Kaupallinen yhteistyö: Järvikylä
Suomalaisen ruoantuotannon ymmärtäminen auttaa meitä arvostamaan sitä entistä enemmän. Pääsimme vierailemaan Järvikylän kasvihuoneisiin katsomaan kuinka Suomen suosituimmat salaatit ja yrtit kasvavat. Tässä artikkelissa sukelletaan tuotantoketjun mielenkiintoisiin yksityiskohtiin. Näet kuinka kasvien kastelu on järjestetty, miten tuotteet kasvavat ja kuinka ne pakataan sekä tietysti miten ne päätyvät juuri sinun lautasellesi. Mielenkiintoisen tutkimusmatkan lisäksi artikkelin lopusta löydät aivan upean klassikkoannoksen salviapastan reseptin.
Aromikkaiden yrttien taustalla on pitkä historia ja runsaasti työtä
Järvikylän kasvihuoneilla istutetaan joka vuorokausi jopa 100 000 tainta. Idean kasvihuoneen perustamisesta sai Järvikylän kartanon 10. isäntä Karl Grotenfelt. Kartano on kulkenut suvussa aina 1600-luvulta saakka ja ensimmäinen kasvihuone perustettiin suvulle kuuluneen kartanon navetan vintille. Tämä navetta on edelleen käytössä!
Tällä hetkellä Järvikylän tuotteiden parissa työskentelee kaikkiaan noin 110 henkeä. Myös Kallen lapset ovat edelleen aktiivisesti mukana yrityksen toiminnassa ja Kallen unelma sukutilan elävöittämisestä on toteutunut. Vaikka toiminta on kasvanut reilun 30 vuoden kuluessa valtavasti, niin edelleen kaikki tuotteet kasvatetaan samalla sukutilalla Joroisissa ja se lähiseuduilla.
Biologinen torjunta takaa puhtaan maun ja suljettu vesikierto laadukkaan lopputuloksen.
Järvikylän tuotteiden kasvatuksessa käytetään biologista torjuntaa – se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mahdollisia tuholaisia ruokitaan ns. ”kirvapankeissa” niiden omalla ravinnolla, jolloin ne jättävät salaatit ja yrtit rauhaan. Yrtit ja salaatit viljellään vesiviljelynä. Niiden kasvattamiseen tarvitaan runsaasti vettä, joten mehevyys, kosteus ja rapsakkuus syntyy turpeen kautta annettavasta ravinneliuoksesta, joka virtaa kasvatusalustalla. Vesiviljely tapahtuu suljetussa järjestelmässä, joka tarkoittaa vähäisempää vedenkulutusta kuin ylhäältä päin tapahtuvassa kastelussa. Tällä on myös merkittävä vaikutus lopputuloksen laatuun, kaikki kasvit pysyvät puhtaina eivätkä vaurioidu kastelussa.
Ympäristövaikutukset pienenevät jatkuvasti
Järvikylän kartanon mailta löytyy oma lämpölaitos. Sen polttoaineena käytetään haketta ja turvetta, mutta uudet innovaatiot ja edistysaskeleet kuuluvat luonnollisesti Järvikylän arvoihin. Tällä hetkellä aurinkopaneeleita löytyy jo lähes 700 kappaletta. Kaikki tuotteet myydään tällä hetkellä biohajoavissa ruukuissa ja tämän muutoksen seurauksena Järvikylän muovijätteen määrä on tippunut jopa 70 000 kiloa vuositasolla! Tuotteiden pakkaukset ovat merkittävässä roolissa hävikin vähentämisessä, koska ne pitävät tuotteet kauemmin syömäkelpoisena. Meidän kuluttajien tehtävä on kierrättää pakkaukset asianmukaisesti.
Jokaisen tuotteen laadun takana seisoo oikea ihminen
Hieman tuotteesta riippuen kylvöstä sadonkorjuuseen kuluu kolmesta seitsemään viikkoa. Tähän vaikuttavat tietysti vuodenaika sekä mikä kasvi on kyseessä. Sadonkorjuun jälkeen tuotteet puhdistetaan ja pakataan käsin. Eli jokaisen lopullisen tuotteen on nähnyt vähintään yksi työntekijä ja sen laatu on varmistettu. Pakatut tuotteet lähtevät kauppoihin aina vuorokauden kuluessa, joten tämän tuoreempia kasviksia kaupasta on vaikea löytää.
Uutuusarvo on arvo itsessään
Järvikylän toiminta-ajatukseen kuuluu jatkuvasti uusien makujen tarjoaminen suomalaisten ruokalautasille. Viime vuosien hittikasviksia ovat olleet aasialaisen ruokakulttuurin perusraaka-aine pak choi, joka on todella rapsakka rapea supersalaatti. Järvikylä tuo markkinoille uutuusyrttejä ja -salaatteja vuosittain. Laadukkaiden tuotteiden avulla arkiruoankaan ei tarvitse olla mautonta tai tylsää, jokaiselle aterialle kannattaa lisätä tuoreita salaatteja ja yrttejä!
Katso video tutustumismatkaltamme:
Salviapestopasta vihreiden papujen ja kirsikkatomaattien kera
Neljälle
Kermainen salviapesto:
1 ruukku Järvikylä salviaa
1 pullea valkosipulinkynsi
1 dl kuorimattomia hampunsiemeniä
½ dl maustamatonta tuorejuustoa
½ sitruunan mehu
2 rkl oliiviöljyä
suolaa
Salviapestopasta:
500 g tuorepastaa
200 g vihreitä papuja
200 g kirsikkatomaatteja
1 annos salviapestoa
tuoretta chiliä
mustapippuria
Valmista ensin salviapesto. Hienonna salvia varsineen ja laita tehosekoittimeen. Lisää kuorittu ja hienonnettu valkosipulinkynsi. Paahda hampunsiemeniä muutaman minuutin ajan kuumalla kuivalla pannulla, anna jäähtyä ja siirrä tehosekoittimeen. Lisää loput aineet ja surauttele pestoksi.
Laita pastan keitinvesi kuumenemaan, mausta se suolalla. Leikkaa pavuista kovat kannat pois. Keitä pastaa ja papuja samassa kattilassa kolme minuuttia. Valuta, säästä keitinvedestä kaksi desiä.
Halkaise kirsikkatomaatit ja sekoita ne sekä salviapesto pastan ja papujen joukkoon. Lisää keitinvettä sen verran, että saat pastaan hyvän rakenteen. Viimeistele salviapestopasta tuoreella chilillä ja mustapippurilla.
Sukella yrttien ja salaattien ihanaan maailmaan Järvikylän sivuilla! Ota seurantaan myös vihervoimaa uhkuvat somekanavat: Facebook & Instagram.
Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokausi-kasviksista.
