Suomessa vain 14 % miehistä ja 22 % naisista syö suositusten mukaisesti puoli kiloa kasviksia päivässä (FinRavinto 2017).

Luvut ovat huolestuttavia, sillä kasviksia syömällä tekee palveluksen sekä itselleen, että ympäristölle.

Satokausikalenterin missiona on kasvisten kulutuksen edistäminen ja monipuolistaminen. Mission edistämiseksi hyödynnetään kaikkia viestinnän ja markkinoinnin keinoja. Sisältöstrategiana on laskea rimaa kasvisten syömiseksi ja ohjata kuluttajat kasvisostoksille. Tämä tehdään tarjoamalla mahdollisimman houkuttelevassa muodossa olevaa tietoa personoituna kohderyhmän tarpeisiin.

Insight

Haasteena tunnistettiin se, että kasviksista valtaosa on brändittömiä tuotteita. Kasviksissa on myös pienet myyntikatteet. Toisin sanoen: vain harvalla toimijalla on intressejä panostaa resursseja tuoreiden kasvisten markkinointiin.

Kukaan ei ollut kasvisten puolella.

Satokausikalenteri täytti tyhjiön puolueettomana tahona yhdistäen kuluttajat, tuottajat, kaupan alan toimijat ja teollisuuden. Samaan aikaan Satokausikalenteri luo kysyntää kuluttajien keskuudessa ja pyrkii saamaan alan toimijat vastaamaan siihen. Esimerkkinä syksyllä 2019 toteutettu #sadonkorjuuhaaste, jossa luotiin talkoot kotimaisen sesonkiruoan puolesta ja osallistettiin niihin kuluttajat ja koko elintarviketeollisuus.

Alusta lähtien Satokausikalenteri on halunnut olla siellä missä ihmisetkin ovat. Siksi some on valikoitunut mission edistämisen pääasialliseksi alustaksi.

Tavoitteet ja mittarit

Onnistumisen edellytyksiksi määriteltiin vuodeksi 2019 seuraavat somekanavien tavoitteet ja mittarit:

1) Tavoite: kasvisten tunnettuuden lisääminen
Mittarit: näyttökerrat, yleisön määrän kasvattaminen Instagramissa (uuden kohdeyleisön hankkiminen)

2) Tavoite: kasvisten myynnin edistäminen
Mittarit: sitoutumisaste, sisällön frekvenssi

3) Tavoite: kasvisten tunnettuuden lisääminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa
Mittarit: kaupallisten yhteistöiden näyttökerrat, kaupallisten yhteistöiden sitoutumisaste

Luova idea

”Jos suomalainen ei tule kasvisten luo, niin kasvikset tulevat suomalaisen luo.”

Satokausi-ajattelu toimii kaiken tekemisen lähtökohtana, sesonkikasvikset ovat kaikessa läsnä. Luova idea kaikessa yksinkertaisuudessaan on viedä huippusuositun Satokausikalenteri-seinäkalenterin tiedot sesonkikasviksista sosiaaliseen mediaan helposti omaksuttavana, kevyenä sisältönä.

Näin tiedot juuri sillä hetkellä sesongissa olevista kasviksista päivittyvät käyttäjien feediin ja suoraan verkkokalvoille. Kun käyttäjä saa kasvisfaktat kavereiden kuulumisten, omien idoleiden ja koiranpentukuvien täyttämän feedin keskelle, kasviksiin suhtautuu positiivisesti ja niistä tulee haluttavia. 

Toteutus

1) Mitä

Satokausikalenterin pääkanavina toimii yli 100 000 tykkääjän Facebook-sivu sekä yli 82 000 seuraajan @satokausikalenteri Instagram-tili (luvut poimittu 01/2020). Twitter-tili on eriytetty B2B-viestintää varten.

