertotaloudesta ja kasvisten käytöstä erikoisruokavalioissa. Lisäksi hyödynnetään eri kanavien matalan kynnyksen osallistamistyökaluja, esimerkiksi Instagram Stories -toiminnon kysymystarroja ja äänestyksiä.

***

Tulokset:

Kaikki tulokset ovat orgaanisia!

Julkaisujen markkinointibudjetti 0 €!

Vuonna 2019 Facebook + Instagram:

• Julkaisujen näyttökerrat: 53,5 miljoonaa, kasvu +123 % vuoteen 2018 verrattuna
• Sitoutumisasteen keskiarvo: 3,8 %
• Reaktiot: 2,0 miljoonaa tykkäystä, kommenttia ja klikkausta (eli n. 5 600 reaktiota päivässä, keskimäärin reaktio joka 15. sekunti)
• Sisällön frekvenssi: 25 / kk (tuloksellisten digikampanjoiden taso min. 6-9)
• Kaupallisten kampanjoiden näyttökerrat: 18,6 miljoonaa (35 % sisällöstä)
• Kaupallisten kampanjoiden sitoutumisasteen keskiarvo: 3,5 % (vuonna 2018 vastaava luku 3,2 %)

Yleisön määrän kehittyminen: 

• Instagram seuraajamäärän kasvu: +72 % (vuonna 2018 vastaava luku +72 %)

Datan nojalla voidaan todeta, että somestrategian onnistumiselle asetetut tavoitteet ylitettiin vuonna 2019.

1. Yli 120 % kasvu näyttökertojen määrässä viestii, että sisältö on kohderyhmille hyödyllistä ja tuottaa selkeää lisäarvoa.
2. Korkea sitoutumisaste kertoo sen, että yleisö suhtautuu sisältöön positiivisesti, mikä vastaa myynnin edistämisen tavoitteeseen.
3. Digikampanjoille poikkeuksellisen korkea sisällön frekvenssi takaa, että kasvikset pysyvät kohderyhmän top of mindissa ympäri vuoden vastaten myynnilliseen tavoitteeseen.
4. Kumppaneiden kanssa toteutettu kaupallinen sisältö nähdään kanavissa yhtä relevanttina kuin orgaaninen sisältö, tämä voidaan päätellä samalla tasolla olevasta sitoutumisasteesta.
5. Kanavista Instagram jatkaa kasvua täysin lineaarisesti jo kolmatta vuotta kasvattaen etenkin nuorempien naisten kohderyhmän kokoa.

***

Eikä siinä vielä kaikki!

1) Somen avulla myytiin loppuun Suomen yksi suosituimmista painotuotteista: Satokausikalenteri vuodeksi 2020.

Kalenteria on painettu jo yli 140 000 kappaletta. Myyntikanavina hyödynnettiin pääosin sosiaalista mediaa. Myyntikampanja oli erittäin tuloksellinen: keskiarvoltaan koko syksyn konversioprosentti oli 5,7 % ja parhaana päivänä konversioprosentti oli jopa 17,8 %. Vertauksen vuoksi: kansainvälisten tutkimusten mukaan verkkokaupan keskimääräinen konversioprosentti desktopilla on 3,4 %, tabletilla 2,9 % ja älypuhelimella 0,9 %.

2) Toukokuussa 2019 Satokausikalenteri palkittiin Reykjavikissa pohjoismaiden EMBLA Food Awards -gaalassa kunniakirjalla vuoden parhaana Nordic-tason ruokaviestijänä.

Viestinnästä valtaosa on Satokausi-somessa tapahtuvaa kuluttajaviestintää. Vastaavaa konseptia ei ole yhdessäkään muussa pohjoismaassa ja konsepti herätti runsaasti kiinnostusta. Länsinaapurimme selkeästi kaipaavat helposti lähestyttäviä ja hyödyllisiä Satokausi-kanavien sisältöjä.

3) Sydänliitto palkitsi Satokausikalenterin työstään vuoden 2019 Terveyden edistämisen kunniapalkinnolla.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat maamme yleisimpiä sairauksia. Koko Suomen sydänterveyttä edistetään Satokausikalenterin kanavissa osana muuta somesisältöä hyvinvointi-teeman alla. Teema oli nostettu Satokausi-somekanavissa yhdeksi 2019 tärkeimmäksi teemaksi yhdessä vastuullisuuden ja lasten kasvisten syömisen edistämisen kanssa. Seuraajia osallistettiin kiinnittämään huomiota sydänterveyteen mm. luomalla Satokausi-reseptiikkaa punaisista kasviksista Maailmaan sydänpäivään 29.9.2019.

