Kaupallinen yhteistyö: Atria
Syyskuussa 2019 me Satokausikalenterilla haastoimme yhdessä Atrian kanssa suomalaiset talkoisiin suomalaisen ruoan puolesta. #Sadonkorjuuhaaste-tempauksen tavoitteena on nostaa suomalaisen ruoan arvostusta ja kannustaa suosimaan sesongin raaka-aineita ja kotimaisia ruokatuotteita. Muutaman kuukauden aikana olemme saaneet huomata, että aihe on tärkeä meille kaikille ja tempaukseen onkin lähdetty mukaan runsain joukoin. Tästä on hyvä jatkaa! 
Muutos on jo tapahtumassa – Nyt voit vaikuttaa!
Viimeisen viiden vuoden aikana ruokakauppoihin on ilmestynyt suomalaista fenkolia, broccoliinia, latva-artisokkaa, myskikurpitsaa, keltajuurikasta, härkäpapua, päärynöitä, suippokaalia, spagettikurpitsaa sekä vesimeloneita.
Vuosina 2014-2017 kotimaisten puutarha-alan yritysten määrä on kasvanut viisi prosenttia (190 uutta yritystä) ja tuotantopinta-ala on kasvanut peräti 20 prosenttia! Kotimaisia kurpitsoja tuottavien yritysten määrä on kasvanut 30 prosenttia ja hedelmätuottajien määrä on lisääntynyt jopa 40 prosentilla! Myös moni jo unohdettu kasvis, kuten palsternakka, mukulaselleri sekä savoijinkaali ovat nousseet uuteen arvostukseen.
Yksittäisistä raaka-aineista ruusukaalin kulutus on kasvanut 14 prosenttia, kukkakaalin 19 prosenttia ja punakaalin satomäärä on lisääntynyt yli 50 prosentilla! Meidän kuluttajien valinnoilla on valtava merkitys kotimaisen ruoantuotannon kehittymiseen. Hedelmien ja marjojen puolella tämä myllerrys tullaan näkemään lähitulevaisuudessa. Me äänestämme lompakoillamme millaista ruokaa haluamme lähitulevaisuudessa syödä.
Suomessa halutaan syödä kotimaista ruokaa
Ruoan kotimaisuus on ollut meille suomalaisille vuosi vuodelta tärkeämpää. Taloustutkimuksen mukaan yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä sitä, että ruoka on suomalaista. Trendi on edelleen kasvava ja tulos on noussut vuodesta 2015 jopa viisi prosenttiyksikköä.
Suomalaisen työn liiton teettämän Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimuksen mukaan keskeisimmät syyt suosia kotimaista ruokaa ovat laatu, ruoan turvallisuus sekä vaikuttaminen työllistämiseen.
Työllistämisen vaikutusta ei voi väheksyä, koska pelkästään elintarviketeollisuus tarjoaa työpaikan 38 000 ihmiselle ympäri Suomea. Kun mukaan otetaan koko ruokaketju, niin joka kahdeksas suomalainen saa elantonsa ruoasta.
Suomalaisen ruoan suosiolle on olemassa vankat perusteet – turvallisuus ei ole itsestäänselvyys
Suomessa kulutustottumuksien muutoksia on tutkittu systemaattisesti vuodesta 1966 alkaen. Yli viidenkymmenen vuoden seurantajakson aika suurin muutos on tapahtunut yhtenäiskulttuurin murentumisessa ja valikoiman laajuuden monipuolistumisessa. Myös valmisruokien osuus on kasvanut koko seurantajakson aikana.
Kulutuksen monipuolistuminen on monen tekijän summa. Yhteiset ruokailuhetket perheen kesken ovat vähentyneet, minkä seurauksena perheenjäsenet voivat noudattaa enemmän omia mieltymyksiään. Lisäksi erityisesti nuorempi väestö etsii aktiivisesti tietoa elintarvikkeiden terveysvaikutuksista, ruoantuotannon ympäristövaikutuksista sekä tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Nämä kaikki megatrendit tukevat entisestään suomalaisen ruoan haluttavuuden kasvua.
Suomalaiset tuottajat sekä elintarviketeollisuus on kyennyt vastaamaan nopeasti muuttuvaan kysyntään. Esimerkiksi kana on vastannut meidän kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin kevyenä, helppona ja nopeana arjen pelastajana.
Helppouden rinnalla toinen vahvasti kasvava trendi on ollut laadukkaiden makuelämysten nauttiminen raaka-aineita arvostaen sekä vaivannäköä säästämättä. Tästä esimerkkinä on erilaisten ruhonosien sekä luullisen lihan paluu kauppoihin.
Maailmalla viime vuosina tapahtuneet ruokakohut sekä kriisit ovat vaikuttaneet ainakin suomalaisen lihan arvostuksen kasvuun. Suomalaisessa lihantuotannossa moni asia ovat koko maailman mittakaavassa huipputasoa. Antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi lainkaan, possujen häntiä, eikä broilerien nokkia typistetä, salmonellan suhteen on nollatoleranssi, eläinten hyvinvointia parannetaan jatkuvasti ja viimeaikaisten tietojen mukaan tuotanto on paljon luultua ekologisempaa kokonaiskuva huomioiden. Myös raaka-aineiden alkuperä osataan kertoa täsmälleen. Nämä edellä luetellut asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä muissa maissa ja niitä käydään suomalaisilla tiloilla ihmettelemässä niin kaukaa kuin lähemmistäkin maista.
Talkoot päättyvät, työ jatkuu
Vaikka #sadonkorjuuhaaste päättyy tähän, niin työ suomalaisen ruoan puolesta jatkuu. Haluamme nostaa hattumme jokaiselle suomalaisen ruoan parissa työskentelevälle ammattilaiselle. Tämän tinkimättömän työn avulla saamme nauttia jatkossakin upeista raaka-aineista ja tuotteista läheltä.
Kiitos myös sinulle arvon lukija, että olet osallistunut tempaukseen kotimaisen ruoan puolesta. Yhdessä voimme kehittää suomalaista ruokakulttuuria yhä herkullisemmaksi ja ajankohtaisemmaksi.
Katso kaikki #sadonkorjuuhaaste-reseptit, vinkit ja tuotteet Atrian sivuilta.
Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli.
Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.
Banh Mi -patongit karamellimarinoidulla kasslerilla & pikapikkelöidyllä keltajuurella
Kurkumakala-nuudelikulho
Spagettikurpitsa-pho
Vietnamilaiset kesärullat, “syysrullat”
Sitruunaruohobroileri & Viet Nam Nam – kaalisalaatti
Viet Nam Nam – makumatka alkaa Herkusta!
