Puutarhasta pöytään

Säilö kesän maut talteen

Sadonkorjuun aika on täällä! Nyt nautitaan tuoreista marjoista ja vihanneksista, sekä säilötään satoa
talven varalle. Pakastetuista oman pihan marjoista pyöräytetyllä smoothiella piristää aamun kuin aamun ja yrttitee pitää lämpimänä talvipakkasillakin.

Säilöntämenetelmiä löytyy monenlaisia, esimerkiksi pakastaminen, kuivaaminen, hapattaminen, umpiointi sekä suolan tai sokerin avulla säilöminen. Oli menetelmä mikä tahansa, säilönnän tarkoituksena on estää elintarvikkeen pilaantuminen heikentämällä haittamikrobien toimintaa. Hygienia on siis erityisen tärkeää. Muista tiskata ja kuumentaa säilönnässä käytettävät lasipurkit huolella ennen käyttöä.

Säilöminen tuo uusia herkullisia piirteitä esiin tutuistakin marjoista ja vihanneksista erilaisten menetelmien ja mausteiden avulla. Se on helppoa ja palkitsevaa puuhaa. Mikäs sen parempaa kuin saada nauttia kesän makuja vielä keskitalvellakin!

Marjat ja hedelmät

Marjoja ja hedelmiä löytyy niin kotipihasta kuin metsästäkin. Jaoimme aikaisemmin vinkkejä marjastusretkelle, ne löytyvät täältä.

Hilloja ja mehuja valmistaessa kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia yhdistelmiä ja mausteita. Inkiväärillä maustettu omenamehu on taivaallisen hyvää, ainakin inkiväärin ystävien mielestä.  Marjoja ja hedelmiä voi yhdistellä oman maun mukaan ja testaamalla löytää uusia herkullisia komboja. Mitä jos perushillon maustaisikin chilillä tai vaniljalla? Klassinen kuningatarhillo valmistetaan mustikoista ja vadelmista, mutta omassa keittiössäsi voit yhdistää juuri ne marjat ja hedelmät, jotka makuusi sopivat, vain luovuus on rajana!

Tsekkaa arkea helpottava Smoothie-mix pakastimeen sekä vinkit marjojen pakastukseen ja mansikkahillon ohje, jota voit soveltaa muillekin marjoille ja hedelmille.

Hapankaalia voi tehdä hapatusruukussa tai muussa vesilukollisessa astiassa.

Hapattaminen

Vihanneksia voi säilöä helposti maitohappokäymisen avulla. Käymisen seurauksena elintarvikkeen pH laskee ja haittamikrobien toiminta estyy. Hapattaminen säilyttää vihannekset tuoreina ja jopa lisää niiden ravintoarvoa. Hapatetut vihannekset ovat erittäin terveellisiä myös siksi, että maitohappobakteerit kykenevät palauttamaan suoliston normaalin bakteerikannan vatsataudin tai antibioottikuurin jälkeen.

Kaali on helpoin hapatettava vihannes, mutta kokeile myös kurkkua, punajuurta, sipulia tai porkkanaa.

Suolakurkkujen hapatuksessa voidaan käyttää mustaherukan lehtiä maitohappobakteerin lähteenä.

Kuivaaminen

Yrttejä, sieniä tai vaikkapa marjoja voi säilöä kuivaamalla. Kuivaaminen on kätevä tapa säilöä elintarvikkeita huoneenlämmössä. Kuivaamisessa tärkeää on ilmava ja lämmin tila, joka ei ole liian kuuma eikä suorassa auringonpaisteessa.

Mikäli chilistä tulee satoa enemmän kun ehtii tuoreena käyttää, kannattaa sitä säilöä kuivaamalla tai pakastamalla.

Yrttejä voi kuivata huoneenlämmössäkin, nestepitoisempia elintarvikkeita kannattaa kuivata kuivurissa tai uunissa. Parhaita kuivattavia ovat puhtaat, nuoret ja terveet kasvit, jotka on kerätty kuivalla säällä. Kuivattuja elintarvikkeita kannattaa säilyttää lasipurkissa tai paperipussissa valolta suojattua.

Nokkosen voi kuivata sellaisenaan tai ryöpätä kevyesti ennen kuivatusta kauniin värin säilyttämiseksi.

Suolaaminen

Sieniä, kalaa ja lihaa voi säilöä myös suolaamalla. Sienistä erityisesti rouskut sopivat suolasieniksi. Suola imee elintarvikkeen soluista vettä ja väkevöittää liemen niin vahvaksi, että mikrobien toiminta estyy.

Tämän tekstin takana on turkulainen puutarhuri Riikka, lisää hänen upeita kuviaan ja tietoa ruoan kasvattamisesta itse löydät instagramista @puutarhuriikka.