Sisällöstä:

• 30 % on yleishyödyllisiä, yleisöä opettavia ja uutta kasvistietoa tarjoavia asiantuntijajulkaisuja (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen).
• 30 % on kaupallisia yhteistöitä (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen kumppaneiden kanssa ja kasvisten myynnin edistäminen)
• 30 % on yleisön kanssa vuorovaikutusta re-postauksilla, linkkijaoilla, keskustelualoituksilla ja muilla aktivoivilla tavoilla (tavoitteena kasvisten myynnin edistäminen)
• 10 % on reaktiivisia, viraali-ilmiöitä edistäviä julkaisuja (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen ja huomioarvo)

2) Kenelle

Satokausi-somen pääkohderyhmät:

• 20-34-vuotiaat ”Iidat”: urbaanit ja tiedostavat nuoremmat sinkut ja dinkut, joita ohjaa trendit (pääkanava Instagram)
• 35-50-vuotiaat ”Jaanat”: kiireiset äidit, jotka kaipaavat helppoja ja nopeita vinkkejä arkeen (Instagram + Facebook)
• 51-65-vuotiaat ”Marjatat”: kotia ja omaa aikaa arvostavat aikuiset naiset, jotka tykkäävät tehdä käsillään (pääkanava Facebook)

3) Miten

Facebook @satokausikalenteri: Uutisvirran kuratoinnilla asiantuntija-aseman vahvistaminen ja liikenteen ohjaus sisältöjen pariin satokausi.fi-sivustolle ja verkkokauppaan. Sisältöä 2-3 kertaa päivässä sivulle ja kahteen suljettuun ryhmään (Satokausi-Ruoka, Satokausi-Puutarha).

Instagram @satokausikalenteri: Ajankohtaisella ja visuaalisella sisällöllä kiinnostuksen herättäminen ja kasvistietouden tarjoaminen suoraan käyttäjän feediin. Sisältöä 1-2 kertaa päivässä feediin ja storyyn.

Kanavien tuotanto on optimoitu mahdollisimman ketteräksi. Viraali-ilmiöihin pystytään tarttumaan minuuttien kuluessa huomioarvon maksimoimiseksi ja sisällön kuvamaailma sekä tone of voice ovat nykyisten sometrendien mukaisia: samaistuttavia, aitoja ja osallistavia. Yhteisöllisyys on kanavissa vahvasti läsnä. Yleisön kanssa käydään pitkiä, opastavia keskusteluja esimerkiksi ruokahävikistä, kiertotaloudesta ja kasvisten käytöstä erikoisruokavalioissa. Lisäksi hyödynnetään eri kanavien matalan kynnyksen osallistamistyökaluja, esimerkiksi Instagram Stories -toiminnon kysymystarroja ja äänestyksiä.

***

Tulokset:

Kaikki tulokset ovat orgaanisia!

Julkaisujen markkinointibudjetti 0 €!

Vuonna 2019 Facebook + Instagram:

• Julkaisujen näyttökerrat: 53,5 miljoonaa, kasvu +123 % vuoteen 2018 verrattuna
• Sitoutumisasteen keskiarvo: 3,8 %
• Reaktiot: 2,0 miljoonaa tykkäystä, kommenttia ja klikkausta (eli n. 5 600 reaktiota päivässä, keskimäärin reaktio joka 15. sekunti)
• Sisällön frekvenssi: 25 / kk (tuloksellisten digikampanjoiden taso min. 6-9)
• Kaupallisten kampanjoiden näyttökerrat: 18,6 miljoonaa (35 % sisällöstä)
• Kaupallisten kampanjoiden sitoutumisasteen keskiarvo: 3,5 % (vuonna 2018 vastaava luku 3,2 %)

Yleisön määrän kehittyminen: 

• Instagram seuraajamäärän kasvu: +72 % (vuonna 2018 vastaava luku +72 %)

Datan nojalla voidaan todeta, että somestrategian onnistumiselle asetetut tavoitteet ylitettiin vuonna 2019.

