Kuukausi: lokakuu 2014

Suosimalla satokauden kasviksia syöt monipuolisemmin ja säästät rahaa sekä ympäristöä

Kasvisten säännöllinen syöminen pidentää tutkitusti ihmisen elinvuosia, mutta silti me suomalaiset syömme enemmän lihaa kuin vihanneksia. Jos söisimme ravitsemussuositusten mukaisen puolen kilon päiväannoksen kasviksia, niin millaisia ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä vaikutuksia sillä olisikaan? Miten pystymme lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossamme?


Syömme vuodessa vähemmän vihanneksia kuin lihaa.

Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Pohjoismaiset ravitsemussuosituksetkin kehottavat meitä nauttimaan vähintään 500 grammaa kasviksia päivässä, eli 183 kiloa vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 61 kiloa ja hedelmiä 51 kiloa.

“Suositustason saavuttamiseen on vielä pitkä matka”, sanoo Satokausikalenterin perustajatiimiin kuuluva Samuli Karjula. “Kasvisten terveysvaikutukset ymmärretään ja kasviksia käytetään koko ajan hieman enemmän, mutta jostakin syystä me suomalaiset syömme ympäri vuoden yksiä ja samoja vihanneksia. Tilastojen mukaan yli 90% suomalaisten suosimista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri lajikkeesta. Tavoitetasoa tuskin koskaan saavutetaan, jos pitäydymme alle kymmenessä lajikkeessa”, valottaa asiaa satokausikasvisten käyttöön perehtynyt Samuli Karjula.


Ymmärrämme vihannesten, marjojen ja hedelmien terveysvaikutukset, mutta silti syömme yksipuolisesti.

Karjulan mukaan valitsemalla ostoskoriin useampia vaihtoehtoja suositustaso on mahdollista saavuttaa siis helpommin. Hän tarjoaa ratkaisuna sesonkikasviksia: “Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ostoskoriin ja ruokalautaselle on satokauden kasvisten suosiminen. Noudattamalla sesonkeja ohjaudumme luontaisesti kokeilemaan joka kuukausi uusia kasviksia ja saamme mielekästä vaihtelua ruokavalioomme. Satokausi- eli sesonkiajattelu on ollut kadoksissa vuosikymmenien ajan, mutta on nyt onneksemme palaamassa takaisin Suomeen.”


Satokauden kasvikset ovat edullisia.

Karjulan mukaan sesonkikasviksia ei voi ylistää liikaa. Hänen mukaansa pinttynyt uskomus siitä että terveellinen ruoka on kallista, ei pidä paikkaansa ainakaan kasvisten osalla.

“Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat terveellisempiä, eikä niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla tai pitkillä kuljetuksilla. Koska sesonkikasvisten viljelyyn on käytetty vähemmän ulkopuolista energiaa ja niiden kuljetuskustannukset ovat suurista kuljetuseristä johtuen pienemmät, niin kasvikset ovat aina myös edullisempia”


Tuoreet sesonkiparsakaalit saattavat olla väriltään tyypillisiä tuontiparsakaaleja tummempia. Kyse ei kuitenkaan ole laatuvirheestä, vaan merkki suuremmasta antioksidanttipitoisuudesta.

Satokausikalenteri helpottaa valintoja

Sesonkiruokailun toteuttaminen alkaa selvittämällä kasvisten satokaudet. Karjulan mukaan kasvisten satokausia koskeva tieto on tähän asti ollut vain huippukokkien ja perehtyneiden ruoanlaittajien tiedossa.Tämä piilossa ja hajallaan oleva tieto vaivasi Karjulaa vuosien ajan. Koska helppoa ja kaikille sopivaa opasta ei löytynyt mistään, päätti hän kumppaneineen kehittää tuotteen, jonka avulla suomalaiset löytäisivät sesonkikasvikset kauppojen tarjonnan seasta.


Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain.

“Kehittämämme Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain. Yli 80 kasvikselle on mainittu myös kotimainen sesonki. Kalenterin avulla kuka tahansa osaa valita ympäri vuoden ruokapöytäänsä ne kaikkein maukkaimmat ja parhaimmat kasvikset”, Samuli Karjula kertoo.

