Suomen sienistä 90 % keräävät suomalaiset – puolukat ja tatit nyt ensimmäisen kerran kartalla

  Puolukoiden ja herkkutattien kasvupaikat on nyt ensimmäistä kertaa lisätty maastokartalle Satokausi®-kartta-sovelluksessa. Sovellus auttaa suomalaisia hyödyntämään paremmin metsien aarteita ja madaltaa kynnystä lähteä metsäretkelle. Yhdeksän kymmenestä sienestä Suomessa poimii suomalainen sienestäjä. Määrä poikkeaa merkittävästi marjojen keruusta, joka on käytännössä ulkomaalaisten vastuulla – he poimivat 87 prosenttia kotimaisista luonnonmarjoista.

Poimijoiden kansallisuuksien lisäksi sienestyksessä ja marjastuksessa on merkittäviä alueellisia eroja. Yli 80 prosenttia kauppaan tulevista sienistä kerätään yleensä Itä-Suomen alueelta. Itä-Suomi onkin tunnettu vahvasta sienestyskulttuuristaan. 

“Itä-Suomen runsaat kuusikot ja männiköt tarjoavat optimaaliset kasvuolosuhteet herkkutateille, mikä osaltaan selittää alueen johtavaa asemaa sienestyksessä. Lisäksi itäsuomalaiset ovat kulttuurisista syistä jo sukupolvien ajan hyödyntäneet metsiensä runsaat sienisadot, ja taito siirtyy usein perintönä vanhemmilta lapsille”, Satokausi®-kartan ennusteista vastaava biologi Jaakko Junikka kertoo.

Sovelluksessa nyt tattien ja puolukan parhaat paikat

Tänä vuonna marjastamisesta ja sienestämisestä on tullut entistä helpompaa, sillä Suomen suosituimmat marjat ja sienet on ensimmäisen kerran lisätty maastokartalle Satokausi®-kartta-sovellukseen. Sovellus tarjoaa käyttäjille tarkat tiedot parhaista mustikoiden, puolukoiden, männynherkkutattien ja herkkutattien kasvupaikoista. 

“Satokausi®-kartta-sovellus tuo nyt ensimmäisen kerran konkreettisesti esille kaikki alueelliset erot marja- ja sienisadoissa. Sovelluksen avulla käyttäjät voivat löytää juuri ne metsiköt, missä mustikat, puolukat ja tatit kasvavat parhaiten – oli kyseessä sitten Itä-Suomen runsaat kuusikot, Länsi-Suomen männiköt tai Lapin laajat metsäalueet”, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula toteaa. Satokausikalenteri kuuluu A-lehdet-konserniin.

Karjula arvioi, että Satokausi-kartasta on apua niin paikallisille poimijoille kuin myös matkailijoille, jotka matkustavat alueille löytääkseen parhaita poimintapaikkoja

“Sovellus tekee sienestyksestä ja marjastuksesta entistä tarkempaa, suunnitelmallisempaa, helpompaa ja hauskempaa. Se madaltaa psykologista kynnystä lähteä metsään. Marjastus- tai sieniretkelle uskaltaa lähteä, kun tietää, minne kannattaa suunnata. Jos ei ollenkaan tiedä, mistä satoa voisi löytyä, jää helposti lähtemättä.” 

Itä-Suomi sienestää, muu Suomi kerää marjoja

Itä-Suomen lisäksi Länsi- ja Etelä-Suomi ovat merkittäviä tattisatojen tuottajia. Myös Lapissa, jossa sienisadot vaihtelevat vuosittain suuresti, tattien keräys on Ruokaviraston mukaan joinakin vuosina ollut merkittävää. 

Siinä missä Itä-Suomessa korostuu sienestys, muualla Suomessa taas korostuu marjojen keruu. Viime vuosina esimerkiksi Oulun-Kainuun alue ja Lappi ovat tuottaneet suuria puolukkamääriä. 

“Riippumatta siitä, missä päin Suomea olet, kannattaa pitää mielessä tämä vinkki: kun menet metsään, suojaudu hirvikärpäsiltä, monet puolukka- ja sienipaikat kun ovat usein myös hirvikärpäspaikkoja. Ota siis kampa ja huppu mukaan, ja laita hupparin helma housujen sisään, jottei jaloista nousevat hirvikärpäset pääse hupparin alle”, neuvoo biologi Junikka, joka on intohimoinen metsäretkeilijä.