1. Yli 120 % kasvu näyttökertojen määrässä viestii, että sisältö on kohderyhmille hyödyllistä ja tuottaa selkeää lisäarvoa.
2. Korkea sitoutumisaste kertoo sen, että yleisö suhtautuu sisältöön positiivisesti, mikä vastaa myynnin edistämisen tavoitteeseen.
3. Digikampanjoille poikkeuksellisen korkea sisällön frekvenssi takaa, että kasvikset pysyvät kohderyhmän top of mindissa ympäri vuoden vastaten myynnilliseen tavoitteeseen.
4. Kumppaneiden kanssa toteutettu kaupallinen sisältö nähdään kanavissa yhtä relevanttina kuin orgaaninen sisältö, tämä voidaan päätellä samalla tasolla olevasta sitoutumisasteesta.
5. Kanavista Instagram jatkaa kasvua täysin lineaarisesti jo kolmatta vuotta kasvattaen etenkin nuorempien naisten kohderyhmän kokoa.

***

Eikä siinä vielä kaikki!

1) Somen avulla myytiin loppuun Suomen yksi suosituimmista painotuotteista: Satokausikalenteri vuodeksi 2020.

Kalenteria on painettu jo yli 140 000 kappaletta. Myyntikanavina hyödynnettiin pääosin sosiaalista mediaa. Myyntikampanja oli erittäin tuloksellinen: keskiarvoltaan koko syksyn konversioprosentti oli 5,7 % ja parhaana päivänä konversioprosentti oli jopa 17,8 %. Vertauksen vuoksi: kansainvälisten tutkimusten mukaan verkkokaupan keskimääräinen konversioprosentti desktopilla on 3,4 %, tabletilla 2,9 % ja älypuhelimella 0,9 %.

2) Toukokuussa 2019 Satokausikalenteri palkittiin Reykjavikissa pohjoismaiden EMBLA Food Awards -gaalassa kunniakirjalla vuoden parhaana Nordic-tason ruokaviestijänä.

Viestinnästä valtaosa on Satokausi-somessa tapahtuvaa kuluttajaviestintää. Vastaavaa konseptia ei ole yhdessäkään muussa pohjoismaassa ja konsepti herätti runsaasti kiinnostusta. Länsinaapurimme selkeästi kaipaavat helposti lähestyttäviä ja hyödyllisiä Satokausi-kanavien sisältöjä.

3) Sydänliitto palkitsi Satokausikalenterin työstään vuoden 2019 Terveyden edistämisen kunniapalkinnolla.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat maamme yleisimpiä sairauksia. Koko Suomen sydänterveyttä edistetään Satokausikalenterin kanavissa osana muuta somesisältöä hyvinvointi-teeman alla. Teema oli nostettu Satokausi-somekanavissa yhdeksi 2019 tärkeimmäksi teemaksi yhdessä vastuullisuuden ja lasten kasvisten syömisen edistämisen kanssa. Seuraajia osallistettiin kiinnittämään huomiota sydänterveyteen mm. luomalla Satokausi-reseptiikkaa punaisista kasviksista Maailmaan sydänpäivään 29.9.2019.

***

***

Tekijät

Suunnittelu ja strategia

Satokausi Media

Konseptisuunnittelija Natalia Salmela
Konseptisuunnittelija Samuli Karjula

Sisällöntuotanto

Satokausi Media

Natalia Salmela
Samuli Karjula
Juuso Karjula
Johannes Karjula
Anna Salmisalo
Hanna Hurtta
Wiivi Koskela
Riikka Lamminpää
Minna Rautio-Pakaste
Kaie Hakonen

Asiakas

Satokausi Media

Grand One 2020 -kilpailukategoria: paras somepresenssi

Lisätietoja: nata(at)satokausi.fi

Kaupallinen yhteistyö: Atria

Syyskuussa 2019 me Satokausikalenterilla haastoimme yhdessä Atrian kanssa suomalaiset talkoisiin suomalaisen ruoan puolesta. #Sadonkorjuuhaaste-tempauksen tavoitteena on nostaa suomalaisen ruoan arvostusta ja kannustaa suosimaan sesongin raaka-aineita ja kotimaisia ruokatuotteita. Muutaman kuukauden aikana olemme saaneet huomata, että aihe on tärkeä meille kaikille ja tempaukseen onkin lähdetty mukaan runsain joukoin. Tästä on hyvä jatkaa!     