***

***

Tekijät

Suunnittelu ja strategia

Satokausi Media

Konseptisuunnittelija Natalia Salmela
Konseptisuunnittelija Samuli Karjula

Sisällöntuotanto

Satokausi Media

Natalia Salmela
Samuli Karjula
Juuso Karjula
Johannes Karjula
Anna Salmisalo
Hanna Hurtta
Wiivi Koskela
Riikka Lamminpää
Minna Rautio-Pakaste
Kaie Hakonen

Lisätietoja: nata(at)satokausi.fi

Kurpitsan sesonki on taas täällä! Oranssi herkku hurmaa syvällä makuprofiilillaan ja tekstuurillaan. Kaiken lisäksi kurpitsa sopii monenlaiseen ruokaan ja reseptiin. Kokeile kurpitsaa esimerkiksi keitoissa, padoissa, uunissa paahdettuna, soseeksi ajettuna ja myös makeaan ruoanlaittoon, vaikkapa piirakkaan. Kurpitsa taipuu erinomaisesti myös arkiseksi ruokalajiksi, kun valmistelut tekee etukäteen. Tällöin syntyy käden käänteessä vaikkapa mehevä kurpitsapasta.

Kurpitsa on Suomessa verrattain tuore tulokas kasvisten joukossa. Aikaisemmin Suomessa on myyty ulkomaisia kurpitsoja, mutta kotimainen tuotanto on kasvattanut suosiotaan ja nykyään kotimaisena saakin jo monia eri kurpitsalajikkeita. Kokeile vaikkapa myskikurpitsaa, spagettikurpitsaa tai uusinta lajiketta markkinoilla, patty pan -kurpitsaa. Kurpitsapasta on siitä helppo ruoka, että siihen voit käyttää mitä tahansa mieluista kurpitsalajiketta. Kokeile eri lajikkeita ja löydä oma suosikkisi!

Valitse kaupasta kurpitsa niin, ettei kurpitsa anna periksi pohjasta painettaessa. Valitse mieluiten kokoonsa nähden painavahko kurpitsa, jossa ei ole painaumia. Käsittele kurpitsaa samalla tavoin kuin käsittelisit vesimelonia: leikkaa kuoret pois veitsellä, halkaise puoliksi tai siivuiksi ja koverra siemenet pois lusikalla. Voit myös kypsentää kurpitsan lohkoina tai puolikkaina kuorineen, tällöin voit kovertaa sisuksen kypsänä ja pehmeänä.  Hyvin huuhdotut siemenet voi paahtaa uunissa ja käyttää salaateissa tai sosekeitoissa.

Kannattaa esivalmistella kurpitsa ja laittaa se jääkaappiin – näin voit nauttia valmiiksi esikypsennetystä kurpitsasta pitkin viikkoa helposti valmiina ruokiin lisäämällä.

Juustoinen kurpitsapasta

• noin 400 g mieluista kurpitsaa
• 1 rkl sitruunamehua
• mustapippuria myllystä
• n. ½ tl suolaa
• 300 g pastaa
• 1/2 pkt fetajuustoa
• 100 g babypinaattia
• 3 rkl oliiviöljyä
• 1 dl mieluista juustoraastetta
• koristeeksi kurpitsansiemeniä

Kypsennä kurpitsaa uunissa noin 180 asteessa 40-60 minuuttia tai kunnes sisus on pehmeää. Paahda myös kurpitsansiemenet kuivalla pannulla. Koverra kurpitsan sisus ja lusikoi malto kulhoon. Mausta sitruunalla, pippurilla ja suolalla. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta. Lisää pastan sekaan kurpitsa, öljy, fetajuusto ja siemenet. Kuumenna. Jaa lautasille ja ripottele päälle mieluista juustoaraastetta.

Lisää reseptejä, joko olet kokeillut näitä?

