Reseptit

Sadonkorjuukanaa kurpitsan ja omenasiiderikastikkeen kera

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Talkoot suomalaisen ruoan puolesta jatkuvat, joko sinä olet osallistunut #sadonkorjuuhaaste:seen? Tänä syksynä yhdessä Atrian kanssa haluamme kasvattaa suomalaisen ruoan menekkiä merkittävästi. Näin syksyllä haasteeseen osallistuminen on erityisen helppoa, sillä ruokakaupoissa on enemmän kotimaisia tuotteita kuin koskaan ennen. Lue lisää vuoden suurimmasta ruokatempauksesta ja katso kuinka sinä voit osallistua mukaan.

Tällä kertaa valmistamme uudesta Atria Sadonkorjuukanasta upean, juhlavan uunikanan kurpitsapedillä. Annos sopii hienosti viikonlopun yhteiselle päivälliselle tai vaikkapa sadonkorjuun juhlapöytään.

juhlava uunikana

Suomalainen kana maistuu taatusti

Kokonaisen kanan kypsennystä ei tarvitse pelätä! Atrian uusi Sadonkorjuukana on leikattu puoliksi, jolloin  valmistus on entistä helpompaa ja nopeampaa. Juhlava uunikana kurpitsapedillä on näyttävä tarjottava ja sen kanssa maistuu keitetty ohra sekä herkullisen hienostunut omenasiiderikastike. Ohra on suomalainen vastine riisille, helposti valmistettavaa ja maukasta lähiruokaa. 

Atria Perhetilan Sadonkorjuukana Omena-siideri on valmiiksi puoliksi leikattu, pintamaustettu kana. Hennon raikkaasti omenasiideriltä maistuva Sadonkorjuukana on sadonkorjuujuhlien kuningatar, jonka voi myös kypsentää myyntipakkauksena olevassa vuoassa.

Myskikurpitsa on aina hyvä valinta

Myskikurpitsa on tänä päivänä kotikokkien lempparikurpitsa, eikä ihme. Suuren pisaran mallisessa kurpitsassa on maitokahvin värinen melko ohut kuori, jonka saa helposti kuorittua terävän veitsen avulla. Kurpitsan voi myös paahtaa kuorellisina lohkoina, kuoret irtoavat näppärästi kypsistä lohkoista. Kurpitsa on kuoren alta kirkkaan oranssi ja se kypsyy melko nopeasti. 

Kurpitsan kanssa sopii monenlaiset mausteet ja makuparit. Juhlava uunikana saa kurpitsan lisäksi alleen sesongin herkullisia kasviksia: punasipulia, fenkolia ja omenaa. Kastike keitetään omenasiideristä ja vaikka sen tekeminen kuulostaa hieman vaivalloiselta voi-vehnäjauhosuurustuksineen, niin voimme luvata, että onnistut kyllä ja kastikkeesta tulee uusi luottosoossisi. Se sopii upeasti varsinkin kana- ja possuruokien kanssa tarjottavaksi.

juhlava uunikana kurpitsapedillä

Juhlava uunikana kurpitsapedillä

 

  • 1 pkt Atria Perhetilan Sadonkorjuukana (n. 1,3 kg)
  • 1 myskikurpitsa (n. 800 g)
  • 2 punasipulia
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 1 fenkoli (n. 250 g)
  • 2 omenaa
  • 1 sitruuna
  • ¼ ruukkua salviaa
  • 2 rkl öljyä
  • ½ tl suolaa
  • tarjoiluun keitettyä ohraa

 

Omenasiiderikastike

  • 3 rkl voita
  • 3 rkl vehnäjauhoja
  • 3 dl kuivaa omenasiideriä
  • 2 dl kermaa
  • 1 rkl kanafondia
  • ½ tl suolaa
  • ¼ tl valkopippuria

 

Halkaise kurpitsa, kuori se ja poista siemenet. Leikkaa kurpitsa reiluiksi lohkoiksi. Kuori punasipuli ja leikkaa lohkoiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Leikkaa fenkolit ja omenat lohkoiksi (poista omenista siemenkodat).  Halkaise sitruuna.

