Vinkit arkeen

Kinkkutemppu – kiertotaloutta koko kansan voimin

Kinkkutemppu – Kaupallinen yhteistyö: Neste

Suomessa syödään joka joulu noin 7 miljoonaa kiloa kinkkua. Kinkkujen ja muiden joulun herkkujen paistinrasvoille löytyy roskista parempi kierrätystapa. Jo neljättä kertaa toteutettava Kinkkutemppu-kampanja innostaa jälleen kierrättämään joulun paistinrasvat ja tuo kiertotaloutta yhä vahvemmin suomalaisten tietoisuuteen. Tämän kunniaksi kehitimme ihanan rapean kasvistempuran jouluksi ja haastattelimme kiertotalousasiantuntijana Nesteen innovaatiojohtaja Lars Peter Lindforsia.

Lähde sinäkin mukaan hyödyntämään joulun paistinrasvat kokonaisvaltaisesti ja tekemään isolla porukalla joulun suurin kiertotalousteko! Kinkkutemppu-kampanja tekee koko Suomen yhteisen tempauksen kunniaksi lahjoituksen Hope Ry:lle vähävaraisten perheiden tukemiseksi. Ohjeet Kinkkutemppuun osallistumiseen löydät artikkelin lopusta, kierrätäthän jouluruokien paistinrasvat 21.12.2019–7.1.2020 välisenä aikana.

kinkkutemppuHaastattelussa: Lars Peter Lindfors, Nesteen innovaatiojohtaja

Kiertotalous on tämän hetken megatrendi. Kuinka pitkällä Suomi on tässä kehityksessä verrattuna muuhun Eurooppaan?

Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman huippua, ja Suomi onkin tässä yksi Euroopan edelläkävijämaista. Kinkkutempun kaltaiset kampanjat osoittavat, että suomalaiset ovat ottaneet kiertotalouden omakseen, ja että Kinkkutemppu on tullut osaksi suomalaisten kotien jouluperinteitä.

Kuinka idea Kinkkutemppuun syntyi?

Kinkkutempun alkuperäinen idea on syntynyt Kemianteollisuuden aloitteesta. Idea sai kannatusta ja pian mukaan ilmoittautui joukko yrityksiä ja järjestöjä, joiden yhteishankkeena Kinkkutemppu toteutetaan jo neljättä kertaa. Kinkkutemppu on osoitus yhteistyön voimasta ja siitä, että kiertotalouden onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kampanjan tarkoituksena oli ja on edelleenkin tuoda kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Joulun 2019 alla suomalaiset voivat jälleen palauttaa jouluruokien paistosta yli jääneet rasvat kierrätyspisteille.

Nesteen rooli on Kinkkutempussa keskeinen, sillä valmistamme kerätyistä paistinrasvoista Neste MY uusiutuvaa dieseliä Porvoon jalostamollamme. Tämän huipputuotteen avulla autoilija voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa 90 % verrattuna fossiiliseen dieseliin.

Mitä konkreettista on mahdollista saada aikaiseksi, jos esimerkiksi kaikki Suomen joulukinkunpaistajat osallistuisivat Kinkkutemppuun?

Jos kaikki suomalaiset kinkunpaistajat kierrättäisivät joulukinkkujen paistinrasvat, ajaisi siitä määrästä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä yhteensä yli 30 kertaa maapallon ympäri.

Voiko samaa ideaa soveltaa muihin joulun aikana syntyneisiin jäterasvoihin eli pystyykö Kinkkutemppuun osallistua vaikka ei kotitaloudessa olisi joulukinkkua?

Neste pystyy oman NEXBTL-teknologiansa avulla valmistamaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä. Tämän vuoksi Kinkkutemppu-kierrätykseen on mahdollista tuoda kaikki joulun paistinrasvat, olipa kyse kinkusta, kalasta, kalkkunasta tai muista jouluruoista. Keräysastioihin ei kuitenkaan saa laittaa muunlaisia jäterasvoja tai -öljyjä eikä myöskään esimerkiksi luita tai nahkaa.

Rasvan kierrättäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mistä muista jätteistä voi valmistaa polttoaineita?

