Kaupallinen yhteistyö: KUMAKKA -hanke
Kumppanuusmaatalous on kesän 2021 kuuma peruna. Viime vuonna muuttunut maailman tilanne nosti suomalaisen ruokaturvan ansaittuun arvostukseensa. Kuluttajat ovat havahtuneet, että globaali ruokajärjestelmä on haavoittuva ja herkkä suhdannevaihteluille. Yhä useampi on alkanut etsiä vaihtoehtoisia tapoja saada kotikeittiöönsä raaka-aineita mahdollisimman läheltä ja jopa suoraan tuottajilta. Kumppanuusmaatalous on vastaus moneen tämän hetkiseen megatrendiin.
Tiedät taatusti mistä ruokasi tulee
Kumppanuusmaataloudella tarkoitetaan ruoan tuottajien, kuluttajien tai muiden kumppaneiden, kuten päiväkotien, koulujen tai ravintoloiden aktiivista yhteistyötä. Perinteisessä kaupankäynnin mallissa tuottaja tuottaa raaka-aineita, jotka kauppa ottaa valikoimaan tai jättää ottamatta ja me kuluttajat ostamme tai emme osta tuotteita.
Kumppanuusmaataloudessa parhaassa tapauksessa jokaiselle raaka-aineelle on jo loppukäyttäjä tiedossa ennen kuin sitä aletaan edes tuottamaan. Yleensä kuluttaja (asiakas) sitoutuu ostamaan tietyn osan raaka-aineista koko sesongin ajan, saa tietoa tuotannosta ja saattaa päästä itsekin aktiivisesti osallistumaan suunnitteluun, ruoan kasvattamiseen ja sadonkorjuuseen.
Tällä tavalla toimittuna viljelijän riskit pienenevät, mutta vastaavasti kuluttaja saa osansa onnistumisista mikäli sadosta tulee hyvä. Tärkein arvo monelle on yhteistyö, jossa korostuu avoimuus, pyrkimys kestävämpään ruoantuotantojärjestelmään, riskien reilu jakautuminen ja kuluttajan vaikutusmahdollisuudet lopputulokseen. Ja mikä tärkeintä, tiedät tasan tarkkaan kuka ruokasi on kasvattanut ja miten.
Kumppanuusmaatalous on arvojen ja sadon jakamista yhteisöllisesti
Kumppanuusmaatalouden käytännön toteuttamismalleja on paljon, mutta niitä kaikkia ohjaavat yhteiset keskeiset periaatteet. Samat arvot jaetaan tuottajan ja asiakkaan kesken. Useat valveutuneet kuluttajat noudattavat näitä periaatteita jo nyt, mutta kumppanuusmaataloudessa ei tarvitse tehdä kompromisseja omien arvojen suhteen.
Kumppanuusmaatalouden keskeiset periaatteet:
- Ruoka suoraan tuottajalta ilman välikäsiä
- Paikallisuuden ja lähiruoan korostuminen
- Avoin tiedonkulku ja läpinäkyvyys
- Eri osapuolten sitoutuminen taloudellisesti (tuotannosta maksetaan kokonaan tai osittain etukäteen riskien jakamiseksi ja reilun tuottajakorvauksen takeeksi tai kustannukset jaetaan tasapuolisesti)
- Vuorovaikutus, yhteisöllisyys sekä keskinäisen luottamuksen ja ymmärryksen kasvattaminen
- Kestävä ja vastuullinen ruoantuotanto
Voit valita itse osallistumisesi määrän
Kaikilla ei ole aikaa osallistua talkoisiin tai suunnitteluun. Siksi kumppanuusmaataloudessa on olemassa erilaisia toteuttamistapoja. Viljelijävetoisessa mallissa tuottaja etsii yksin tai yhdessä muiden tuottajien kanssa yhteistyöstä kiinnostuneita kuluttajia tai muita kumppaneita, joille tarjotaan osuus tulevan sesongin tuotannosta. Tästä esimerkkinä on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Keskikosken tila, joka toimittaa sato-osuudet kahden viikon välein sovittuun paikkaan tai ne voi noutaa tilalta. Sadon lisäksi osakas saa tilatiedotteen ja satolaatikon raaka-aineita hyödyntäviä reseptejä. Samoin toimii myös muun muassa Niipalan tila Päijät-Hämeessä.
Yleensä osuudet maksetaan osittain tai kokonaan etukäteen ja ne toimitetaan esimerkiksi satolaatikkoina viikon välein koko sesongin ajan. Yleensä laatikoiden sisältö on monipuolinen, ja samalla saattaa päästä tutustumaan myös itselle uusiin satokauden tuotteisiin. Viljelijävetoinen malli on helposti lähestyttävä ja mukaan lähteminen onnistuu matalalla osallistumiskynnyksellä.
Kuluttajavetoisessa mallissa kuluttajat itse organisoivat kumppanuustoimintaa. Yhteisö voi tuottaa ruokaa itse vuokraamalla pellon tai puutarhan. Esimerkiksi Oulussa sijaitsevalla Huttukylän yhteisviljelymaalla osakkaat hoitavat itse kaiken. Toinen vaihtoehto on viljellä kokonaisuudesta vastaavan yhteistyöviljelijän tai ammattipuutarhurin johdolla. Tästä hyvä esimerkki on Keravalla toimiva Jalotus ry:n yhteisöviljelmä. Vaihtoehtoisesti voidaan etsiä sopivia tuottajia, joilta ostetaan osuuksia halutuista raaka-aineista. Tuotannon sisällöstä, työnjaosta ja kustannusten jakautumisesta sovitaan ryhmän kesken. Toimintaa pyöritetään yleensä osuuskuntana tai yhdistyksenä.
