Italiasta tulevat kiivit ovat nyt sesongissa ja niitä on tarjolla tavallisissa ruokakaupoissa edulliseen hintaan. Alunperin tätä soikeaa hedelmää on kutsuttu kiinalaiseksi karviaiseksi. Vuonna 1959 se uudelleennimettiin Uuden-Seelannin pelottoman ja uteliaan kansallislinnun mukaan. Suomeksi kiwi taipui kiiviksi. Vaikka kiivi tunnetaan yleisenä allergian aiheuttajana, siihen liitetään myös terveysvaikutuksia, kuten ummetuksen ja ahdistuksen helpottaminen. Lisäksi kiivissä on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.


Nuoreen viljelyhistoriaansa nähden kiivi on todella suosittu hedelmä. Nykypäivänä kiiviä viljellään ympäri maailman ja meillä Suomessa myytävät kiivit tuodaan pääsääntöisesti Italiasta, Uudesta-Seelannista ja Chilestä.

KIIVI ON SUHTEELLISEN UUSI TUTTAVUUS EUROOPASSA

Kiivi (Actinidia Chinensis) on noin kananmunan kokoinen laikkuköynnösten sukuun kuuluvan kasvin hedelmä. Kiivi on alunperin lähtöisin Kiinasta ja aikaisemmin se tunnettiin nimellä kiinan karviainen. Alkuperäisestä nimestään huolimatta se ei ole mitään sukua tuntemallemme karviaiselle.

1900-luvun alussa uusiseelantilainen opettaja Isabel Fraser kävi opintomatkalla Kiinassa ja toi tuliaisinaan kiivin siemeniä. Puutarhuri Alexander Allison istutti siemenet ja vuonna 1910 köynnöksistä saatiin ensimmäiset hedelmät. Hayward Wright kehitti kiivistä Hayward-lajikkeen ja tämän myötä kiivin kaupallinen viljely alkoi 1940-luvulla.

Kiivi saapui Eurooppaan 1970-luvulla, jonka jälkeen sitä on viljelty Välimeren maissa. Italian kiivinviljelijöiden yhdistys on omistanut kiiville jopa oman sivuston, jonka tarkoituksena on edistää italialaisten kiivien brändiä. Ranskalaisten mielestä kiivin erikoisen näköiset pikkuiset ja vaatimattomat hedelmät näyttivät niin kummallisilta, että he kutsuivat niitä nimellä souris vegetalis eli vihanneshiiret.

KAUNIS HEDELMÄ KANNATTAA SYÖDÄ KUORINEEN

Kiivi sisältää runsaasti C-vitamiinia ja sen muutkin ravintoarvot ovat erinomaisia verrattuna muihin suosittuihin hedelmiin, kuten banaaniin, omenaan, appelsiiniin ja ananakseen. Kiivissä on paljon luteenia, joka auttaa mm. näkökyvyn ylläpidossa. Kiivin ummetusta vähentävä vaikutus tulee sen sisältämästä aktinidiinista sekä ravintokuiduista. Kiivi sopii erinomaisesti FODMAP-ruokavalioon, joten ärtyvästä suolesta kärsivät voivat nauttia tätä hedelmää. Kiivi saattaa myös vähentää verihiutaleiden kokkaroitumista sekä alentaa trigyseridiarvoja.

Karvaisen kuoren alla on kirkkaan vihreä ja kaunis hedelmä, jossa pienet mustat siemenet ympäröivät vaaleaa keskusta. Kypsän kiivin hedelmäliha on pehmeää ja makeaa. Maku muistuttaa hieman mansikkaa tai melonia ja se on hieman hapan. Osa kiivin ravinteista on hedelmän kuoressa ja sen voi nauttia kuorineen. Tässä tapauksessa kannattaa suosia luomua ja pestä hedelmä huolellisesti.


Jos kiivin kuorineen syöminen tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta, niin kuoret voi hyödyntää myös smoothiessa tai pirtelössä.

KIIVI SOPII JÄLKIRUOKIIN JA LIHAN MUREUTTAMISEEN

Kypsä kiivi antaa hieman periksi painettaessa ja kypsät hedelmät kannattaa säilyttää kylmässä, jopa lähellä nollaa olevassa lämpötilassa. Kotona jääkaapissa kiivi säilyy hyvänä jopa useita viikkoja. Helppo tapa nauttia kiivi on halkaista se kahteen osaan ja kovertaa malto kuoresta suoraan lusikalla suuhun.

Kiivi sopii myös paloiteltuna tai viipaloituna erilaisiin salaatteihin, kakkujen täytteeksi tai koristeeksi. Mustat siemenet ja houkutteleva väri tekevät siitä kauniin jälkiruokien koristeen. Siitä voi valmistaa erinomaisia smoothieita tai juomia. Hedelmää voidaan tarjota sekä liha- että kalaruokien kanssa, kasvisvadilla, cocktailpaloissa tai vaikkapa juustotarjottimen kaverina.


Kiivi on kaunis hedelmä erilaisten kakkujen ja leivosten koristeena.

Ruuanlaitossa kannattaa huomioida, että kiivi sopii huonosti hapanmaitotuotteiden kanssa. Syynä tähän on sen sisältämä proteiinia pilkkova entsyymi. Esimerkiksi kermaan sekoitettuna murskattu kiivi muuttaa sen maun nopeasti pahaksi. Kiivikermakakut sekä muut samantyyliset jälkiruoat kannattaa nauttia mahdollisimman nopeasti kiivin lisäämisen jälkeen. Jälkiruoissa kiivin ja hapanmaitotuotteiden yhdistelmät onkin näppärämpi tehdä jäädykkeenä, koska pakastaessa tätä makua muokkaavaa prosessia ei pääse tapahtumaan.

Proteiinia pilkkovan entsyymin positiivinen puoli on se, että kiivi sopii erinomaisesti lihan mureuttamiseen. Kuumentaminen puolestaan voimistaa kiivin happamuutta ja vähentää sen makeutta. Kypsentäessä kiivin väri muuttuu kellertäväksi. Se ei ole haitallista, mutta jos kiiviä käytetään vaikkapa keikauskakun koristeluun kannattaa tämä seikka huomioida.


Yksinkertainen marinadi porsaanlihalle tai kanalle on yksi murskattu kiivi, ruokalusikallinen soijakastiketta ja puolikkaan sitruunan mehu. Marinadi levitetään lihalle ennen paistamista ja annetaan vaikuttaa 20-30 minuuttia.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.kiwitaly.com/ (Italialaisten kiivinviljelijöiden yhdistyksen verkkosivut)

http://www.makuja.fi/artikkelit/1789435/ajankohtaista/kaksi-kiivia-paivassa-nain-siina-voi-kayda/

http://www.pronutritionist.net/kokeile-kiivia/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiivi_(hedelm%C3%A4)

http://kuntoplus.fi/blogi/terveytta-kuorista-ja-keskustoista

http://kuntoplus.fi/ravinto/terveellisia-resepteja/kiivi

De´Medici L. Paratiisin hedelmät. 2000. Kustannusosakeyhtiö Otava
Lindstedt A. Hedelmät & Vihannekset. 1997. Gummerus Jyväskylä

Nilsson M.E. Aitoa ruokaa. 2008. Atar Kustannus Helsinki 2010.