Biopolttoaineiden valmistaminen jäteraaka-aineista on resurssien viisasta käyttöä. Etsimme jatkuvasti uusia, yhä huonompilaatuisia jätteitä ja tähteitä hyödynnettäväksi uusiutuvien tuotteidemme jalostuksessa. Esimerkkejä käyttämistämme jäte- ja tähderaaka-aineista ovat elintarviketeollisuuden jätteet, kuten kalarasva ja eläinrasva sekä kasviöljytuotannon tähteet. Käytetty paistorasva ja -öljy ovat pääasiassa elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden jätettä.

Kiertotalouden liiketoimintamallit ovat meille keskeisessä roolissa. Tutkimme muun muassa jätemuovin käyttöä polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovituotteiden raaka-aineena.

Kuinka iso osuus Nesteen tuottaman uusiutuvan dieselin raaka-aineista tulee tällä hetkellä jätteistä tai tähteistä?

Globaalisti noin 80 % uusiutuvien tuotteiden valmistuksessa käyttämistämme raaka-aineista on jätteitä ja tähteitä. Suomessa myytävä Neste MY uusiutuva diesel on valmistettu 100 %:sti jätteistä ja tähteistä.

Mistä tällä hetkellä käytettävät jätteet tulevat ja kuinka niitä hankitaan?

Hankimme uusiutuvien tuotteiden raaka-aineita maailmanlaajuisesti eri toimijoilta riippuen kerätystä raaka-aineesta. Esimerkiksi kalarasva ja eläinrasva tulee elintarviketeollisuuden jätteestä ja käytetty paistorasva ja -öljy ovat pääasiassa elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden jätettä.

Meille käyvät ainoastaan vastuullisesti tuotetut uusiutuvat raaka-aineet. Esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa käytettävien raaka-aineiden vastuullisuus on minimivaatimus, jonka täytyy olla kunnossa.

Kinkkutemppu on kuluttajille näkyvä konkreettinen teko, johon on helppo osallistua. Onko tarkoitus laajentaa ideaa ympärivuotiseksi tai ravintola-alalle?

Kiertotalouden perimmäisin tavoite on, ettei mikään raaka-aine päätyisi kaatopaikalle, vaan kiertäisi yhteiskunnassa ja uusiutuisi eri muodoissa yhä uudelleen. On hienoa, että voimme Kinkkutempun avulla konkretisoida tätä kuluttajille. Tällä hetkellä sitä ei ole tarkoitus laajentaa ympärivuotiseksi. Kinkkurasvojen lisäksi Suomessa tulisi raaka-aineiden kiertokulkuun saada mukaan muutkin jätteet, kuten muovit ja ongelmajäte.

Jos haluaa jatkaa rasvojen kierrättämistä joulun jälkeen, niin kuinka se tällä hetkellä onnistuu?

Jäterasvojen kierrätyksessä on tärkeää, ettei rasvoja lasketa viemäriin. Rasva jähmettyy viemärissä ja muodostaa vähitellen rasvatukoksen, joka voi tukkia viemärin ja pahimmillaan se on leikattava putkistosta pois. Tämänvuotisen Kinkkutemppu-kampanjan loputtua jähmettyneen paistinrasvan voi hävittää tiiviissä purkissa sekajätteen mukana tai jähmettyneenä biojätteessä. Moni myös käyttää paistinrasvoja ruoanvalmistuksessa. Tärkeintä onkin, ettei rasvoja päädy viemäriin.

Millä muilla tavoilla kuluttaja voi osallistua kiertotalous-ajattelun edistämiseen?

Kiertotalouden yksi perusperiaatteista on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti. Kiertotaloutta voi harjoittaa arjen kaikessa tekemisessä. Tietoisuuden lisääntyminen kiertotalouden mahdollisuuksista on ensiarvoisen tärkeää. On hienoa, että myös yritykset panostavat kiertotalouden edistämiseen.

Jouluinen kasvistempura

  • 1⁄2 kukkakaali
  • 1⁄2 kiinankaali
  • 1⁄2 lanttu
  • muutama maa-artisokka

Tempurataikina:

  • 2 1⁄2 dl vehnäjauhoja
  • 1 1⁄4 dl maizenaa
  • 1 tl suolaa
  • 1⁄2 tl mustapippuria
  • 3 – 3 1⁄2 dl kylmää kivennäisvettä

Friteeraukseen:

  • 1 ½ – 2 l rypsiöljyä

Jouludippi:

  • 1 1⁄2 dl majoneesia
  • 2 rkl ranskankermaa
  • 1 rkl limen mehua
  • 1⁄2 tl suolaa
  • 1⁄4 tl kanelia jauhettuna
  • 1⁄4 tl inkivääriä jauhettuna
  • ripaus cayennepippuria

 

Valmista ensin tempurataikina. Sekoita kaikki ainekset keskenään, lisää vettä sen verran, että taikina on vellimäistä. Ei haittaa, jos joukkoon jää kokkareita. Siirrä taikina jääkaappiin.