Muutos on jo tapahtumassa – Nyt voit vaikuttaa!

Viimeisen viiden vuoden aikana ruokakauppoihin on ilmestynyt suomalaista fenkolia, broccoliinia, latva-artisokkaa, myskikurpitsaa, keltajuurikasta, härkäpapua, päärynöitä, suippokaalia, spagettikurpitsaa sekä vesimeloneita.

Vuosina 2014-2017 kotimaisten puutarha-alan yritysten määrä on kasvanut viisi prosenttia (190 uutta yritystä) ja tuotantopinta-ala on kasvanut peräti 20 prosenttia! Kotimaisia kurpitsoja tuottavien yritysten määrä on kasvanut 30 prosenttia ja hedelmätuottajien määrä on lisääntynyt jopa 40 prosentilla! Myös moni jo unohdettu kasvis, kuten palsternakka, mukulaselleri sekä savoijinkaali ovat nousseet uuteen arvostukseen.Yksittäisistä raaka-aineista ruusukaalin kulutus on kasvanut 14 prosenttia, kukkakaalin 19 prosenttia ja punakaalin satomäärä on lisääntynyt yli 50 prosentilla! Meidän kuluttajien valinnoilla on valtava merkitys kotimaisen ruoantuotannon kehittymiseen. Hedelmien ja marjojen puolella tämä myllerrys tullaan näkemään lähitulevaisuudessa. Me äänestämme lompakoillamme millaista ruokaa haluamme lähitulevaisuudessa syödä.

Suomessa halutaan syödä kotimaista ruokaa

Ruoan kotimaisuus on ollut meille suomalaisille vuosi vuodelta tärkeämpää. Taloustutkimuksen mukaan yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä sitä, että ruoka on suomalaista. Trendi on edelleen kasvava ja tulos on noussut vuodesta 2015 jopa viisi prosenttiyksikköä.

Suomalaisen työn liiton teettämän Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimuksen mukaan keskeisimmät syyt suosia kotimaista ruokaa ovat laatu, ruoan turvallisuus sekä vaikuttaminen työllistämiseen.

Työllistämisen vaikutusta ei voi väheksyä, koska pelkästään elintarviketeollisuus tarjoaa työpaikan 38 000 ihmiselle ympäri Suomea. Kun mukaan otetaan koko ruokaketju, niin joka kahdeksas suomalainen saa elantonsa ruoasta. 

Suomalaisen ruoan suosiolle on olemassa vankat perusteet – turvallisuus ei ole itsestäänselvyys

Suomessa kulutustottumuksien muutoksia on tutkittu systemaattisesti vuodesta 1966 alkaen. Yli viidenkymmenen vuoden seurantajakson aika suurin muutos on tapahtunut yhtenäiskulttuurin murentumisessa ja valikoiman laajuuden monipuolistumisessa. Myös valmisruokien osuus on kasvanut koko seurantajakson aikana.

Kulutuksen monipuolistuminen on monen tekijän summa. Yhteiset ruokailuhetket perheen kesken ovat vähentyneet, minkä seurauksena perheenjäsenet voivat noudattaa enemmän omia mieltymyksiään. Lisäksi erityisesti nuorempi väestö etsii aktiivisesti tietoa elintarvikkeiden terveysvaikutuksista, ruoantuotannon ympäristövaikutuksista sekä tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Nämä kaikki megatrendit tukevat entisestään suomalaisen ruoan haluttavuuden kasvua.

Suomalaiset tuottajat sekä elintarviketeollisuus on kyennyt vastaamaan nopeasti muuttuvaan kysyntään. Esimerkiksi kana on vastannut meidän kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin kevyenä, helppona ja nopeana arjen pelastajana. 

Helppouden rinnalla toinen vahvasti kasvava trendi on ollut laadukkaiden makuelämysten nauttiminen raaka-aineita arvostaen sekä vaivannäköä säästämättä. Tästä esimerkkinä on erilaisten ruhonosien sekä luullisen lihan paluu kauppoihin.

