Juurikas-vuohenjuustosalaatti appelsiinivinegretillä – Kaupallinen yhteistyö: Sinebrychoff

Mitä ruokajuomaksi sesongin kasvisten kanssa?

Ruoan ja juoman yhdistäminen avaa oven lukemattomien upeiden makuyhdistelmien maailmaan, jossa aromit sopuisasti samassa sävyssä tai vastakohtina täydentävät toisiaan. Pyrkimyksenä on aina yhdistää ruoka ja juoma, jotka maistuvat yhdessä paremmilta kuin yksinään. Oluen ja ruoan yhdistämistä voi lähestyä useammalta kantilta, eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa. Maistamalla ja kokeilemalla rohkeasti erilaisia yhdistelmiä löytyvät parhaat kombot.

Alkoholiton olut sopii moneen

Alkoholittomuus on noussut juomatrendeissä etenkin viime vuosina. Erilaiset mocktailit ja makuvedet ovat tulleet jäädäkseen, näiden lisäksi alkoholittomat oluet ovat löytäneet tiensä ruokapöytiin ja seurustelujuomiksi. Etenkin alkuvuodesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyessä maistuu raikas ja viileä alkoholiton olut, joka tuo ruokailukokemukseen uutta potkua. 

Kansainvälisiä tuulia alkuvuoden ruokapöytään

Talvi ja alkukevät ovat sitrusten aikaa. Tällä kertaa Satokausi-koekeittiössä valmistuu juureva salaatti sesongin juurikkaista, jota täydentää raikas vinegretti. Salaatissa hyödynnetään nyt värikkäitä varastojuurikkaita reilulla kädellä. Rapeutta annokseen tuovat rouhitut saksanpähkinät, ruokaisuutta saadaan täyteläisestä vuohenjuustosta ja koko komeuden kruunaa raikas appelsiinivinegretti.

Voit halutessasi käyttää vinegrettiin veriappelsiinia, jonka sesonki kestää tammikuusta maaliskuulle. Myös puoliveriappelsiini, joka ilmestyy maaliskuussa kauppoihin, toimii vinegretin raaka-aineena loistavasti. 

Alkuvuoden maukkain salaatti saa kaverikseen Sinebrychoffin valikoimaan viime vuonna saapuneen kansainvälisen tähden: alkoholittoman Brooklyn Special Effects -oluen. Brooklynista kotoisin oleva olut ja juurikas-vuohenjuustosalaatti sointuvat makujensa puolesta yhteen täydellisesti ja alkoholitonta juomaa sopii nauttia vaikka lounaalla.

Brooklyn Special Effects on on hoppy lager -tyylinen kuivahumaloitu alkoholiton olut. Sen tasapainoisesta mausta voi aistia mäntyisyyttä ja katkeruutta. Harva arvaisi ensimaistamalla autenttisen makuisen oluen alkoholittomaksi. 

Brooklyn Special Effects sopii erityisen hyvin yhteen salaattien, grillatun kanan tai vuohenjuuston kanssa. Myös kauden sitrukset maistuvat raikkaan oluen makuparina. Tällä annoksella ja juomalla on yhteisenä tekijänä raikkaus. Brooklyn Special Effects sisältää vivahduksen sitruksista särmää, joten se sointuu loistavasti appelsiinilla viimeisteltyyn annokseen. 