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Lähiruokaa metsästä

Turkulaiset Riikka ja Wiivi tuovat Satokausi-saitille juurevaa puutarhurin näkökulmaa. Käsittelyssä ovat niin puutarha, keittiö kuin luonnon antimetkin. Lue myös edelliset Puutarhasta pöytään-artikkelit

Me suomalaiset olemme onnekasta kansaa, sillä meillä on valtavasti puhdasta luontoa, joka on juuri nyt täynnä ravinteikasta ja vitamiinipitoista lähiruokaa.

Metsässä kävely ja marjamättäillä kyykkiminen on hyötyliikuntaa, joka palkitsee varmasti. Luonnossa kuljeskelu laskee stressitasoja ja tuottaa hyvää mieltä. Kun sen lisäksi saa vielä kotiin kantaa metsän herkkuja, on helppo hymyillä.  Mikä olisikaan parempi viikonlopunviettotapa kuin marjastus- tai sienestysreissu lähiluonnossa!

Vinkki: Sienien ja marjojen lisäksi villiyrtit kannattaa hyödyntää keittiössä.

 

Valmistautuminen

Sieni- tai marjametsälle kannattaa lähteä poutasäällä. Kun keräät luonnosta ruokaa, valitse puhdas keruupaikka. Esimerkiksi isojen teiden varsia on syytä välttää. Ennen metsään lähtöä kannattaa kerrata jokamiehenoikeudet.

Pitkät housut, pitkähihainen paita ja kumisaappaat ovat marjastajan ja sienestäjän perusvarustus. Kirkkaat värit erottuvat paremmin metsässä. Pukeudu vaatteisiin joissa on mukava liikkua. Hattu päähän aurinkoisella säällä ja hyttyskarkotetta käyttöön tarpeen mukaan.

Muista myös pakata mukaan juotavaa ja eväät. Vinkkejä herkullisiin eväsleipiin löydät täältä.

Ennen kuin suuntaat sienireissulle, tutustu ruokasieniin kirjojen tai netin avulla. Tietoa eri sienilajeista löydät vaikkapa täältäKerää vain sellaisia sieniä, jotka varmasti tunnistat.

 

Marjastus

Mustikat voi kerätä ämpäriin. Pehmeämmille marjoille kuten vadelmille pienempi rasia on parempi. Halutessasi ota mukaan poimuri tai siivilä. Mustikoita kannattaa lähteä etsimään kuusi- ja havumetsistä heinä-elokuusta syyskuun lopulle asti.

Villivadelmat viihtyvät aukeilla paikoilla, kuten metsäteiden reunoilla ja hakkuuaukeilla ja kypsyvät samoihin aikoihin mustikoiden kanssa. 

Suuntaa suolle, jos mielit hilloja (käytetään myös nimiä lakka ja muurain). Hillaa saa etelässä hieman niukemmin heinäkuusta alkaen ja pohjoisemmassa elokuusta eteenpäin. 

Puolukka on maamme yleisin varpukasvi joka viihtyy kuivilla kankailla ja kallioilla. Puolukkaa voi kerätä elokuun alusta syyskuun loppuun ja se on yksi parhaiten säilyvistä marjoistamme.

Karpaloita voi poimia syyskuusta ensilumiin asti. C-vitamiinipitoinen hapan marja viihtyy vetisillä suoalueilla.

 

Sienestys

Sienille kori tai ämpäri on oivallinen keruuastia. Sieniveitsi, jonka toisessa päässä on suti, on kätevä väline sienien keruuseen ja putsaukseen, mutta tavallinen veitsikin käy. Ota tarvittaessa mukaan sienikirja, joka auttaa sienien tunnistamisessa. Kirjoista löydät myös hyvät vinkit siihen, minkälaisilla alueilla eri sienilajit viihtyvät.

Poimi sienet kokonaisina ja perkaa heti metsässä. Eri lajit kannattaa kerätä erillisiin astioihin, näin saaliin käsittely kotona on nopeampaa.

Keruusaaliin käsittely

Keruusaalis, oli kyseessä sienet tai marjat, kannattaa käsitellä mahdollisimman pian. 

Marjojen vitamiinit saat parhaiten hyödynnettyä nauttimalla ne tuoreena.  Marjoista keität myös hillot ja mehut tai leivot piirakan. Suuremmasta saalista riittää pakkaseenkin. Julkaisimme aikaisemmin vinkkejä mustikan ja mansikan käyttöön, näitä voi soveltaa muillekin marjoille!

 

Sienet kannattaa putsata jo metsässä. Ne ovat lihan ja kalan tavoin helposti pilaantuva ruoka-aine, joten ne kannattaa valmistaa ateriaksi, pakastaa tai kuivata mahdollisimman pian. Jotkin sienet vaativat keittämisen ennen syömistä, tutustu siis huolella eri sienilajien käyttöön.