Maailmalla viime vuosina tapahtuneet ruokakohut sekä kriisit ovat vaikuttaneet ainakin suomalaisen lihan arvostuksen kasvuun. Suomalaisessa lihantuotannossa moni asia ovat koko maailman mittakaavassa huipputasoa. Antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi lainkaan, possujen häntiä, eikä broilerien nokkia typistetä, salmonellan suhteen on nollatoleranssi, eläinten hyvinvointia parannetaan jatkuvasti ja viimeaikaisten tietojen mukaan tuotanto on paljon luultua ekologisempaa kokonaiskuva huomioiden. Myös raaka-aineiden alkuperä osataan kertoa täsmälleen. Nämä edellä luetellut asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä muissa maissa ja niitä käydään suomalaisilla tiloilla ihmettelemässä niin kaukaa kuin lähemmistäkin maista.

Talkoot päättyvät, työ jatkuu

Vaikka #sadonkorjuuhaaste päättyy tähän, niin työ suomalaisen ruoan puolesta jatkuu. Haluamme nostaa hattumme jokaiselle suomalaisen ruoan parissa työskentelevälle ammattilaiselle. Tämän tinkimättömän työn avulla saamme nauttia jatkossakin upeista raaka-aineista ja tuotteista läheltä. 

Kiitos myös sinulle arvon lukija, että olet osallistunut tempaukseen kotimaisen ruoan puolesta. Yhdessä voimme kehittää suomalaista ruokakulttuuria yhä herkullisemmaksi ja ajankohtaisemmaksi.

Katso kaikki #sadonkorjuuhaaste-reseptit, vinkit ja tuotteet Atrian sivuilta.

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Oletko ajatellut, että moni klassikkoruoka köyhistä ritareista paistettuun riisiin ja pizzaan on syntynyt alunperin nimenomaan jämä raaka-aineista? Ruokahävikin vähentämistä kannattaa ajatella ikävän velvollisuuden sijasta hauskana haasteena, jossa luovuuden käyttö on sallittua. Uusi Perhekalenteri 2020 tarjoaa runsaasti vinkkejä, joiden avulla ruokahävikin vähentäminen on sekä helppoa, että hauskaa! Kalenterin esittelyn löydät artikkelin lopusta.

 Jos ruokahävikki olisi valtio, se olisi Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Suomessa tuotetusta ruoasta 10-15% päätyy roskiin, ja eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. Ruoan ja ruokaketjun osuus kaiken kulutuksen ympäristövaikutuksista on noin 40%. Turhaan tuotettu ruoka on siis merkittävä rasite ympäristölle. Hyödyntämällä ostamasi raaka-aineet kokonaisvaltaisesti säästät myös rahaa. 

Kotona:

• Aterioiden suunnittelu kannattaa aina aloittaa siitä mitä kaapissa jo on. Katso päiväykset ja ota ensin käsittelyyn muutaman päivän sisällä vanhentuvat ainekset.
• Säilytä ruoka oikein. Nopeasti pilaantuvat elintarvikkeet kannattaa asettaa jääkaapin etuosaan hyvin näkyville. Etyleeniä runsaasti tuottavat hedelmät, kuten banaanit ja omenat kannattaa säilyttää erillään muista kasviksista. Satokausikalenteri  sisältää tuhdin kasvistietopaketin, josta löydät myös vihannesten säilytyslämpötilat ja vinkkejä säilytykseen.
• Käytä aisteja. Parasta ennen -päivämäärä ei ole heitä roskiin -päivämäärä, vaan merkintä, johon asti valmistaja ainakin takaa elintarvikkeen säilyttävän sille tyypilliset ominaisuudet. 
• Pakastin pelastaa niin syömättä jäämisvaarassa olevat  leivät kuin suuremmat ruokasatsitkin. Pilko ylikypsät banaanit pakkaseen odottamaan smoothiepäivää. Myös muita kasviksia voi pakastaa vaikkapa valmiiksi wokki- tai keittoaineksiksi.