Juurikas-vuohenjuustosalaatti appelsiinivinegretillä

• yht. 600 g punajuuria, keltajuuria, raitajuuria
• 1 rkl öljyä
• 1 rkl hunajaa
• suolaa & mustapippuria
• 2 appelsiinia
• 200 g vuohenjuustoa
• öljyä paistamiseen
• saksanpähkinöitä rouhittuna
• salaattisekoitusta

Marinoitu punasipuli:

• 1 iso punasipuli
• 1 rkl valkoviinietikkaa
• 1 rkl sokeria
• ½ rkl öljyä

Appelsiinivinegretti:

• ½ dl appelsiinin mehua
• 1 appelsiinin kuori raastettuna
• 1 rkl valkoviinietikkaa
• 1 rkl hunajaa
• 1 tl dijon-sinappia
• ½ tl suolaa
• ¾ dl oliiviöljyä

Kuori ja lohko juurikkaat. Levitä lohkot leivinpaperille uunipellille ja sekoita joukkoon öljy ja hunaja. Mausta lohkot suolalla ja mustapippurilla. Paahda juurikkaita 200 asteessa uunissa noin 20 minuuttia.

Kuori appelsiinit veitsen avulla ja leikkaa siivuiksi. Leikkaa vuohenjuusto siivuiksi ja paista pannulla tilkassa öljyä molemmin puolin. 

Kokoa salaatti: laita pohjalle runsaasti salaattisekoitusta ja sen päälle joko jäähtyneet tai vielä lämpimät juurikkaat, appelsiinit, marinoidut punasipulit, saksanpähkinät ja vuohenjuustot. Tarjoile salaatti appelsiinivinegretin kanssa.

Marinoitu punasipuli:

Kuori punasipuli, leikkaa se puoliksi ja sitten ohuiksi siivuiksi. Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja kiehauta. Ota kattila pois liedeltä, peitä kelmulla ja anna jäähtyä.

Appelsiinivinegretti:

Mittaa kaikki ainekset sauvasekoittimen kulhoon öljyä lukuunottamatta. Laita sauvasekoitin kulhon pohjalle ja paina päälle. Lisää öljy joukkoon ohuena nauhana. 

Juoma: Brooklyn Special Effects

Lisää tietoa löydät Brooklyn Brewery Suomi FB-tililtä sekä Instagramista @brooklynbreweryfi.

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokausi-kasviksista.

Kaupallinen yhteistyö: Sydänliitto

Satokausikalenteri 2020 pitää ensimmäistä kertaa sisällään tietoa sydänterveellisestä ruokavaliosta. Yhteistyö Satokausikalenterin ja Sydänliiton välillä on luontevaa, ovathan kasvikset terveellisen ruokavalion perusta. Tänä vuonna paneudumme sydämen terveyteen vastustamattoman herkullisen reseptiikan sekä asiantuntija-artikkelien kautta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Sydän-lehdessä.

HeVi-osastojen tarjonta on murroksessa. Kasviksia on saatavilla enemmän kuin koskaan. Silti vain 22 prosenttia naisista ja 14 prosenttia miehistä syö kasviksia riittävästi. “Kasvisvallankumousta” tekemässä ollut Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula kertoo kuinka yksittäinen kuluttaja voi kerätä muutoksen parhaat hedelmät.

Satokausikalenteri syntyi omaan tarpeeseen

“Havahduin 2010-luvun alussa siihen, että en syönyt riittävästi kasviksia. Kasvikset olivat asioita lautasen reunalla, jotka piti syödä väkisin ennen kuin pääsi syömään oikeaa ruokaa. Söin kasviksia yksipuolisesti, mistä ankeuden mielikuva kumpusi. Lautaselta löytyi tomaatti, kurkku ja jäävuorisalaatti. Hedelmistä tuli syötyä banaania ja mandariineja”, Samuli virnuilee.

Suomessa syödään reilu 50 kiloa tuoreita hedelmiä vuodessa henkilöä kohden. Tästä yli 20 prosenttia on on sitrushedelmiä. Muista hedelmistä syömme ylivoimaisesti eniten banaaneja ja omenia. 

Inspiraatiota ravintoloista

“Vuosikymmenen alussa espanjalainen keittiö oli nosteessa. Sen ruokakulttuurin ruokia syödessäni kasvikset maistuivat hyviltä. Ymmärsin ettei raaka-aineessa ollut vikaa, en osannut käyttää kasviksia ja ostin niitä väärään aikaan”, Karjula muistelee.

