Kaupallinen yhteistyö: #Peruna365
Juuri mullasta nostetut, houkuttelevasti höyryävät uudet perunat ovat alkukesän kohokohta ja juhannuksen juhlaruoka. Kesä onkin perunan kiihkeintä sesonkia, mutta kotimaiset potut maistuvat mainioilta muinakin vuodenaikoina. Monipuolinen peruna on kotikeittiön luottopakki: suomen suosituin kasvis sopii pataan, pellille sekä soppakattilaan ja on erinomainen valinta sekä ympäristön että lompakon kannalta!
Valitse ravinteikas peruna – säästät vettä ja ympäristöä!
Tiesitkö, että perunalla on olemattoman pieni hiilijalanjälki! Yhden perunakilon kasvattamiseen kuluu 202 litraa vettä. Se saattaa kuulostaa suurelta määrältä, mutta kun lukua vertaa esimerkiksi ulkomailta tuotavan riisin vaatimaan vesimäärään, on ero huimaavan suuri. Yksi kilo arkista riisiä vaatii kasvaakseen peräti 1112 litraa vettä. Lukema on perunaan verrattuna viisinkertainen. Muiden kotimaisten juuresten tavoin peruna on siis varsin ilmastoystävällistä apetta.
Ravintoarvorintamallakin peruna pesee riisin ja pastan mennen tullen. Eritoten kaliumia on perunassa paljon. Loistavana kaliumin lähteenä mainostettu banaani jää hopeasijalle, sillä 100 grammaa pottuja sisältää kaliumia enemmän kuin kolme banaania. Peruna loistaa myös kuidun lähteenä, onhan sadassa grammassa perunaa hyvää tekeviä kuituja reilummin kuin kulhollisessa kaurapuuroa. Ja kun syöt potut kuorineen, kuitumäärä tuplaantuu. Kotimaista pottua popsimalla saa lisäksi aimo annoksen mm. magnesiumia, rautaa sekä B- ja C-vitaminia.
Kaiken kukkuraksi peruna on kevyttä, eikä siinä ole rasvaa nimeksikään. Kolme muhkeaa mukulaa kattaa vain 5 % päivittäisestä energiantarpeesta – riisi, pasta ja bataatti jäävät kiistatta kakkosiksi. Turhaan moitittuja hiilareitakin on perunassa selvästi vähemmän kuin ulkomaisissa tärkkelysvaihtoehdoissa. Vanha kunnon pottu on siis mainettaan parempi myös terveyden näkökulmasta. Se on sekä ravintorikasta että täyttävää – ja oivallinen valinta myös kevyempää ruokavaliota noudattavalle.
Kotimainen peruna sopii ruokaan kuin ruokaan
Perinteinen pottu on käsittämättömän monikäyttöinen. Ruokaisista mukuloista syntyy herkkuja niin arkeen kuin juhlapäiviinkin. Itse asiassa on vaikea keksiä ruokaa, mihin kotimainen peruna ei sopisi. Toisin on pottujen pahimpien kilpailijoiden, riisin ja pastan laita. Perunan voi keittää, paistaa, paahtaa, höyryttää, grillata, savustaa ja friteerata. Sen voi viipaloida, kuutioida, lohkoa, raastaa, soseuttaa tai kypsentää kokonaisena. Pottu sopii kalan ja lihan lisäkkeeksi, maistuu kasvisproteiinin kera ja on herkullista sellaisenaankin. Peruna uppoaa myös leipätaikinaan, se soveltuu piirakoihin ja maistuu jopa makeissa leivonnaisissa. Ja millainen olisikaan vappuaatto ilman perunasalaattia?
Vaikka olemme omineet perunan lähes kansallisruuaksemme, on maistuvilla mukuloilla menekkiä maailmallakin. Peruna on olennainen osa esimerkiksi espanjalaista ja intialaista ruokakulttuuria. Jokainen Kanarian saarille matkannut on maistanut ryppyperunoita, Lontoon katukeittiöissä peruna tarjotaan kalan kanssa ja Italiassa vanha tuttu tärkkelys on vakiovieras ainakin pizzan päällä ja gnocchi-taikinassa. Tuttu ja turvallinen peruna on melkoinen maailmanluokan mukula!
Peruna on lähellä kasvanutta pikaruokaa
Suomalaisella pellolla kasvanut peruna on edullista, ekologista ja lisäaineetonta lähiruokaa. Se on gluteeniton, maidoton ja sopii helposti sulavana myös herkkävatsaisille. Lajikkeita on paljon ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Perunaa löytyy pikkuruisimmankin lähikaupan valikoimista vuoden jokaisena päivänä. Silti syömme sitä vuodessa vain reilut 40 kiloa suomalaista kohden.
Vaikka peruna on edelleen ylivoimaisesti suosituin suomalainen kasvis, päätyy pottua lautasillemme jatkuvasti vähemmän. Viimeisen 15 vuoden ajan perunan kulutus on vähentynyt noin kilon vuosivauhtia. Potut jäävät helposti riisin, pastan ja muiden ulkomaisten lisäkkeiden jalkoihin, sillä mielikuva sen pitemmästä kypsennysajasta istuu tiukassa.
Todellisuudessa kattilallinen keskikokoisia pottuja kypsyy 20–25 minuutissa. Keittoaika hujahtaa hetkessä, kun sekoittelee soosin ja pilkkoo salaattiainekset perunoiden poristessa hellalla. Jos kokkauksesta haluaa selvitä vieläkin lyhyemmässä ajassa, voi perunan pistellä haarukalla, kietoa kostutettuun talouspaperiin ja kypsentää mikroaaltouunissa. Pienemmät perunat kypsyvät jopa viidessä minuutissa, isoimmat saattavat vaatia vartin.
Syömällä perunaa pelastat työpaikkoja!
Pottumuusia mutustellessa tulee tuskin ajateltua, että perunalla on huomattava työllistävä vaikutus. Tiloja, joissa perunaa viljellään vähintään viiden hehtaarin alalla on tuoreen tilaston mukaan 416. Edelliseen vuoteen verrattuna tilojen lukumäärä väheni 7 %. Pienempää viljelyalaa kompensoi onneksi edellisvuotta parempi satotaso, joten perunan määrä kaupoissa pysyy tänäkin syksynä ennallaan.
Perunan tuotantomäärä riittää siis toistaiseksi vastamaan kotimaiseen kysyntään, mutta tulevaisuudessa tilanne saattaa olla toinen. Jos perunan kulutus kutistuu edelleen, myös viljelijöiden määrä vähenee, ja voi hyvinkin olla, että kotimainen saatavuus alkaa kärsiä. Meidän kaikkien päivittäisillä valinnoilla on merkitystä. Peruna tarvitsee sinua – syödään siis perunoita ja pidetään huolta, että laarit pysyvät täynnä ja suomalaisilla viljelijöillä riittää töitä tulevinakin vuosina!