Luomukasviksia kasvattava Livonsaaren osuuspuutarha tarjoaa puolestaan molemmat vaihtoehdot. Olipa malli kumpi tahansa, niin kumppanuusmaataloudessa keskeinen piirre on tietyn osuuden ostaminen sadosta. Jos esimerkiksi vihannestilalla on 50 osakasta, niin jokainen saa 1/50 osan koko sadosta, riippumatta sadon suuruudesta. Toisinaan kumppanuustila saattaa myös luvata etukäteen, kuinka paljon osakkuuden hinnalla saa sesongin aikana satoa. Perinteiseen suoramyyntiin merkittävänä erona on se, että tuottaja saa korvauksen yleensä etukäteen ja hävikin määrä pystytään minimoimaan hyvällä suunnittelulla.
Näin pääset mukaan ja näitä raaka-aineita voit tilata
Suomesta löytyy tällä hetkellä jo yli 15 kumppanuustilaa ja -yhteisöä. Luettelon löydät kumppanuusmaatalouden verkkosivulta. Voit myös perustaa oman yhteisön näillä ohjeilla.
Tarjonta ei keskity pelkästään vihannesten tuotantoon kesäajalle. Esimerkiksi Luomuosuuskunta Oma Maa on laajentanut toimintansa ympärivuotiseksi jatkojalosteiden, viljatuotteiden sekä kananmunatuotannon avulla. Tuottajayhteistyönä tarjontaa voi laajentaa.
Tällä hetkellä toiminta on keskittynyt suurimpien kaupunkien lähelle, mutta tilat voivat kyllä sijaita missä päin Suomea tahansa. Pohjois-Savossa sijaitseva Hunajalähde toimittaa sato-osuudet näppärästi Postin välityksellä. Muita tyypillisiä toimitustapoja on tietysti tilalta noutaminen, sadon korjaaminen itse, kotiinkuljetusjärjestelyt tai logistisesti järkeviin paikkoihin sovitut noutopisteet.
Kumppanuusmaatalous kiinnostaa Suomessa jo enenevässä määrin. Siinä pyritään oikeudenmukaisuuteen, avoimuuteen sekä kestävyyteen, jotka ovat kaikki arvoja joiden eteen myös Satokausikalenteri haluaa työskennellä. Me olemme oman sato-osuuden jo tilanneet ja teemme niistä muutaman reseptin syksymmällä. Liity sinäkin mukaan jo nyt!
Sadonkorjuun kasviscurry
Neljälle
5 kpl keskikokoista perunaa
1 kpl Patisson-kesäkurpitsa
2 rkl punaista currytahnaa
1 tlk kookosmaitoa
3 dl vettä
15 palkoa papuja
8 palkoa härkäpapuja
250 g pieniä tomaatteja
2 kpl kurkkua
1 oksa portulakkaa
voita ja öljyä
suolaa ja pippuria
4-8 kpl lehteä Malabrinpinaattia (valinnainen)
Huuhtele perunat ja pilko neljään osaan. Leikkaa kesäkurpitsa runsaan suupalan kokoisiksi paloiksi ja poista sen siemenet. Laita laakea pata lämpiämään ja lisää voita sekä öljyä. Kaada perunat pataan ja anna kypsyä noin 5 minuuttia tai kunnes perunat ovat saaneet hieman väriä. Lisää kesäkurpitsa ja anna niidenkin paistua kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Lisää currytahna ja anna hautua pari minuuttia. Kaada kasvisten seuraksi pataan kookosmaito ja vesi. Anna curryn kiehua noin 10 minuuttia.
Huuhtele sillä aikaa pavut ja siisti niiden päät. Leikkaa pavut reilun kokoisiksi paloiksi. Irrota samalla härkäpavut niiden palkojen sisältä. Lisää pavut sekä härkäpavut pataan ja anna kiehua 5 minuuttia.
Halkaise pienet tomaatit ja anna kiehua curryn joukossa, kunnes tomaatit alkavat hajota. Mausta tässä vaiheessa curry suolalla ja pippurilla. Lisää tämän jälkeen vielä kurkut, jotka on kuutioitu reilun sentin kokoisiksi kuutioiksi.
Kun laitat curryn tarjolle, koristele se portulakan lehdillä. Tarjoile curry kotimaisen kauran tai ohraton kera. Voit halutessasi tarjoilla curryn Malabrinpinaatin lehtien sisältä, tacomaisesti.
Mausteisen curryn seurana maistuu makeahko ja helppo marjachutney. Kokeile ja ihastu!
Marjachutney
1,5 dl mustaherukoita
1 dl karviaisia
0,5 dl vadelmia
0,5 dl Sultana-rusinoita
0,5 dl omenaviinietikkaa
0,5 rkl hunajaa
1 kpl pieni valkosipulin kynsi
½ sipuli
1,5 cm pala tuoretta inkivääriä
0,5 tl chilihiutaleita
0,5 dl vettä
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
1 kpl tähtianis
1 kpl laakerinlehti
1 tl sinapinsiemeniä
4 kpl kokonaisia neilikoita
1 kanelitanko
Leikkaa sipuli ja valkosipulipieniksi kuutioiksi. Leikkaa inkivääri ohuiksi viipaleiksi.
Laita kaikki ainekset kattilaan ja annan kiehua noin 45 minuuttia tai kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Anna chutneyn jäähtyä ja tarjoile curryn seurana.
KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta.