“Muistan kun ostin ensimmäisen granaattiomenan. Heinäkuussa sen kilohinta oli yli 15 euroa ja ostamani hedelmä oli pilalla. Onneksi ostin uuden marraskuussa. Kilohinta oli alle 5 euroa ja raaka-aine oli hyvä. Ymmärsin, että kun kasviksen hinta on alimmillaan, niin sen maku on parhaimmillaan. Aloin kiertää ruokakauppoja uusin silmin ja keräsin hintatietoja itselleni excel-taulukkoon. Näistä tiedoista syntyi myöhemmin Satokausikalenteri.”

Ruokapalveluissa tarjotaan vuosittain yli 400 miljoonaa ateriaa. Kuluttajien roolia ja kotiruoan osuutta usein korostetaan. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää, että ammattikeittiöt suosivat sesongin kasviksia.

Uusien makujen oppiminen tapahtuu tuttujen tapojen kautta

Luullaan, että täytyy olla huippukokki, jotta osaa valmistaa härkäpapua tai kesäkurpitsaa. Näin ei kuitenkaan ole, tarvitaan vain hieman kykyä rikkoa rutiineja.

“Hoksasin, että voin muuttaa tuttujen ruokien makua ja väriä kasviksilla. Tein perunamuusin, mutta korvasin neljäsosan perunoista keltajuurella. Kurkun sijaan laitoin leivän päälle kesäkurpitsaa ja sosekeittoon porkkanan kaveriksi meni salottisipulia ja maa-artisokkaa.” Karjula fiilistelee.

Suomalaisten syömistä vihanneksista yli 90 prosenttia koostuu alle kymmenestä kasviksesta. Suosituimpia ovat porkkana, kurkku ja tomaatti. Niiden jälkeen tulevat keltasipuli, keräkaali, paprika ja punajuuri. Ruusukaalin tai fenkolin kulutus on muutamia kymmeniä grammoja vuodessa. Tuttuihin ruokalajeihin kannattaa kokeilla eri kasviksia. Keittoruokiin voi lantun kaveriksi laittaa kyssäkaalia tai lindströmin pihveihin saa vaihtelua raitajuuresta. 

Kotimaiset kasvikset ovat ruokailun kulmakivi

Suurin haaste on, että syömme kasviksia liian vähän. Ei se, että syömme tuontikasviksia. Tuontikasvisten avulla suomalainen ruoantuotanto on muuttunut monipuolisempaan suuntaan. Puutarha-alan yritysten määrä on kasvanut melkein 200 yrityksellä. Myös viljelypinta-ala on kasvanut yli 3000 hehtaaria edellisen viiden vuoden aikana. Kasvu on tapahtunut uusien lajikkeiden avulla, jotka olivat vielä 10 vuotta sitten tuontikasviksia. Nykyään arkisen paprikan kasvatus alkoi vasta 2000-luvulla, lehtikaalin 2013 ja talvikurpitsojen 2015.

“Perunakin on ollut tuontikasvis, jota vastustettiin ankarasti. Kansanterveyden näkökulmasta ei ole merkitystä onko hedelmän sisältämä C-vitamiini kasvanut Egyptissä vai Pudasjärvellä. Sitten kun jokainen suomalainen syö puoli kiloa kasviksia päivässä, voidaan pohtia lisää tätä alkuperäasiaa”, Karjula lataa. 

Toki ruokavalion perusta kannattaa monesta syystä rakentaa kotimaisten kasvisten varaan. Silti kaikkia kasviksia voi nauttia hyvällä omallatunnolla. Tärkeintä on syödä riittävästi kasviksia.

