Viikon kasvis on valloittava, kirpeä ja hurmaavan aurinkoinen tyrni. Tyrni päihittää niin puolukan kuin mustikankin ravintoarvoissa. Ravintorikkaudestaan huolimatta syömme tätä kotimaista piristysruisketta määrällisesti hyvin vähän muihin marjoihin verrattuna. Vaikka tiedämme tyrnin hyvät puolet, miksi se ei ole saavuttanut suurempaa suosiota?
Aliarvostettu tyrni on marjojen aatelia
Tyrni on lähtöisin Aasiasta ja esimerkiksi Kiinassa tyrnimarja on ollut ja on edelleen äärimmäisen tärkeä lääkekasvi. Suomessa tyrni kasvaa luonnonvaraisena Pohjanlahden rannikolta aina Uudenkaupungin saaristosta Tornioon asti. Suomea ja Saksaa lukuun ottamatta tyrni ei ole saavuttanut kovinkaan suurta suosiota Euroopassa sen hankalan saatavuuden ja työlään poimintatyön takia.
Valon suhteen tyrni on ehdoton. Sanotaankin, että tyrnimarjojen rakennusaineena tuntuvat olevan pelkät auringonsäteet. Muiden kasvien varjossa tyrni kuolee parissa vuodessa. Tyrnillä on kuitenkin ovela tapa kompensoida niukkaravinteista kasvualustaa. Sen juurinystyissä elää Frankia-suvun bakteereita, jotka sitovat ilmasta typpeä, josta isäntäkasvina toimiva tyrni pystyy hyödyntämään osansa.
Pitkä kypsymisaika on runsaiden ravintoaineiden tae
Kypsyäkseen tyrni tarvitsee saman verran aikaa kuin omena. Kukinnosta kypsäksi marjaksi kehittyminen kestää yli neljä kuukautta. Pitkä kasvukausi on osasyy tyrnimarjan hurjan korkeille ravintoainepitoisuuksille.
Tyrnimarjoja ei kannata kerätä raakoina vaan on suositeltavaa odotella vähintään lokakuun puolelle, jolloin ne ovat mahdollisimman kypsiä ja irtoavat helposti kannoistaan. Ensimmäisten pakkasten jälkeen on parhain aika aloittaa tyrnin poiminta hellästi pensaita vahingoittamatta.
Vitamiinit hyötykäyttöön kotikeittiössä
Tyrnimarja sisältää paljon monityydyttämättömiä rasvahappoja ja siksi laadukas mehu ei liukene lainkaan veteen. Tyrniöljyn tiedetään olevan erittäin E-vitamiinipitoista. Se saattaa alentaa kokonaiskolesterolia sekä huonolaatuista LDL-kolesterolia. Sen on todettu olevan hyväksi sydämelle, verisuonistolle, iholle, limakalvoille sekä vastustuskyvylle. Sadasta grammasta tyrniä saa saman verran C-vitamiinia kuin 10-20 appelsiinista! Kaiken muun hyvän lisäksi pienessä marjassa on niin A- kuin B-ryhmänkin vitamiineja. Tyrniä onkin tituleerattu ylistäen maailman terveellisimmäksi marjaksi.
Helpoin tapa nauttia marjat on syödä ne sellaisenaan. Kirpeät marjat voidaan myös keittää mehuksi tai valmistaa marmeladiksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että mehuksi puristettaessa tyrnin ravinteikkaat kuoret ja siemenet jäävät pääosin hyödyntämättä. Marjat sopivat nautittavaksi esimerkiksi puuron, jogurtin tai viilin kera. Ne voidaan säilöä pakastamalla tai kuivaamalla. Kuivatuista tyrneistä valmistettua jauhetta on helppo lisätä välipaloihin, juomiin ja puuroihin. Tyrnipyree maistuu mainiolta myös suolaisissa ruoissa. Kokeile tyrniä muun muassa riistaruokien kaverina! Tyrni on hyvä makupari kiisseleissä ja hilloissa esimerkiksi omenan, porkkanan ja persikan kanssa. Saapa tyrnistä myös hyvää vispipuuroa, ja se sopii myös pirtelöihin sekä smoothieihin. Voidaan siis todeta tyrnin sopivan lähestulkoon mihin vain, joten rohkeasti kokeilemaan ja yhdistelemään tyrniä omien suosikkiraaka-aineiden kanssa!
P.S. Tyrnistä kannattaa hyödyntää kuoret, koska ne sisältävät runsaasti kuitua! Jos puristat marjoista mehua, niin jäljelle jäävän osuuden voi hyödyntää vaikkapa leipätaikinassa tai puuroissa.
Tutustu myös muihin kauden resepteihin sivuillamme satokausi.fi.
Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jossa jaamme runsaasti reseptejä ja tietoa Satokausi-kasviksista.