Kaupassa:

• Puhelimella otettu valokuva jääkaapin sisällöstä on suuri apu kauppareissulla. Myös perinteinen ostoslista toimii!
• Osta mahdollisimman kypsiä hedelmiä ja vihanneksia, ne myös maistuvat parhaalta.
• Hyödynnä alennustarralliset tuotteet, mutta älä innostu haalimaan enempää kuin ehdit syödä.
• Monet kasvikset, kuten kurkku, pakataan muoviin syystä. Pakkauksen ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin roskiin päätyvän ruoan – olipa pakkaus muovia tai pahvia. Pyri aina ostamaan sellaisia pakkauskokoja, jotka ehdit hyödyntämään.

Keittiössä:

• Itse keitetyt liemet ovat paitsi liemikuutioita herkullisempia, myös loistava tapa vähentää ruokahävikkiä. Liemiin voi käyttää kalojen ruodot ja nahat, luut lihoista sekä kasvisten jämäpalat. Voit pitää pakastimessa astiaa, johon keräät kasvisten kannata ja kuoret. Myös sipulien ja kaalien uloimmat lehdet voi ottaa talteen. Kun astia on täynnä, on aika laittaa kasvisliemi keittymään.
• Hyödynnä koko kasvis. Monissa kasviksissa varret, lehdet ja naatit ovat oikein hyviä ja käyttökelpoisia osia. Kukka- ja parsakaalin varret ovat yhtä terveellistä syötävää kuin kukinnotkin ja sopivat samoihin ruokiin. Porkkanoiden ja muiden juuresten naatit voi hyödyntää pestona tai salaateissa, ne toimivat myös annosten koristeena persiljan tapaan. Juurekset, omenat, päärynät ja kurkut kannattaa mahdollisuuksien mukaan syödä aina kuorineen, sillä kuoret sisältävät paljon ravintoaineita. Puhdistetut kurpitsan siemenet voi paahtaa uunissa tai pannulla vaikkapa sosekeiton kaveriksi.
• On monia ruokalajeja, joita voi tuunata loputtomiin vihanneslokeron viimeisillä aineksilla. Esimerkiksi sosekeiton, uunijuurekset, munakkaan tai wokin voi tehdä käyttämällä juuri sitä, mitä jääkaapissa on jäljellä.

Perhekalenteri 2020 on värikäs työkalu arkeen

Erityisesti lapsiperheiden tarpeisiin suunniteltu Perhekalenteri on monipuolinen arjen työkalu, jonka avulla koko perhe syö värikkäämmin ja kasvispitoisemmin. Perhekalenterissa kasvisten sesongit ovat esitelty innostavalla ja osallistavalla tavalla, pääsette koko perheen voimin seuraamaan omaa kasvisten syöntiä ja kokeilemaan uusia makuja. 

Perhekalenterin tietokirjaosiossa annetaan vinkkejä ravitsemukseen, kätevään kasvisten käyttöön, ruokahävikin välttämiseen ja monipuoliseen arkiruokailuun. Mukana on yhteistyössä Apetitin kanssa luotua kasvispitoista reseptiikkaa ja paljon nokkelia vinkkejä arkeen. Kalenteri maksaa itsensä takaisin jo muutamalla kauppareissulla – puhumattakaan muista sen tuomista hyödyistä sinulle, perheellesi ja ympäristölle.

Tilaa Perhekalenteri 2020 itsellesi tai lahjaksi TÄÄLTÄ.

Tekemistä lapsille ja tilaa kaikkien menoille

Värikkäästi kuvitettu Perhekalenteri sisältää perinteisen almanakkatiedon ja kalenterinäkymät. Tilaviin sarakkeisiin mahtuu viiden perheenjäsenen menot ja harrastukset. Sivujen kääntöpuolilta löydät kasvisaiheiset väritystehtävät ja pelillisyyden lasten mieleen.

Perhekalenterista näet yhdellä silmäyksellä koko vuoden sesonkikasvikset tiivistetyssä muodossa. Tilaa rinnalle myös kattavana tietokirjana toimiva Satokausikalenteri 2020.

Seuraa meitä myös Instagramissa ja Facebookissa, niin saat talteen värikkäimmät vinkit arkeen ja parhaat reseptit sesongin kasviksista!