Kalenterin saama suosio on yllättänyt kehittäjät, sillä kalenteria käyttävät tänä päivänä jo tuhannet suomalaiset. “Saamamme palautteen perusteella olemme todella onnistuneet lisäämään kasvisten määrää suomalaisissa ruokapöydissä. Sesonkikasvisten kysyntä on alkanut tänä vuonna näkyä ruokakauppojen tarjonnassa ja olemme pystyneet auttamaan kauppoja myös tarjonnan suunnittelussa.” Tästä esimerkkinä Karjula mainitsee mm. viime kuukausina näkyneen kampanjan, jolla pyritään palauttamaan edullisemmat kakkosluokan kasvikset suomalaisiin ruokakauppoihin.


Sesongin aikana voi tavallisistakin ruokakaupoista löytää meille tuttujen hedelmien eri lajikkeita.

Satokausikalenteri on kolmen sesonkikasviksiin perehtyneen suomalaisen nuoren kehittämä tuote. Samuli Karjulan lisäksi kalenteria ovat olleet kehittämässä hänen puolisonsa Laura ja veljensä Johannes. Tuote on omakustanne, eikä sen kehittämiseen tai markkinointiin ole käytetty ulkopuolista rahoitusta tai yritystukia.


Monet sesonkiherkut ovat ilmaisia ja parhaimmillaan satokauden kasvisten suosiminen on mukavaa yhdessä tekemistä.

Samuli Karjula email: samuli.karjula@satokausikalenteri.fi p.0440 265 164 Twitter ja Instagram: @kausikalenteri www.facebook.com/satokausikalenteri

Parasta juuri nyt: Karpalo

Äänestimme viikon kasvikseksi karpalon. Karpalo on ollut meidän ja esi-isiemme tärkeimpiä C-vitamiinin lähteitä, mutta viime vuosina sen kasvupaikat ovat vähentyneet soiden kuivaamisen ja turpeennoston seurauksena. Hautalöydöt vahvistavat, että sitä on käytetty ihmisravinto aina pronssikaudelta saakka! Karpalo on terveellinen marja ja suurin osa tunteekin ainakin sen virtsatietulehdusta ehkäisevän vaikutuksen. Pitkästä historiasta huolimatta, emme osaa välttämättä arvostaa sitä ja hyödyntää kaikkea siitä saatavaa satoa.


Kotimaista karpaloa on vaikea löytää tavallisista ruokakaupoista. Turpeennosto ja soiden kuivaaminen vie kasvupaikkoja meille arvokkaalta karpalolta. Tieteellisesti todistettujen terveysvaikutuksiensa vuoksi karpalon kysyntä on suurta, eikä kotimainen tarjota kykene vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään. Tälläkin hetkellä Pohjois-Amerikassa viljeltyä karpaloa tuodaan meille jatkuvasti. Oma luonnonkarpalomme voisi sen korvata, mikäli luonnonkasvupaikkoja lisättäisiin ja viitsisimme käydä poimimassa karpaloita myös kauppojen tarpeisiin.

KOTIMAISET LAJIKEET OVAT TASAVERTAISIA

Karpalot ovat puolukoiden sukuun kuuluvia kosteilla sammalikoilla ja suomättäillä viihtyviä kasveja. Karpalon lehdet muistuttavat meille tuttuja puolukanlehtiä, mutta ovat kooltaan pienempiä. Varsi kasvaa maata pitkin ja karpalo kukkii kesä-heinäkuun vaihteessa. Sen pienet kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Karpaloista voidaan käyttää ravintona sen tuottama marja. Isokarpalon marja on noin 10-15 millimetriä leveä tumman punainen marja, pikkukarpalon marja pisaran muotoinen ja huomattavasti pienempi.

Kotimaassamme viihtyy kaksi eri karpalolajiketta. Isokarpalo kasvaa koko Suomessa, lukuun ottamatta ihan pohjoisinta Lappia, kun taas pikkukarpaloa tavataan yleisemmin Pohjois-Suomessa. Lajit sekoittuvat helposti, mutta siitä ei ole mitään haittaa, koska käytön ja ravinteiden kannalta ne ovat lähes samanarvoisia. Pikkukarpalo viihtyy isokarpaloa kuivemmalla maaperällä. Isokarpalo sen sijaan kasvaa niukkaravinteisilla valoisilla nevoilla ja rämeilla. Järvien ja lampien rantanevat ovat molemmille karpaloille satoisia kasvupaikkoja.