Kuvat: Minna Rautio-Pakaste

Lue myös:

Yrteillä enemmän makua 

Syö punaista sydämesi kyllyydestä – Maailman Sydänpäivän punainen menu

Lue lisää sydänterveydestä sydän.fi  ja ota seurantaan myös sydämelliset sometilit Facebookissa Suomen sydänliitto ja Instagramissa @sydänliitto!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Suomessa vain 14 % miehistä ja 22 % naisista syö suositusten mukaisesti puoli kiloa kasviksia päivässä (FinRavinto 2017).

Luvut ovat huolestuttavia, sillä kasviksia syömällä tekee palveluksen sekä itselleen, että ympäristölle.

Satokausikalenterin missiona on kasvisten kulutuksen edistäminen ja monipuolistaminen. Mission edistämiseksi hyödynnetään kaikkia viestinnän ja markkinoinnin keinoja. Sisältöstrategiana on laskea rimaa kasvisten syömiseksi ja ohjata kuluttajat kasvisostoksille. Tämä tehdään tarjoamalla mahdollisimman houkuttelevassa muodossa olevaa tietoa personoituna kohderyhmän tarpeisiin.

Insight

Haasteena tunnistettiin se, että kasviksista valtaosa on brändittömiä tuotteita. Kasviksissa on myös pienet myyntikatteet. Toisin sanoen: vain harvalla toimijalla on intressejä panostaa resursseja tuoreiden kasvisten markkinointiin.

Kukaan ei ollut kasvisten puolella.

Satokausikalenteri täytti tyhjiön puolueettomana tahona yhdistäen kuluttajat, tuottajat, kaupan alan toimijat ja teollisuuden. Samaan aikaan Satokausikalenteri luo kysyntää kuluttajien keskuudessa ja pyrkii saamaan alan toimijat vastaamaan siihen. Esimerkkinä syksyllä 2019 toteutettu #sadonkorjuuhaaste, jossa luotiin talkoot kotimaisen sesonkiruoan puolesta ja osallistettiin niihin kuluttajat ja koko elintarviketeollisuus.

Alusta lähtien Satokausikalenteri on halunnut olla siellä missä ihmisetkin ovat. Siksi some on valikoitunut mission edistämisen pääasialliseksi alustaksi.

Tavoitteet ja mittarit

Onnistumisen edellytyksiksi määriteltiin vuodeksi 2019 seuraavat somekanavien tavoitteet ja mittarit:

1) Tavoite: kasvisten tunnettuuden lisääminen
Mittarit: näyttökerrat, yleisön määrän kasvattaminen Instagramissa (uuden kohdeyleisön hankkiminen)

2) Tavoite: kasvisten myynnin edistäminen
Mittarit: sitoutumisaste, sisällön frekvenssi

3) Tavoite: kasvisten tunnettuuden lisääminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa
Mittarit: kaupallisten yhteistöiden näyttökerrat, kaupallisten yhteistöiden sitoutumisaste

Luova idea

”Jos suomalainen ei tule kasvisten luo, niin kasvikset tulevat suomalaisen luo.”

Satokausi-ajattelu toimii kaiken tekemisen lähtökohtana, sesonkikasvikset ovat kaikessa läsnä. Luova idea kaikessa yksinkertaisuudessaan on viedä huippusuositun Satokausikalenteri-seinäkalenterin tiedot sesonkikasviksista sosiaaliseen mediaan helposti omaksuttavana, kevyenä sisältönä.

Näin tiedot juuri sillä hetkellä sesongissa olevista kasviksista päivittyvät käyttäjien feediin ja suoraan verkkokalvoille. Kun käyttäjä saa kasvisfaktat kavereiden kuulumisten, omien idoleiden ja koiranpentukuvien täyttämän feedin keskelle, kasviksiin suhtautuu positiivisesti ja niistä tulee haluttavia. 

Toteutus

1) Mitä

Satokausikalenterin pääkanavina toimii yli 100 000 tykkääjän Facebook-sivu sekä yli 82 000 seuraajan @satokausikalenteri Instagram-tili (luvut poimittu 01/2020). Twitter-tili on eriytetty B2B-viestintää varten.