Asettele vihannekset voideltuun uunivuokaan, sekoita joukkoon salvianlehdet. Lorauta niiden päälle öljyä ja mausta suolalla. Asettele päälle Sadonkorjuukana ja paista vuokaa uunissa 200 asteessa noin 90 minuuttia, kunnes vihannekset ja kana ovat kypsiä.

Valmista kastike. Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää siideri joukkoon koko ajan sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kypsyä noin 10 minuuttia. Sekoita joukkoon kerma ja kuumenna. Mausta kastike kanafondilla, suolalla ja mustapippurilla.

Tarjoile kana-kurpitsavuoka keitetyn ohran ja omenasiiderikastikkeen kanssa. 

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaisen ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu. 

 

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Kurpitsa ja kana ovat 2000-luvun menestystarinoita

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Mieti kuinka kotitaloutesi ruokailutottumukset muuttuisivat, jos ruokakaupasta ei saisi kurpitsoja tai broileria? Nämä nykyään itsestäänselvät raaka-aineet ovat itse asiassa aika tuoreita uutuuksia suomalaisessa ruokakulttuurissa. Tässä artikkelissa selvitetään kuinka nämä nykyään helposti saatavat raaka-aineet ovat päätyneet suomalaisten lautasille. 

Lue lisää vuoden suurimmasta ruokatempauksestamme suomalaisen ruoan puolesta ja katso kuinka sinä voit osallistua mukaan!

kurpitsainen kanakeitto

Talvikurpitsat ovat tuontijuhlan tulosta

Ennen kristinuskon vakiintumista kulttuuriimme suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin sadonkorjuun juhlana. Kekrille ei ollut tarkalleen määrättyä päivää. Jokainen tila sai juhlistaa sadonkorjuun päättymistä paikallisesti, omien töiden määrätessä ajankohdan. 

Korjuutöiden päättymistä juhlistettiin syömällä ja juomalla ylenpalttisesti. Tällä tavalla pyrittiin takaamaan seuraavan Satokauden runsaus. Vasta 1800-luvulle tultaessa kekri liitettiin kristillisen pyhäinpäivän yhteyteen ja maanviljelykseen liittyvät perinteet sulautettiin osaksi kristinuskosta peräisin olevia tapoja. Monet kekrin perinteistä ja tavoista ovat nykyään meille tutumpia nykyisestä joulun ja uudenvuoden vietosta. 

Nykyään tutumpi Halloween on uinut suomalaisiin juhlaperinteisiin vasta 2000-luvulla. ”All Hallows’ Eve” eli pyhäinpäivän aatto, jonka tunnemme halloweenina on 31.10. vietettävä muinaisten kelttien talven alkamisen päivä. Alunperin sitä on vietetty kelttiläisen perinteen vaikutukselle altistuneissa anglosaksisissa maissa, kuten Skotlannissa, Englannissa ja Irlannissa. Irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät juhlan mukanaan Yhdysvaltoihin ja siellä se onkin joulun jälkeen suosituin juhla. Me olemme oppineet tuntemaan tämän juhlan amerikkalaisessa muodossaan.

Vaikka halloweenin kaupallisuutta on viime aikoina kritisoitu, niin sen ansioksi voitaneen laskea talvikurpitsojen ilmestyminen kauppojen HeVi-osastoille. Tänä vuonna tarjolla on ollut useita eri lajikkeita ja suurin osa kurpitsoista on kotimaassamme viljeltyjä. Halloweenin läpi lyöminen Suomessa ei ole pelkästään negatiivinen asia. Se todistaa, että suomalainen ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja me voimme osallistua sen muuttamiseen.

Ensimmäiset kotimaiset talvikurpitsat ilmestyivät näyttävästi ruokakauppoihin syksyllä 2014. Jo vuonna 2015 avomaalla kurpitsoja viljeleviä yrityksiä löytyi Suomesta 37 kappaletta. Vuoden 2017 lopussa niitä oli jo yli 50 kappaletta eli yritysten määrä on parissa vuodessa kasvanut melkein 40 prosenttia! 