Punaviinipaistia ja palsternakkaa kolmella tapaa

Juhlava sadonkorjuukana kurpitsapedillä

Punakaalisalaatti

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin Instagramissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Kaupallinen yhteistyö: ABC-asemat

Kesä on täynnä elämyksellisiä matkoja Suomen suvessa. Olipa kyseessä tuttu reittivalinta mökkimaisemiin, uuden paikan valloitus tai jokin kesän tuhansista tapahtumista, kannattaa varata matkalle tarpeeksi aikaa energisoiviin taukoihin. Oivana pysähdyspaikkana toimii jokin monista ABC-asemista, joiden runsaassa valikoimassa esillä ovat upealla tavalla värikkäät Satokausi-kasvikset.

Uudistimme tänä keväänä ABC-asemien salaattipöydän ja sesongin parhaat maut löytyvätkin matkaajan iloksi ja ihastukseksi aina Suomen eteläisimmästä nurkasta pohjoiseen. Tankkaa siis A-, B- ja C-vitamiinit Satokausi-salaattipöydästä. Menu ja käytettävät kasvikset vaihtuvat säännöllisesti, joten uusia makuja ja kasviksia löytää takuuvarmasti.

Reseptit kaikkien käyttöön – kokeile kotona

Uudistetusta ABC-asemien salaattipöydästä löytyvät Satokausi-kasvikset tarjoillaan aina pienellä twistilla. Tällä tavalla jokaisen raaka-aineen parhaat puolet pääsevät esiin. Jos resepti ihastuttaa, voi raaka-aineet käydä ostamassa ABC:n yhteydessä olevasta ruokakaupasta. Satokauden salaattipöydän reseptit julkaistaan viikoittain ABC-asemat -sivulla Facebookissa.

Kaikkien aikojen melonikesä hellii makean ja raikkaan ystäviä juuri nyt ja vihreää voimaa syödään vihreistä pavuista. Nappaa talteen edelliset Satokausi-salaattipöydän julkaisemamme reseptit.

Vihanneksissa maistuu kesä

Kesällä vihannekset ovat erityisen makeita ja rapsakoita. Erilaiset kaalit ja juurekset maistuvat kesällä erinomaisilta. Sesongin raaka-aineita kannattaa käsitellä hellästi: usein riittää nopea kuullotus, kevyt marinointi tai pieni paahtaminen. Vihanneksissa on runsaasti makua omasta takaa, joten mausteeksi riittää usein perinteiset suola ja pippuri, etikka ja öljy tai sitruuna.

Myös juurekset kypsyvät kesällä. Juuri nyt ruokakauppojen tiskistä voi bongata kesän ensimmäisiä nauriita ja punajuuria, kannattaa muistaa myös porkkana. Porkka on Suomen suosituin juures – eikä syyttä! Oranssi kasvis maistuu vauvasta vaariin. Kannattaa kokeilla porkkanan paahtamista ja kotioloissa porkkana sopii mainiosti myös grilliin. Erilaiset yrtit ovat porkkanan kavereita, kokeile vaikkapa rakuunaa tai timjamia.

Paahdetut porkkanat

• 500g halkaistuja porkkanoita
• lorau öljyä
• ripaus suolaa
• ripaus mustapippuria
• tuoretta rakuunaa

Sekoita porkkanat, öljy, suola ja mustapippuri. Paahda porkkanoita noin 200 asteessa 20 minuuttia tai grillissä. Ripottele sekaan pilkottu rakuunan lehti.

Pikkelöity kirsikkatomaatti

• 1 kg kirsikkatomaatteja
• 1/2 dl omenaviinietikkaa
• 1/2 dl sokeria
• 1,5 dl vettä
• ripaus hienonnettua korianteria
• ripaus mustapippuria
• ripaus suolaa

Kiehauta viinietikka, sokeri, mausteet ja vesi. Lisää tomaatit mausteliemeen ja anna jäähtyä. Lisää korianteri tomaattien joukkoon.

Kukkakaalipikkeli

• 1 kg kukkakaalia
• 1/2 dl omenaviinietikkaa
• 1/2 dl sokeria
• 1,5 dl vettä
• raastettua sitruunan kuorta

Viipaloi kukkakaali ja raasta sitruuna. Kiehauta viinietikka, sokeri ja sitruunanmehu. Lisää kukkakaalit mausteliemeen ja anna jäähtyä.

Ota seurantaan myös ABC:n Facebook-sivu ja Instagram-tili ja poimi Satokauden salaattipöydän muut reseptit talteen!      

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.