Sisällöstä:

• 30 % on yleishyödyllisiä, yleisöä opettavia ja uutta kasvistietoa tarjoavia asiantuntijajulkaisuja (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen).
• 30 % on kaupallisia yhteistöitä (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen kumppaneiden kanssa ja kasvisten myynnin edistäminen)
• 30 % on yleisön kanssa vuorovaikutusta re-postauksilla, linkkijaoilla, keskustelualoituksilla ja muilla aktivoivilla tavoilla (tavoitteena kasvisten myynnin edistäminen)
• 10 % on reaktiivisia, viraali-ilmiöitä edistäviä julkaisuja (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen ja huomioarvo)

2) Kenelle

Satokausi-somen pääkohderyhmät:

• 20-34-vuotiaat ”Iidat”: urbaanit ja tiedostavat nuoremmat sinkut ja dinkut, joita ohjaa trendit (pääkanava Instagram)
• 35-50-vuotiaat ”Jaanat”: kiireiset äidit, jotka kaipaavat helppoja ja nopeita vinkkejä arkeen (Instagram + Facebook)
• 51-65-vuotiaat ”Marjatat”: kotia ja omaa aikaa arvostavat aikuiset naiset, jotka tykkäävät tehdä käsillään (pääkanava Facebook)

3) Miten

Facebook @satokausikalenteri: Uutisvirran kuratoinnilla asiantuntija-aseman vahvistaminen ja liikenteen ohjaus sisältöjen pariin satokausi.fi-sivustolle ja verkkokauppaan. Sisältöä 2-3 kertaa päivässä sivulle ja kahteen suljettuun ryhmään (Satokausi-Ruoka, Satokausi-Puutarha).

Instagram @satokausikalenteri: Ajankohtaisella ja visuaalisella sisällöllä kiinnostuksen herättäminen ja kasvistietouden tarjoaminen suoraan käyttäjän feediin. Sisältöä 1-2 kertaa päivässä feediin ja storyyn.

Kanavien tuotanto on optimoitu mahdollisimman ketteräksi. Viraali-ilmiöihin pystytään tarttumaan minuuttien kuluessa huomioarvon maksimoimiseksi ja sisällön kuvamaailma sekä tone of voice ovat nykyisten sometrendien mukaisia: samaistuttavia, aitoja ja osallistavia. Yhteisöllisyys on kanavissa vahvasti läsnä. Yleisön kanssa käydään pitkiä, opastavia keskusteluja esimerkiksi ruokahävikistä, kiertotaloudesta ja kasvisten käytöstä erikoisruokavalioissa. Lisäksi hyödynnetään eri kanavien matalan kynnyksen osallistamistyökaluja, esimerkiksi Instagram Stories -toiminnon kysymystarroja ja äänestyksiä.

***

Tulokset:

Kaikki tulokset ovat orgaanisia!

Julkaisujen markkinointibudjetti 0 €!

Vuonna 2019 Facebook + Instagram:

• Julkaisujen näyttökerrat: 53,5 miljoonaa, kasvu +123 % vuoteen 2018 verrattuna
• Sitoutumisasteen keskiarvo: 3,8 %
• Reaktiot: 2,0 miljoonaa tykkäystä, kommenttia ja klikkausta (eli n. 5 600 reaktiota päivässä, keskimäärin reaktio joka 15. sekunti)
• Sisällön frekvenssi: 25 / kk (tuloksellisten digikampanjoiden taso min. 6-9)
• Kaupallisten kampanjoiden näyttökerrat: 18,6 miljoonaa (35 % sisällöstä)
• Kaupallisten kampanjoiden sitoutumisasteen keskiarvo: 3,5 % (vuonna 2018 vastaava luku 3,2 %)

Yleisön määrän kehittyminen: 

• Instagram seuraajamäärän kasvu: +72 % (vuonna 2018 vastaava luku +72 %)

Datan nojalla voidaan todeta, että somestrategian onnistumiselle asetetut tavoitteet ylitettiin vuonna 2019.