Leikkaa kukkakaali ja maa-artisokka noin sentin siivuiksi, lanttu puolen sentin siivuiksi. Leikkaa kiinankaalista “viuhkoja”, joissa kanta pitää lehtiä kiinni toisissaan.

Kuumenna öljy noin 175-180 asteiseksi, tarkista lämpötila paistolämpömittarilla.

Dippaa vihanneksia tempurataikinaan palanen kerrallaan ja laske varovasti suoraan friteerausöljyyn. Friteeraa kullanruskeiksi muutama vihannes kerrallaan.

Tarjoile kasvistempura heti valmistamisen jälkeen jouludipin kanssa.

Jouludippi:

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita jääkaappiin hetkeksi maustumaan ennen tarjoilua.

kinkkutemppuNäin osallistut Kinkkutemppuun:

  1. Avaa ja huuhtele pahvitölkki, maitotölkki tai vastaava käy hyvin.
  2. Kaada paistinrasvat varoen tölkkiin, älä polta sormia.
  3. Sulje tölkki teipillä.
  4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja vie se seuraavalla kauppareissulla keräyspisteeseen 21.12.2019 ja 7.1.2020 välisenä aikana. Lähimmän keräyspisteesi voit tarkistaa täältä.

kinkkutemppuKinkkutemppu lyhyesti:

Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Kuluttajia pyydetään palauttamaan kinkunpaistosta yli jääneet rasvat kierrätyspaikoille ja siitä valmistetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan 200 000 suomalaista kotitaloutta. Yhdessä Kemianteollisuuden kanssa Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP. 


Lue lisää Kinkkutempusta ja löydä lähin keräyspisteesi: www.kinkkutemppu.com tai seuraa joulun suurinta kiertotaloustekoa Facebookissa @Kinkkutemppu.

Pysy linjoilla Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme joulun suurimman kiertotalousteon vaiheita, sekä tietysti reilusti värikästä asiaa ja reseptejä kauden kasviksista.

Appelsiini-suklaa chiavanukas

Kaupallinen yhteistyö: Risenta

 

Chiavanukkaat ovat helppoja ja terveellisiä aamu- ja välipaloja. Syksyn pimeydessä maistuu appelsiinilla raikastettu suklaavanukas, joka saa terveellisiä rasvoja ja muita ravintoaineita avokadosta sekä kotitekoisesta seesamimaidosta.

 Klassikkomakupari appelsiini ja suklaa

C-vitamiinipitoiset appelsiinit tuovat piristystä syksyyn ja talveen. Intensiivistä appelsiinin makua saa raastamalla ruokien joukkoon kuorta. Tässä on hyvä suosia luomulaatuista appelsiinia. Appelsiini ja suklaa ovat tunnetusti mainio makupari, joka maistuu myös kehittelemässämme chiavanukkaassa.

Chiasiemenillä on hyvin pitkä historia ruoka-aineena, jo muinaisten atsteekkien tiedetään käyttäneen niitä. Ne sisältävät mm. omega-3-rasvahappoja, proteiineja ja kuitua. Helppo tapa nauttia chiasiemeniä on valmistaa niistä herkullista vanukasta sekoittamalla siemeniä nesteeseen, jossa ne turpoavat ja lopputuloksena on herkullinen paksu hyytelö, jota voi maustaa oman makunsa mukaan. Chiahyytelö toimii myös loistavasti erilaisten jälkiruokien tai smoothien pohjana.

Kasvijuomia on helppo valmistaa itse

Herkullisen chiavanukkaamme nesteeksi valitsimme itse tehdyn seesamimaidon. Seesaminsiemenet ovat hyvä valinta kasvijuoman ainekseksi, sillä ne sisältävät luonnostaan runsaasti kalsiumia. Itse tehty seesamimaito sopii chiavanukkaan lisäksi erilaisten smoothieiden ja puurojen pohjaksi.