KANSANPARANNUKSEN PERUT ON TODISTETTU TUTKIMUKSILLA

Karpaloita on käytetty moneen vaivaan ja sillä on ollut merkittävä rooli kansanparannuksessa. Sen tiedetään tepsivän rohdoksena virtatulehdukseen. Sitä on käytetty niin lasten suusammaksen, ripulin, keripukin ja happovaivojen hoitoon. Karpalon terveysvaikutus perustuu sen sisältämien fenolisten yhdisteiden vaikutukseen, jotka tuhoavat bakteereja ja estävät haitallisten bakteerien kiinnittymisen limakalvojen soluihin. Eräässä tutkimuksessa karpalolla on saatu vaikutusta jopa antibiootille vastustuskykyiseen kolibakteeriin.


Karpalouute sisältää tulehdussytokiineja vaimentavia yhdisteitä, joiden ansiosta se ehkäisee ja jarruttaa useimpia kroonisia sairauksia.

Karpalo sisältää runsaasti antioksidantteja, joilla voi olla merkitystä veren kolesteroliarvoihin. Sen sisältämä kversetiini-niminen flavonoliyhdisteen on havaittu vähentävän allergisia reaktioita. Karpalo sisältää E-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, C-vitamiinia ja rautaa. Siemenet sisältävät meille tärkeitä omega 3- ja omega 6 -rasvahappoja. Karpalon kirpeä maku johtuu sen sisältämästä sitruunahaposta. Täysin kypsässä marjassa on myös runsaasti omenahappoa.

MYÖHÄINEN SATOKAUSI VAIKUTTAA SADON HYÖDYNTÄMISEEN

Yleensä sato kypsyy syyskuun lopussa ja loka-marraskuun aikana, joten poiminta-aika on myöhäinen moneen muuhun metsämarjaan verrattuna. Kypsä marja on syvän punainen ja ensimmäisten pakkasten jälkeen niiden hapan maku muuttuu makeammaksi. Ennen pakkasia poimitun marjan makua voi pehmentää pakastamalla sen kotona. Karpalo sisältää puolukan lailla todella paljon pektiiniä ja se säilyy ilman sokeria. Pektiinin ansiosta se sopii hyvin soseeksi ja hilloksi, koska se parantaa myös muiden seoksessa käytettyjen marjojen säilyvyyttä.

Parhaimpina vuosina karpaloita voidaan poimia satoja kiloja hehtaaria kohden. Myöhäisestä satokaudesta johtuen suurin osa marjoista jää poimimatta. Onneksi karpaloita voi kerätä keskellä talvea lumen alta tai keväällä lumien sulaessa, eli säilyvyys ei ole syynä sadon heikkoon hyödyntämiseen. Pakkasen kovettama kasvualusta jopa helpottaa poimintaa, sillä jäätyneellä suolla on helpompi kulkea. Useampi jäätyminen ja sulaminen heikentävät jonkin verran ravintoarvoja, mutta vielä keväällä poimittu marja on erittäin makea.


Karpalo on yleisin marja venäläisissä vodkajuomissa. Sellaisenaan karpalomehu on terveellistä.

Karpaloa käytetään kuten muitakin marjoja. Se sopii hilloihin, soseisiin, keittoihin, survoksiin tai syötäväksi sellaisenaan. Sitä voidaan käyttää leivissä, leivonnaisissa, uuniruoissa sekä lisukkeissa. Syyskarpalot sisältävät erittäin paljon hyytelöitymistä edistävää pektiiniä, joten ne sopivat mainiosti marmeladeihin ja hyytelöihin. Keväällä poimittuja makeita karpaloita voi käyttää vaikkapa mehun tai vappusiman valmistamiseen. Karpalo on suosittu maku myös alkoholipitoisissa juomissa, kuten likööreissä, drinkeissä tai viineissä.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/luonnonmarjat/karpalo/

