Kesäkurpitsat (Cucurbita pepo) kuuluvat kurkkukasveihin. Ne muodostavat melko monimuotoisen ryhmän. Kesäkurpitsat kasvattavat suuria lehtiä, joiden alla hedelmät kasvavat uskomattoman nopeasti. Kaikki kesäkurpitsalajikkeet ovat parhaimmillaan pieninä. Varhaisessa kehitysvaiheessaan ne painavat alle puoli kiloa. Pitkulaiset lajikkeet maistuvat makoisimmilta jo alle 20-senttisinä.

Suomessa kesäkurpitsasatoa aletaan saada heinäkuusta alkaen. Vastapoimitut kesäkurpitsat ovat ohutkuorisia. Kermainen sisus on maukasta ja kokonaan syömäkelpoista. Ison kesäkurpitsan sitkeä ja kova kuori kannattaa poistaa, samoin siemenet ja sitkeä höttö sisältä. Varsinainen hedelmäliha on kookkaammassakin kesäkurpitsassa syömäkelpoista, mutta hyvin miedon makuista.

Zucchinit tutuimpia

Yleisin ja tutuin kesäkurpitsatyyppi Euroopassa on niin sanottu zucchini. Nimi on peräisin Italiasta, jossa sitä viljellään paljon. Zucchini-tyyppistä kesäkurpitsaa voidaan käyttää alkaen pienestä alusta, jossa terälehdet vielä ovat tuoreina kiinni hedelmässä, aina täysikasvuiseen hedelmään saakka.

Zucchinien hedelmät ovat pitkiä ja melko suoria, kuoren väri vihreä tai keltainen. Hedelmäliha on mietoa, mutta maukasta. Joissain lajikkeissa tunnistaa nuorina pähkinäistä makua. Kaikki kesäkurpitsat maistuvat miedoilta, jotkut jopa vetisiltä, mutta lajikkeiden kesken on makueroja. Myös rakenne vaihtelee kermaisen pehmeästä tiiviiseen.

Monet pyöreät kesäkurpitsalajikkeet muistuttavat maultaan pitkulaisia zucchineja. Kiekkomaisia, aaltoilevareunaisia lajikkeita kutsutaan patisson-kesäkurpitsoiksi, koska muoto muistuttaa ranskalaista kakkuvuokaa. Väri vaihtelee valkoisesta keltaiseen ja vihreään. Kiekonmuotiset kesäkurpitsat ovat melko tiivisrakenteisia ja hedelmäliha melko rapeaa. Nämä kesäkurpitsat maistuvat parhailta, kun kiekon halkaisija on vain reilu viisi senttiä.

Pitkulainen kesäkurpitsa ’Costata Romanesco’ on italialaisilajike ja todella maukas. Siinä on kermaisuutta ja pähkinäisyyttä. Pyöreämuotoinen ranskalaislajike ’Baby Round’ maistuu pehmeältä ja hienostuneelta. ‘Long White Bush’ -lajikkeen pitkänomaisesta kesäkurpitsan maussa tunnistaa pähkinäisyyttä.

Säilytä viileässä

Kesäkurpitsat säilytetään viileässä, +8 – +12 asteessa, ei siis liian kylmässä. Jääkaapissa kesäkurpitsa voi jopa paleltua ja vahingoittua. Se on myös herkkä etyleenille.

Ravintoarvo kurkun luokkaa

Kesäkurpitsat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, trooppiselta ilmastovyöhykkeeltä. Ne ovat tuhansia vuosia vanhoja viljelykasveja. Ravintoarvoltaan kesäkurpitsa on suunnilleen samaa luokkaa kurkun kanssa. Se sisältää esim. karotenoideja eli A-vitamiinin esiastetta, samoin B-ryhmän vitamiineja kuten folaattia ja kivennäisaineista mm. kaliumia. Energiaa 100 grammaa kesäkurpitsaa sisältää 18 kcal ja kurkku 10,9 kcal.

Käytä raakana tai kypsennä

Kaikki kesäkurpitsat voidaan syödä joko raakoina tai kypsennettyinä. Ne sopivat mainiosti samaan ruokaan jonkin voimakkaamman makuisen raaka-aineen kanssa. Pienet, pähkinäiset ja makeat lajikkeet kannattaa syödä sellaisinaan, ja nauttia niiden ominaismausta. Talvikurpitsoihin verrattuna kesäkurpitsoille riittää paljon vähäisempi ja hellävaraisempi käsittely.

Käytä kesäkurpitsaa samaan tapaan kuin kurkkua. Raasta salaatteihin. Yhdistä tomaatin, sipulin ja yrttien kanssa salsaksi. Lisää raastettuna erilaisiin kuumennettaviin ruokiin, jolloin se keventää ja mehevöittää ruoan.

Kesäkurpitsa sopii keittoihin, patoihin, vokkiruokiin, paistoksiin ja leivonnaisiin. Grillatut, pariloidut tai paistetut kesäkurpitsaviipaleet ovat herkkua. Kesäkurpitsat voi kovertaa, täyttää mieleisikseen ja kuorruttaa uunissa. Kesäkurpitsa sopii myös säilöntään, erilaisiin pikkelsseihin ja hilloihin.

Kokeile täytettyjä kesäkurpitsoita. Voit valita täytteeseen kaura- tai härkäpapupohjaisen kasvisproteiinin lähteen tai esimerkiksi kananpojan tai kalkkunan jauhelihaa.

Kesäkurpitsa mehevöittää myös kahvikakun. Kokeile ja yllätyt, kuinka hyvältä kesäkurpitsakakku maistuu niin kahvin kuin teenkin kanssa.

Teksti, kuva ja ohjeet: Pirjo Toikkanen