Kasvijuomia on todella helppo valmistaa itse, tarvitaan vain hieman aikaa, tehosekoitin ja tiheä siivilä. Kaikki kasvijuomat voi valmistaa samalla periaatteella, kuin seesamimaito: ensin siemenet liotetaan, sitten surautellaan tehosekoittimessa ja lopuksi siivilöidään. Voit tehdä samalla ohjeella juomaa myös esim. kaurahiutaleista ja cashew-pähkinöistä.

Itse tehdyn seesamimaidon sijaan voit käyttää reseptissä myös valmista kaura- tai mantelimaitoa.

Syksyllä maistuu myös herkullinen sienipasta! Kurkkaa Risentan papupastasta valmistettu herkkuresepti täältä.

Appelsiini-suklaa chiavanukas

kahdelle

  • 1 kypsä avokado
  • 2 rkl raakakaakaojauhetta
  • 2 rkl vaahterasiirappia
  • 1 tl vaniljauutetta
  • 2 dl seesamimaitoa (tai kaura- tai mantelimaitoa)
  • ½ dl appelsiinin mehua
  • 1 appelsiinin raastettu kuori
  • ½ dl Risenta chiasiemeniä

Halkaise avokado, poista kivi ja lusikoi sisus blenderiin. Lisää kaikki ainekset chiasiemeniä lukuunottamatta mukaan ja aja tasaiseksi. Sekoita chiasiemenet ja blendatut ainekset. Siirrä jääkaappiin tekeytymään vähintään puoleksi tunniksi. Voit koristella annokset appelisiinin siivulla ja ripauksella seesaminsiemeniä.

Seesamimaito

1 litra valmista maitoa

Liota seesaminsiemeniä reilussa määrässä vettä yön yli. Valuta ja huuhtele siemenet ja siirrä ne sitten tehosekoittimeen. Lisää joukkoon 1 l vettä sekä kivettömät taatelit. Blendaa seosta tehosekoittimessa muutama minuutti. Valuta seesamimaito harsokankaan tai todella tiheän siivilän läpi. Mausta maito ripauksella suolaa. Seesamimaito säilyy jääkaapissa muutaman päivän.


Seuraa Risentaa myös Facebookissa ja Instagramissa @risentasuomi, niin pysyt terveellisten tuotteiden ja reseptien aallonharjalla!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Vähennetään yhdessä ruokahävikkiä

Oletko ajatellut, että moni klassikkoruoka köyhistä ritareista paistettuun riisiin ja pizzaan on syntynyt alunperin nimenomaan jämä raaka-aineista? Ruokahävikin vähentämistä kannattaa ajatella ikävän velvollisuuden sijasta hauskana haasteena, jossa luovuuden käyttö on sallittua. Uusi Perhekalenteri 2020 tarjoaa runsaasti vinkkejä, joiden avulla ruokahävikin vähentäminen on sekä helppoa, että hauskaa! Kalenterin esittelyn löydät artikkelin lopusta.

 Jos ruokahävikki olisi valtio, se olisi Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Suomessa tuotetusta ruoasta 10-15% päätyy roskiin, ja eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. Ruoan ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksen ympäristövaikutuksista on noin 40%. Turhaan tuotettu ruoka on siis merkittävä rasite ympäristölle. Hyödyntämällä ostamasi raaka-aineet kokonaisvaltaisesti säästät myös rahaa. 

Kotona:

  • Aterioiden suunnittelu kannattaa aina aloittaa siitä mitä kaapissa jo on. Katso päiväykset ja ota ensin käsittelyyn muutaman päivän sisällä vanhentuvat ainekset.
  • Säilytä ruoka oikein. Nopeasti pilaantuvat elintarvikkeet kannattaa asettaa jääkaapin etuosaan hyvin näkyville. Etyleeniä runsaasti tuottavat hedelmät, kuten banaanit ja omenat kannattaa säilyttää erillään muista kasviksista. Satokausikalenteri  sisältää tuhdin kasvistietopaketin, josta löydät myös vihannesten säilytyslämpötilat ja vinkkejä säilytykseen.
  • Käytä aisteja. Parasta ennen -päivämäärä ei ole heitä roskiin -päivämäärä, vaan merkintä, johon asti valmistaja ainakin takaa elintarvikkeen säilyttävän sille tyypilliset ominaisuudet. 
  • Pakastin pelastaa niin syömättä jäämisvaarassa olevat  leivät kuin suuremmat ruokasatsitkin. Pilko ylikypsät banaanit pakkaseen odottamaan smoothiepäivää. Myös muita kasviksia voi pakastaa vaikkapa valmiiksi wokki- tai keittoaineksiksi.