Tänä syksynä ruokakaupoista löytyy kotimaisia jättikurpitsoja sekä hoikkaido-, myski- ja spagettikurpitsoja. Vielä viisi vuotta sitten tilanne oli hyvin erilainen. Syksyllä 2018 kotimaisen myskikurpitsan hinta oli ensimmäistä kertaa vastaavaa tuontituotetta edullisempi sesongin aikana. Lyhyessä ajassa tapahtunut muutos on monipuolistanut suomalaista ruokakulttuuria ja luonut kymmeniä uusia työpaikkoja ruoantuotannon pariin.

kurpitsainen kanakeitto

Myös lihan kulutuksesta on tapahtunut muutoksia – suomalainen kana on haluttu herkku

Suomessa ja muualla Euroopassa liha oli ennen 1900-luvun alkua harvinaista ravintoa suurimmalle osalle väestöstä. Lihan vuosittainen kulutus on yli kaksinkertaistunut 1950 – luvulta tähän päivään. Vastaavasti lihan osuus kulutusmenoista on pienentynyt 1970-luvun yli viidestä prosentista nykyiseen noin 2,5 prosenttiin. Vielä ennen toista maailmansotaa useimmat eläimet kasvatettiin ja teurastettiin itse. Nykyään liha on peruselintarvike, jota on saatavilla ruokakaupoissa ympäri vuoden.

Kuluttajakyselyiden mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista lihaa, sillä se on puhdasta ja turvallista ruokaa. Kuluttajatutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista pitää lihaa maukkaana ruokana ja suomalaisten suosikkiruoat ovat vahvasti lihapitoisia. 

Myös lihan kulutuksessa on tapahtunut voimakkaita muutoksia edellisten vuosikymmenien aikana. Eniten Suomessa syödään porsaan, siipikarjan ja naudan lihaa. Muun lihan osuus jää noin kahteen kiloon henkilöä kohden. Se sisältää lampaan, hirven, poron ja riistaeläinten lihan kulutuksen.

Suomalaisten uudeksi suosikiksi on noussut vaalea siipikarjan liha. Vielä 1970-luvun alussa keskiverto suomalaisen söi kanaa alle kilon vuodessa. Vielä 1990-luvulla  kulutus oli alle kymmenen kiloa vuodessa asukasta kohden. Broilerin kysynnän kova kasvu alkoi 2000-luvulla ja vuonna 2013 siipikarja ohitti suosiossaan jopa naudanlihan. Nykyään keskivertosuomalainen syö noin 25 kiloa broileria vuodessa.

kurpitsainen kanakeitto

Suomalainen broilerin tuotanto on nykyaikaista ja vastuullista

Suomalainen ruoantuotanto on pystynyt vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään. Suomessa tuotetaan vastuullista, laadukasta ja valvottua broilerinlihaa, jonka alkuperä voidaan jäljittää ruokakaupasta kasvattamoon, hautomoon ja jopa emotilalle asti. Tämä ei ole itsestäänselvyys muualla maailmassa. Suomessa on maailman terveimmät broilerit. Tuotantoketju on vapaa monista tarttuvista taudeista, jotka ovat Euroopassa arkipäivää. Kun syöt Atria Perhetilan -kanaa, tiedät aina, miltä tilalta liha on peräisin. Voit myös olla varma, että kana ei ole koskaan saanut antibiootteja. 

Broilerin tuotantoketju on myös merkittävä työllistäjä. Broilerin kasvatus, haudonta, rehuviljan tuotanto sekä teollisuus työllistää suoraan noin 2000 suomalaista. Tämän lisäksi välillisesti työllistetään alihankkijoita, kuljetusyrittäjiä sekä rakennus- ja laitetoimittajia. Broilerilla on myös pienin hiilijalanjälki eri kotieläintuotantolajeista.  