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=163

http://lehti.luontoportti.fi/fi/lajiesittely/karpalo

http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/terveys/karpalon-happamuus-auttaa-ehkaisemaan-virtsatietulehdusta

Parasta juuri nyt: Kukkakaali

Kotimaisten syyskaalien kirjo on lokakuussa parhaimmillaan ja kaalivalikoimassa riittää valinnan varaa. 6. – 12.10. vietetty kaaliviikko oli erinomainen tapa nostaa näiden ekologisten, edullisten ja ravinteikkaiden kasvisten asemaa ruokakulttuurissamme. Syömme vuosittain reilut 5,5 kiloa kaaleja henkilöä kohden. Määrän vähyydestä huolimatta, kaksi kaalia pääsee Suomen kymmenen syödyimmän kasviksen joukkoon. Kukkakaali on keräkaalin jälkeen suosituin kaalilaji. Vuoden 2008 kasvistasen mukaan söimme sitä hieman yli 1,2 kiloa henkilöä kohden. Vaikka kukkakaali on Suomen toiseksi syödyin kaali, niin miksi syömme sitä ainoastaan kaksi kukintoa vuodessa?


Ajankohtaista kaaliviikkoa ei vietetty turhaan.

PARSAKAALIN PIKKUVELJEÄ VILJELTIIN EGYPTISSÄ

Kukkakaali (Brassica oleraceae L.) on tiettävästi kehittynyt parsakaalista. Kukkakaalia on viljelty Syyrian ja muinaisen Egyptin alueella tuhansia vuosia, mutta sen yksivuotisia tyyppejä ei silloin vielä tunnettu. Nopeammin kehittyvien yksivuotisten lajikkeiden epäillään olevan lähtöisin Kreikasta, josta ne ovat levitteen Italian kautta muualle Eurooppaan vasta 1500-luvulla. Nykyisin tätä kukkakaalityyppiä viljellään kaikkialla maailmassa, mutta suosituinta se on Euroopassa sekä Aasiassa.


Kukkakaalia viljellään kaikkialla maailmassa.

LAJIKKEIDEN KIRJO EI NÄY RUOKAKAUPASSA

Kukkakaalista puhuttaessa kukkakaalilla tarkoitetaan sen syötävää kukintoa, jossa lapakko on paisunut meheväksi. Kukkakaalit voidaan ryhmitellä yksi- ja kaksivuotisiin sen mukaan, kuinka pitkän kylmä- tai viileäjakson ne tarvitsevat muodostaakseen kukinnon. Yksivuotisilla kukinto kehittyy ilman selvää kylmäjaksoa.

Kaksivuotisia “talvikukkakaaleja” viljellään edelleen Keski-Euroopassa, mutta meidän oloissamme ne eivät selviä talven pakkasista. Euroopassa viljellään eniten meillekin tutuinta kukinnoltaan valkeita lajikkeita, vaikka kukkakaalista on olemassa niin vihreitä, kellertäviä ja syvänvioletteja lajikkeita.Tässä tekstissä keskitymme meidän oloissamme kasvaviin yksivuotisiin valkoisiin lajikkeisiin. Valkoiset lajikkeet ovat yleisimpiä myös ruokakaupassa tarjolla olevista lajikkeista.


Kukkakaalista runsaasti eri värisiä lajikkeita.

VILJELY VAATII YLEENSÄ ESIKASVATUKSEN

Kukkakaali menestyy parhaiten ravinnetilaltaan erinomaisessa maaperässä. Kasvualusta ei saa olla liian tiivistynyt ja se reagoi herkästi kalsiumin, boorin ja veden puutoksiin. Kukkakaalin viljely aloitetaan yleensä taimien esikasvatuksella, mutta nopeimmat lajikkeet ehtivät antamaan satoa suoraan avomaalle kylvettynäkin. Taimikasvatus tapahtuu parhaiten 12-20 asteen välillä ja se kestää noin 4-5 viikkoa. Kun taimeen on kasvanut 4 tai 5 kasvulehteä, niin se voidaan istuttaa avomaalle. Sopiva istutut tiheys on noin 20 tainta neliötä kohden lajikkeesta riippuen.

