Kaupallinen yhteistyö: Apetit
Kasvisten pakastaminen on järkevää. Sesonkiruokailussa ja suomalaisessa ruokakulttuurissa säilömisellä on ollut aina merkittävä rooli. Eri säilöntätavoista kasvisten pakastaminen on yksi parhaimmista keinoista taata ravintoaineiden sekä maun säilyminen kasvukauden ulkopuolella. Se on usein myös järkevää ympäristön näkökulmasta ja helpottaa arkea.
Suomalaisten rakastama pakastevihannesbrändi on Apetit. Laadukkaat kotimaiset kasvikset ovat Apetitin tuotteiston kivijalka. Yritys on toiminut kasvisten viljelyn ja jalostamisen parissa yli 60 vuotta ja se on johtava suomalainen vihannes- ja ruokapakasteiden valmistaja. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on korkea ja laatukriteerit tarkkaan määriteltyjä. Kotimaiset raaka-aineet ostetaan sopimusviljelijöiltä, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan Apetit Vastuuviljelyn periaatteita. Sen tavoitteena on ympäristövaikutusten vähentäminen ja kestävän kehityksen mukainen viljeleminen.
Satokausikalenterilla meidän missiona on kasvattaa ja monipuolistaa suomalaisten kasvisten kulutus. Pakastevihanneksilla on tämän mission saavuttamisessa merkittävä rooli, sillä monelle kasvisten käsittely voi olla kynnyskysymys muiden raaka-aineiden suosimisessa. Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan vain 22 % naisista ja 14 % miehistä syövät kasviksia suositellut puoli kiloa päivässä. Matkan kurominen kiinni tavoitteisiin helpottuu, kun tuorekasvisten lisäksi ruokavaliossaan suosii kasviksia myös pakastetussa muodossa.
Tässä neljä hyvää syytä miksi.
1) Helppous ja maku
Liian usein kasvikset koetaan vaivalloiseksi ruoaksi. Valmistukseen sisältyy usein pesemistä, kuorimista, pilkkomista ja kypsentämistä. Pakastekasvisten valmistaminen on nopeaa. Niiden puhdistamiseen tai käsittelyyn ei mene aikaa ja annostelu on kätevää. Yleensä ne valmistuvat muutamassa minuutissa höyryttämällä, paistamalla tai keittämällä. Pakastekasvisten valmistaminen vaatii toki hieman harjoittelua samalla tavalla kuin muukin ruoanvalmistus. Onneksi pakkauksista löytyvät ohjeet, joita kannattaa noudattaa ainakin aluksi. Suoraan pellolta pakastettu kasvis on erinomainen vaihtoehto, kun kotimaisten tuoreiden kasvisten sesonki on päättynyt. Pakastekasvisten valmistaminen on maukasta ja helppoa.
2) Ekologisuus
Kuljetusten ja varastoinnin osuus ruoantuotannon ympäristövaikutuksista on yllättävän pieni. Ruoan jalostuksessa ja valmistuksessa syntyy huomattavia määriä sivutuotteita sekä jätettä. Turhin ympäristövaikutus syntyy syömättömästä ruoasta, joka päätyy jostain syystä ruokahävikiksi. Pakastaminen on tehokas keino estää hävikin syntymistä. Suomesta syntyvästä ruokahävikistä noin 30 prosenttia syntyy kotitalouksissa. Alkutuotannon osuus on ainoastaan 12 prosenttia ja elintarviketeollisuuden osuus on noin 20 prosenttia. Teollisuudessa syntyvät jätteet ja sivutuotteet voidaan hyödyntää maanparannusaineena, rehuna tai biopolttoaineena.
Keskimääräinen nelihenkinen suomalainen perhe käyttää omakotitalossa vuodessa enemmän sähköä valaistukseen tai saunan lämmittämiseen kuin ruoan säilyttämiseen. Lähtökohtaisesti eläinperäisten raaka-aineiden ympäristövaikutukset ovat aina kasvisperäisiä tuotteita suuremmat, joten pakastevihannekset kuuluvat ympäristötietoisen kuluttajan ruokavalioon.
3) Edullisuus
Pakastekasvikset ovat usein tuoreita kasviksia edullisempia, kun huomioidaan syötävä osuus sekä ruokahävikki. Mitä muuta raaka-ainetta saat ostettua kaupasta valmiiksi käsiteltynä? Esimerkiksi pakastetun Apetit kukkakaalin kilohinta Prismassa on noin neljä euroa. Tuoreen kukkakaalin hinta on noin kolme euroa kilolta. Kukkakaalin tai parsakaalin massasta menee helposti biojätteeseen jopa 30 prosenttia, joten todellinen kilohinta on korkeampi. Tuore kukkakaali painaa yleensä 350 grammasta aina yhteen kiloon, joten sen käyttäminen kerralla on harvoin mahdollista. Tähän aikaan vuodesta ostettu kukkakaali voi muutenkin olla nahistunutta tai valmiiksi heikkolaatuista, joten tämä riski lisää myös hävikkiä. Pakastevihannespussista oikean annoskoon ottaminen on kätevää ja loppuosan voi aina laittaa uudestaan pakastimeen. Ostamalla pakastevihanneksia, maksat ainoastaan siitä osasta kasvista jonka syöt.
4) Terveellisyys
Suomalaiset eivät syö riittävästi kasviksia. Ravitsemussuositusten mukainen ”puoli kiloa päivässä” – ohjeistus kehottaa meitä koostamaan päivittäisen kasvisannoksen monipuolisesti. Puolet määrästä tulisi olla vihanneksia sekä juureksia ja toinen puolisko olisi hyvä olla hedelmiä ja marjoja. Osan kasviksista voi syödä tuoreeltaan, osan säilöttynä tai jalostettuna. Kasvisten syömisellä on kiistattomia tutkittuja terveysvaikutuksia. Kulutuksen lisääminen on helppoa monipuolistamalla ruokavaliota. Tällä hetkellä syömistämme kotimaisista vihanneksista yli 90 prosenttia muodostuu alle 10 eri kasviksesta. Pakastevihannesten avulla uusien makujen totuttelu on helppoa ja se tapahtuu huomaamatta. Erilaiset valmiit vihannessekoitukset sisältävät monipuolisesti eri kasviksia.
Oikein käsitellyn pakastetun kasviksen ravintoarvot ovat hyvin lähellä tuoretta kasvista. Kaikki kasvisten varastointi, pesu, pilkkominen ja kuumennus kotona tai teollisessa mittakaavassa pienentää hieman niiden vesiliukoisten vitamiinien määrää. Teollisessa mittakaavassa kasvisten pesu, kuumennus, jäähdytys sekä pakastus tapahtuvat hyvin nopeasti. Kotikeittiössä prosesseja ei yleensä ole mahdollista tehdä yhtä tehokkaasti, mikä vaikuttaa myös kasvisten ravintosisältöön. Tällaisia seikkoja on hauska pohtia, mutta kansanterveyden tasolla ne ovat merkityksettömiä niin kauan kuin suomalaiset eivät syö riittävästi kasviksia. Oikein käsitellyn pakastevihannesten ravintoarvot ovat rinnastettavissa tuoreen kasviksen ravintoarvoihin.
Apetitin uusituilta verkkosivuilta löydät runsaasti herkullisia reseptejä ja vinkkejä kasvisten lisäämiseen ruokavaliossasi. Seuraa Apetitia myös Facebookissa ja Instagramissa!
Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.