 

Yhdistä upeat raaka-aineet

Atrialta löytyy runsaasti erilaisia vaihtoehtoja kanaruokien ystäville. Atria Perhetilan Mehevät Rustiikkikuutiot Kanan fileestä ovat monikäyttöisiä, reilun kokoisia kuutioita. Ne sopivat erinomaisesti pataruokiin, mutta toimivat myös paistettuina esimerkiksi salaattien ja keittojen proteiinilähteenä. Yhdistimme kurpitsan ja kanan ja saimme aikaan herkullisen syksyisen keittoreseptin. Jos haluat hifistellä, voit kaivertaa kurpitsanlihan kuoristaan ja tarjoilla sopan suoraan kurpitsasta! 

kurpitsainen kanakeitto

Kurpitsainen kanakeitto

  • 1-2 Hokkaido kurpitsaa (n. 1 kg)
  • 2 rkl öljyä
  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 2 isoa perunaa (n. 200 g)
  • ½ tl kurkumaa
  • ½ tl jauhettua korianteria
  • 6 dl kasvislientä
  • 1-2 dl kermaa
  • 1 tl suolaa
  • ½ tl mustapippuria
  • ½ rkl hunajaa
  • ½ rkl omenaviinietikkaa
  • 1 rs Atria Perhetilan Meheviä Rustiikkikuutioita Kanan Fileestä (350 g)
  • ½-1 tl chilijauhetta
  • ½ dl paahdettuja kurpitsansiemeniä
  • tuoretta lehtipersiljaa

 

Leikkaa kurpitsa puoliksi, poista siemenet ja kuori veitsen avulla. Leikkaa kuutioiksi.

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Raasta inkivääri. Kuori ja kuutioi perunat. Kuumenna 2 rkl öljyä kattilassa ja kuullota sipulia muutama minuutti. Lisää valkosipuli, inkivääri, kurpitsa- ja perunakuutiot, kuullota pari minuuttia. Sekoita joukkoon kurkuma ja korianteri.

Lisää kasvisliemi ja kuumenna kiehuvaksi. Anna keiton poreilla noin 15 minuuttia, kunnes kurpitsat ja perunat ovat kypsiä. 

Soseuta keitto tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma ja mausta suolalla, mustapippurilla, hunajalla ja omenaviinietikalla. 

Ruskista Rustiikkikuutiot kovalla lämmöllä pannulla tilkassa öljyä. Alenna lämpöä ja paista noin 10 minuuttia, kunnes ovat kypsiä. Mausta chilillä.

Jaa kurpitsakeitto kulhoihin ja asettele pinnalle paistetut Rustiikkikuutiot. Viimeistele annokset paahdetuilla kurpitsansiemenillä ja hienonnetulla lehtipersiljalla. Voit tarjoilla keiton myös hokkaidokurpitsan kuoresta.

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaiset ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu.

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Kolmen kaalin pyttipannu raakamakkaralla

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Talkoot suomalaisen ruoan puolesta jatkuvat, joko sinä olet osallistunut #sadonkorjuu-haasteeseen? Tänä syksynä yhdessä Atrian kanssa haluamme kasvattaa suomalaisen ruoan menekkiä merkittävästi. Näin syksyllä haasteeseen osallistuminen on erityisen helppoa, sillä ruokakauppojen hyllyt notkuvat suomalaisia kasviksia ja niiden herkullisia täydentäjiä muista tuotekategorioista. Lue lisää vuoden suurimmasta ruokatempauksesta ja katso kuinka sinä voit osallistua mukaan.

Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa ja sen kunniaksi julkaisemme nyt herkullisen version hävikkiruokien ykkösestä, pyttipannusta.

Aromaattisen ruusukaalin makupariksi sopii mehevän makuinen ja rustiikkinen juustolla maustettu Atria Artesaani Lämminsavustettu Raakamakkara Gouda. Pistimme nämä pannulle yhdessä muiden kaalien kanssa ja lopputuloksena on huikean herkullinen kaalipyttipannu.  

ruusukaali

Pieni suuri ruusukaali

Tämän pyttipannun tähti on raakamakkaran lisäksi ruusukaali. Myös brysselinkaaliksi kutsuttu pikkuruinen kaalinkerä on lähtöisin, yllätys yllätys, Belgiasta. Se on suhteellisen nuori viljelyskasvi – ensimmäiset viralliset todisteet viljelystä löytyvät 1700-luvulta. Ruusukaali on usein väärinymmärretty kaali, joka esiintyy monien painajaisissa ylikypsäksi ja ruskeaksi keitettynä, pistävän makuisena pakollisena kasvislisukkeena. Voimme kuitenkin luvata, että oikein kypsennettynä ruusukaali on herkullista!