Kaupassa:

  • Puhelimella otettu valokuva jääkaapin sisällöstä on suuri apu kauppareissulla. Myös perinteinen ostoslista toimii!
  • Osta mahdollisimman kypsiä hedelmiä ja vihanneksia, ne myös maistuvat parhaalta.
  • Hyödynnä alennustarralliset tuotteet, mutta älä innostu haalimaan enempää kuin ehdit syödä.
  • Monet kasvikset, kuten kurkku, pakataan muoviin syystä. Pakkauksen ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin roskiin päätyvän ruoan – olipa pakkaus muovia tai pahvia. Pyri aina ostamaan sellaisia pakkauskokoja, jotka ehdit hyödyntämään.

Keittiössä:

  • Itse keitetyt liemet ovat paitsi liemikuutioita herkullisempia, myös loistava tapa vähentää ruokahävikkiä. Liemiin voi käyttää kalojen ruodot ja nahat, luut lihoista sekä kasvisten jämäpalat. Voit pitää pakastimessa astiaa, johon keräät kasvisten kannata ja kuoret. Myös sipulien ja kaalien uloimmat lehdet voi ottaa talteen. Kun astia on täynnä, on aika laittaa kasvisliemi keittymään.
  • Hyödynnä koko kasvis. Monissa kasviksissa varret, lehdet ja naatit ovat oikein hyviä ja käyttökelpoisia osia. Kukka- ja parsakaalin varret ovat yhtä terveellistä syötävää kuin kukinnotkin ja sopivat samoihin ruokiin. Porkkanoiden ja muiden juuresten naatit voi hyödyntää pestona tai salaateissa, ne toimivat myös annosten koristeena persiljan tapaan. Juurekset, omenat, päärynät ja kurkut kannattaa mahdollisuuksien mukaan syödä aina kuorineen, sillä kuoret sisältävät paljon ravintoaineita. Puhdistetut kurpitsan siemenet voi paahtaa uunissa tai pannulla vaikkapa sosekeiton kaveriksi.
  • On monia ruokalajeja, joita voi tuunata loputtomiin vihanneslokeron viimeisillä aineksilla. Esimerkiksi sosekeiton, uunijuurekset, munakkaan tai wokin voi tehdä käyttämällä juuri sitä, mitä jääkaapissa on jäljellä.

Perhekalenteri 2020 on värikäs työkalu arkeen

Erityisesti lapsiperheiden tarpeisiin suunniteltu Perhekalenteri on monipuolinen arjen työkalu, jonka avulla koko perhe syö värikkäämmin ja kasvispitoisemmin. Perhekalenterissa kasvisten sesongit ovat esitelty innostavalla ja osallistavalla tavalla, pääsette koko perheen voimin seuraamaan omaa kasvisten syöntiä ja kokeilemaan uusia makuja. 

Perhekalenterin tietokirjaosiossa annetaan vinkkejä ravitsemukseen, kätevään kasvisten käyttöön, ruokahävikin välttämiseen ja monipuoliseen arkiruokailuun. Mukana on yhteistyössä Apetitin kanssa luotua kasvispitoista reseptiikkaa ja paljon nokkelia vinkkejä arkeen. Kalenteri maksaa itsensä takaisin jo muutamalla kauppareissulla – puhumattakaan muista sen tuomista hyödyistä sinulle, perheellesi ja ympäristölle.

Tilaa Perhekalenteri 2020 itsellesi tai lahjaksi TÄÄLTÄ.

Tekemistä lapsille ja tilaa kaikkien menoille

Värikkäästi kuvitettu Perhekalenteri sisältää perinteisen almanakkatiedon ja kalenterinäkymät. Tilaviin sarakkeisiin mahtuu viiden perheenjäsenen menot ja harrastukset. Sivujen kääntöpuolilta löydät kasvisaiheiset väritystehtävät ja pelillisyyden lasten mieleen.

Perhekalenterista näet yhdellä silmäyksellä koko vuoden sesonkikasvikset tiivistetyssä muodossa. Tilaa rinnalle myös kattavana tietokirjana toimiva Satokausikalenteri 2020.


Seuraa meitä myös Instagramissa ja Facebookissa, niin saat talteen värikkäimmät vinkit arkeen ja parhaat reseptit sesongin kasviksista!