Satokausi®-kartta on maailman ensimmäinen kuluttajien käyttöön tarkoitettu sovellus, joka näyttää mustikoiden, puolukoiden ja herkkutattien todennäköisimmät ja parhaat esiintymisalueet maastokartalla. Se perustuu avoimiin paikkatietoaineistoihin sekä tieteelliseen tutkimustietoon marjojen ja sienten kasvupaikoista. Näiden tietojen avulla sovellus ennustaa, paljonko alueella kasvaa satoa.

Herkkutatti ja puolukka ovat myös vientituotteita

• Herkkutatti on kaupallisesti Suomen tärkein luonnonsieni, ja se on myös määrällisesti eniten myyntiin kerätty sieni. 
• Suurin osa herkkutattien sadosta viedään Suomesta Etelä- ja Keski-Euroopan markkinoille, erityisesti Italiaan, missä tatteja arvostetaan suuresti. 
• Tattipaikat voivat vaihdella vuosittain harvennushakkuiden myötä, mutta yleisesti ottaen parhaat tattipaikat löytyvät nuoremmista, 30-40-vuotiaista, harventamattomista kuusikoista. 
• Herkkutatti viihtyy erityisesti tuoreen ja lehtomaisen kankaan maapohjissa, ja se kasvaa yleensä kuusen seuralaissienenä. 
• Puolukka on yksi kaupallisesti tärkeimmistä marjoista, ja sitä poimitaan määrällisesti eniten kaikista luonnonmarjoista. 
• Puolukan tärkein markkina-alue on Etelä- ja Keski-Eurooppa, missä sitä käytetään monipuolisesti elintarvikkeissa. 
• Puolukoiden parhaat kasvupaikat ovat kuivilla kankailla, vanhoissa, tarpeeksi harvoissa männiköissä sekä hakkuuaukeilla ja taimikoissa, jotka eivät ole vielä ehtineet kasvaa umpeen. 
• Metsähakkuut voivat muuttaa puolukkapaikkoja, mutta tämä tapahtuu yleensä hitaammin kuin tattipaikkojen kohdalla.

Satokausi®-kartan avulla kuka tahansa löytää metsistä satoa

• Satokausi®-kartta on maailman ensimmäinen kuluttajien käyttöön suunnattu karttasovellus, joka osoittaa mustikoiden, puolukoiden ja herkkutattien parhaat kasvupaikat.
• Sovellus perustuu avointen paikkatietoaineistojen dataan sekä tieteelliseen tutkimustietoon mustikan kasvupaikoista.
• Sovelluksessa hyödynnetään ainutlaatuisia kasvupaikkavaatimustutkimuksia, biologista tietoa ja metsävaratietoja mm. puustosta, metsätyypeistä, varjoisuudesta ja maaperästä. Näiden tietojen avulla ennustetaan, paljonko alueella kasvaa marjoja tai sieniä.
• Sovelluksen ovat kehittäneet biologi Jaakko Junikka sekä Satokausikalenteri®:n perustajat Samuli ja Johannes Karjula.
• Sovelluksen voi ladata mobiililaitteille AppStoresta tai Google Play -kaupoista. Sovellusta voi käyttää myös selaimella osoitteessa: https://satokausi.fi/kartta/ 
• Sovelluksen voi ladata käyttöönsä ilmaiseksi, ja ilmaisversiolla voi tehdä muutamia hakuja. Sovelluksesta on saatavilla maksullinen versio, jolla karttahakuja voi tehdä rajoittamattoman määrän.

Lisätietoja

Samuli Karjula, toimitusjohtaja, Satokausi Media, p. +358 (0) 440 265 164, samuli@satokausi.fi 

A-lehdet-konsernin muodostavat medialiiketoimintaan keskittyvä A-lehdet Oy, pohjoismaisen designin johtava verkkokauppa Finnish Design Shop Oy, kasvumarkkinoinnin edelläkävijä Genero Oy, Suomen suurin kellojen ja korujen verkkokauppa Keskisen Kello Oy, käsityölehtien ja -kirjojen kustannusyhtiö Laine Publishing Oy sekä Suomen tavoittavin ruokayhteisö Satokausi Media Oy. Nykyään A-lehiten konserniin kuuluva Satokausi Media Oy tuo yhteen saman kiinnostuksen jakavat kumppanit ja yleisöt. Satokausi Media koostuu liiketoiminnoista, jotka toimivat missoidensa ympärille rakennettujen medioiden välityksellä.