Ruusukaali on muiden kaalien tapaan hyvin terveellistä. Se sisältää runsaasti C-, K- ja A-vitamiineja sekä folaattia. Lisäksi siinä on kuitua jopa enemmän kuin muissa kaaleissa.

Ruusukaalin voi halutessaan keittää tai höyryttää kevyesti, mutta parhaiten sen aromit tulevat esille pannulla paistaen tai uunissa paahtaen. Oikein kypsennetty ruusukaali on kauniin vihreän väristä ja purutuntumaltaan napakka.

Pyttipannu 2.0

Pyttipannu on tunnettu ja rakastettu ruokalaji Suomessa ja Ruotsissa. Perinteisesti se sisältää paistettua perunaa, sipulia ja jonkinlaista lihaa, esimerkiksi makkaraa. Pyttipannu on oivallinen hävikinestoruoka, sillä pannulle voi heittää vaikka mitä nahistumisvaarassa olevia vihanneksia sekä esimerkiksi edelliseltä ruokailulta jääneitä kypsiä lihoja, broilereita tai jopa kalaa. 

Usein pyttipannun päälle paistetaan vielä kananmuna, niin tässä meidänkin versiossa. Kaalipyttipannu sopii niin arkeen kuin juhlaankin, Atria Artesaani Lämminsavustettu Raakamakkara Gouda nostaa spydärimme helposti helppojen arkiruokien paremmalle osastolle. Makkarasta tirisee sopivasti rasvaa, joka taittaa lehtikaalin herkullisen pehmoiseksi. Ruusukaalit maistuvat tässä ruoassa loistavilta ja valkokaali sekä perunat tuovat ruokaan runsautta. Hunaja ja dijon-sinappi viimeistelevät makumaailman.

Tämä ruoka toimii mainiosti myös keitoksi pidennettynä. Liemeksi sopii esimerkiksi tomaattimurskalla maustettu kana- tai lihaliemi. Kananmunat voi kolmen kaalin raakamakkarakeitosta jättää pois. 

kolmen kaalin pyttipannu

Kaalipyttipannu

Neljälle

 

  • 1 pkt Atria Artesaani Lämminsavustettu Raakamakkara Goudaa (240 g)
  • 1 rkl voita
  • 1 iso lehtikaalin lehti
  • 1 sipuli
  • 300 g ruusukaaleja
  • 5 keitettyä perunaa (300 g)
  • pala valkokaalia (100 g)
  • 1 rkl öljyä
  • 1 rkl omenasiideriviinietikkaa
  • 1 rkl dijon-sinappia
  • 1 tl hunajaa
  • ½ tl suolaa
  • ¼ tl mustapippuria
  • 4 kananmunaa
  • tuoretta persiljaa

 

Leikkaa raakamakkarat palasiksi. Kypsennä paloja paistinpannulla voissa noin 10 minuuttia. Riivi sekaan lehtikaalin lehti pieniksi paloiksi ja paista vielä pari minuuttia. Siirrä sivuun odottamaan. 

Kuori ja hienonna sipuli.Halkaise ruusukaalit. Leikkaa perunat ja kaali pieniksi kuutioiksi.

Kuumenna öljy isossa pannussa ja kuullota sipulia muutama minuutti. Lisää joukkoon ruusukaalit sekä peruna- ja kaalikuutiot, paista melko kovalla lämmöllä, jotta saat vihanneksiin kauniin paistopinnan. Lisää pannulle omenasiideriviinietikka, sinappi ja hunaja. Laske sitten lämpöä ja kypsennä noin viisi minuuttia.

Sekoita lopuksi joukkoon makkara-lehtikaalipaistos. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Paista kananmunat, mausta ne suolalla ja mustapippurilla ja tarjoile munat pyttipannun kanssa. Viimeistele annokset runsaalla määrällä hienonnettua tuoretta persiljaa.

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaisen ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu. 

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.