1. Yli 120 % kasvu näyttökertojen määrässä viestii, että sisältö on kohderyhmille hyödyllistä ja tuottaa selkeää lisäarvoa.
2. Korkea sitoutumisaste kertoo sen, että yleisö suhtautuu sisältöön positiivisesti, mikä vastaa myynnin edistämisen tavoitteeseen.
3. Digikampanjoille poikkeuksellisen korkea sisällön frekvenssi takaa, että kasvikset pysyvät kohderyhmän top of mindissa ympäri vuoden vastaten myynnilliseen tavoitteeseen.
4. Kumppaneiden kanssa toteutettu kaupallinen sisältö nähdään kanavissa yhtä relevanttina kuin orgaaninen sisältö, tämä voidaan päätellä samalla tasolla olevasta sitoutumisasteesta.
5. Kanavista Instagram jatkaa kasvua täysin lineaarisesti jo kolmatta vuotta kasvattaen etenkin nuorempien naisten kohderyhmän kokoa.

***

Eikä siinä vielä kaikki!

1) Somen avulla myytiin loppuun Suomen yksi suosituimmista painotuotteista: Satokausikalenteri vuodeksi 2020.

Kalenteria on painettu jo yli 140 000 kappaletta. Myyntikanavina hyödynnettiin pääosin sosiaalista mediaa. Myyntikampanja oli erittäin tuloksellinen: keskiarvoltaan koko syksyn konversioprosentti oli 5,7 % ja parhaana päivänä konversioprosentti oli jopa 17,8 %. Vertauksen vuoksi: kansainvälisten tutkimusten mukaan verkkokaupan keskimääräinen konversioprosentti desktopilla on 3,4 %, tabletilla 2,9 % ja älypuhelimella 0,9 %.

2) Toukokuussa 2019 Satokausikalenteri palkittiin Reykjavikissa pohjoismaiden EMBLA Food Awards -gaalassa kunniakirjalla vuoden parhaana Nordic-tason ruokaviestijänä.

Viestinnästä valtaosa on Satokausi-somessa tapahtuvaa kuluttajaviestintää. Vastaavaa konseptia ei ole yhdessäkään muussa pohjoismaassa ja konsepti herätti runsaasti kiinnostusta. Länsinaapurimme selkeästi kaipaavat helposti lähestyttäviä ja hyödyllisiä Satokausi-kanavien sisältöjä.

3) Sydänliitto palkitsi Satokausikalenterin työstään vuoden 2019 Terveyden edistämisen kunniapalkinnolla.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat maamme yleisimpiä sairauksia. Koko Suomen sydänterveyttä edistetään Satokausikalenterin kanavissa osana muuta somesisältöä hyvinvointi-teeman alla. Teema oli nostettu Satokausi-somekanavissa yhdeksi 2019 tärkeimmäksi teemaksi yhdessä vastuullisuuden ja lasten kasvisten syömisen edistämisen kanssa. Seuraajia osallistettiin kiinnittämään huomiota sydänterveyteen mm. luomalla Satokausi-reseptiikkaa punaisista kasviksista Maailmaan sydänpäivään 29.9.2019.

***

***

Tekijät

Suunnittelu ja strategia

Satokausi Media

Konseptisuunnittelija Natalia Salmela
Konseptisuunnittelija Samuli Karjula

Sisällöntuotanto

Satokausi Media

Natalia Salmela
Samuli Karjula
Juuso Karjula
Johannes Karjula
Anna Salmisalo
Hanna Hurtta
Wiivi Koskela
Riikka Lamminpää
Minna Rautio-Pakaste
Kaie Hakonen

Asiakas

Satokausi Media

Grand One 2020 -kilpailukategoria: paras somepresenssi

Lisätietoja: nata(at)satokausi.fi