KASVU JA KEHITYS

Virittyäkseen kukintaan kukkakaali tarvitsee vernalisaation. Moniin muihin kylmävirityksen vaativiin lajikkeisiin nähden kukkakaalin tarvitsema lämpötila on korkea, koska parhaiten se tapahtuu +7-14 asteessa. Pääversoon alkaa muodostua päätekukka, josta tuntemamme kukkakaali muodostuu. Meidän olosuhteissa kasvatettavien lajikkeiden optimaalinen kasvulämpötila on +15-20 astetta. Jos vuorokauden keskilämpötila on korkeampi kuin 20 astetta, niin sen seurauksena saattaa ilmetä kasvuongelmia. Kukkakaalin kukinto on pakkasen arka, mutta sen lehdet kestävät hyvin kylmää ja suojaavat herkemmin jäätyvää kukintoa.

SADONKORJUU JA SÄILYTYS

Kukkakaali antaa satoa 50-80 vuorokautta istutuksen jälkeen. Jatkuvan sadon turvaamiseksi kannattaa suosia eri lajikkeita sekä tehdä useita eri istutuksia. Myöhäisimmät syyslajikkeet voidaan istuttaa vielä juhannuksen jälkeenkin. Kukinnot valmistuvat eriaikaisesti, joten sadonkorjuu on valikoivaa. Sadonkorjuu tulee aloittaa ennen kuin merkkejä kukinnon löystymisestä on havaittavissa. Kukkakaalit korjataan käsin ja nuorimmat kasvulehdet kannattaa jättää kukinnon suojaksi. Korjuukypsän kukkakaalin koko vaihtelee 200-300 grammasta aina kahteen kiloon saakka. Onnistuneen sadonkorjuuajan löytämiseski kannattaa selvittää lajikkeelle ominainen koko.

Kukkakaali säilyy parhaiten nollan asteen tuntumassa. Siksi se on helpointa nauttia mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen, jolloin kukkakaali luonnollisesti maistuu myös parhaalta. Kukat nahistuvat herkästi, joten ne kannattaa suojata haihdunnalta. Optimioloissa kesälajikkeet säilyvät kuukauden verran, mutta myöhäisemmät talvilajikkeet säilyvät jopa 6-8 viikkoa. Kukkakaalin käsittelyssä tulee välttää painaumia, koska vaurioitunut pinta pilaantuu helpommin.

RAVINTEET VOI HYÖDYNTÄÄ USEALLA TAVALLA

Kukkakaali on erinomainen C-vitamiinin lähde. Siitä löytyy myös valkosipulista saatavaa tulehdusta hillitseviä allisiinia. Kukkakaalista saadaan foolihappoa, jonka tiedetään suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta. Se sisältää luustolle tärkeää K-vitamiinia, joka kestää hyvin niin käsittelyn kuin kuumentamisen.


Kukkakaaligratiini on mainio lisuke.

Kukkakaali taipuu ruoanvalmistuksessa moneksi. Helpoimmillaan sen voi tarjota raakana. Se sopii salaatteihin sekä dippitarjottimelle. Niukassa vedessä keitetty kukkakaali sopii sellaisenaan lisukkeeksi. Tarvittaessa sitä voi maustaa laadukkaalla suolalla, oliiviöljyllä tai voilla. Sitä voidaan lisätä keittoihin, patoihin, vuokaruokiin tai muhennoksiin. Sen voi tarjota myös gratinoituna tai vaikkapa vanukkaana.

P.S. Kukkakaali on herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää etyleeniä tuottavien kasvisten läheisyydessä.

Lähteet ja lisälukemista:

http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2014/02/22/cauliflower-health-benefits.aspx

http://ruoka.fi/ruokajutut/vihannesopas/kukkakaali

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Kaalit/kukkakaali_

http://www.hs.fi/ruoka/Kukkakaali+on+mainettaan+maukkaampi/a1406689473842

http://kuntoplus.fi/ravinto/ravinto-ja-terveys/kaalit-kukkakaali

http://en.wikipedia.org/wiki/Cauliflower