 

Tutkivat puutarhurimme löydät myös instagramista: @wiivikoskela ja @puutarhuriikka

Kaikki irti kasviksista

Turkulaiset puutarhurit Wiivi ja Riikka tuovat Satokausikalenterin blogiin tietoa ruoan kasvattamisesta ja vinkkejä kotipuutarhaan. Lue myös edelliset Puutarhasta pöytään- postaukset.

Kun ostamme kasviksemme kaupasta, unohdamme helposti niiden alkuperän ja merkityksen ravinteiden kierrossa. Porkkanan tai punajuuren matka siemenestä lautaselle on pitkä. Kasvi on ensin itänyt siemenestä otollisissa olosuhteissa. Se on kerännyt ravinteita sekä vettä, yhteyttänyt auringon valon vaikutuksesta kasvattaakseen lopulta herkullisen ravinteikkaan juuren, jota me porkkanaksi tai punajuureksi kutsumme. Sen viljely on vaatinut aikaa, työtä ja oikeat olosuhteet.

Kotipuutarhurille ensimmäiset omat porkkanat ovat suorastaan ihmeellinen asia. Tällä kunnioituksella olisi syytä kohdella myös ostettuja kasviksia. Ne kannattaa hyödyntää kokonaisvaltaisesti. Tsekkaa myös vinkit yrttien käyttöiän pidentämiseen täältä.

Naatit talteen ja käyttöön

Kesällä useita suomalaisia vihanneksia myydään nippuina kaupoissa. Nippuporkkanan- tai punajuurikkaan naatteja, eli maanpäällisiä osia, ei kannata heittää hukkaan, sillä ne ovat herkullista pestoainesta. Korvaa vain perinteisen pestoreseptin basilika vihannesten naateilla ja nauti. Useimmat naatit sopivat myös pataan tai salaattiin. Tärkeää on huomioida naattien puhtaus. Luomukasvisten naatteja voi syödä huoletta ilman pelkoa mahdollisista torjunta-aine jäämistä.

Itänyt kasvis on potentiaalinen kasvi!

Hyödyntämällä itäneet kasvikset vähennät ruokahävikkiä ja otat todella kaiken irti kasviksista. Itänyt sipuli tai valkosipuli lähtee kasvattamaan vartta, jos istutat sen multaan. Sipulin vartta voi käyttää ruoanlaitossa kuten sipuliakin. Jos itänyt sipuli on vielä kiinteä ja hyvinvoivan oloinen, voi sen tietysti käyttää ruokaan sellaisenaankin. Kesällä sipulin varret kasvavat reippaasti ulkonakin.

Versomaan lähteneelle inkiväärille tai kurkumalle kannattaa antaa mahdollisuus. Parhaimmillaan itäneestä maavarren palasta lähtee kasvamaan useampia versoja ja ajan kanssa myös lisää maajuurta. Inkiväärissä myös lehdet ovat syötäviä, ne maistuvat hieman miedommin kuin maavarsi, jota yleensä syödään. Inkivääri ja kurkuma ovat lämpöisten olosuhteiden kasveja, joten niiden kasvatusta kannattaa kokeilla kasvihuoneessa tai sisällä.

Myös porkkanan tai punajuuren kannoista voi kasvattaa uutta versoa esimerkiksi salaattiin käytettäväksi. Aseta kannat lautaselle, jossa on vettä ja vaihda vesi säännöllisesti. Viikossa näkyy jo vihreää.

Puutarhurin on hyvä ymmärtää, että mikään ei ilmesty tyhjästä. Ravinteiden kierto on olennainen osa puutarhan hoitoa. Kasvisten syömisestä syntyy usein enemmän tai vähemmän biojätettä, kuoria ja kantoja. Nämä kannattaa ehdottomasti kompostoida, joko kompostorin tai bokashin avulla ja hyödyntää myöhemmin puutarhan ravintona. Bokashi, joka vie huomattavasti vähemmin tilaa, on potentiaalinen vaihtoehto myös kerrostaloasujalle. Pöydästä takaisin puutarhaan matkaavat kasvisten naatit ja kuoret palaavat ravinteiden kiertoon seuraavana kesänä mullaksi kompostoituneena.

Tutkivat puutarhurimme löydät myös somesta: valokuvaajamme @puutarhuriikka jakaa upeiden kuvien lisäksi paljon hyödyllistä puutarhatietoa ja vinkkejä taimikasvatukseen. Tekstivastaavamme @wiivikoskela jakaa kuvia ja ajatuksia niin arjesta kuin puutarhastakin.