Kaupallinen yhteistyö: Järvikylä

 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin myös salaattihyllyyn piilotetulla aarteella, pinaattikiinankaalilla. Meillä Aasiasta kotoisin oleva lehtivihannes tunnetaan paremmin nimellä Pak Choi. Kirjoitusasuja on moneen lähtöön ja reseptissä saattaakin lukea myös paksoi, pak choy,  bok choi tai bok-choy. Eikä tässä vielä kaikki, sillä joskus rapsakkaa Pak Choita kutsutaan myös kiinanmangoldiksi, kiinansinapiksi, sellerisnapiksi tai sellerikaaliksi. Nimen variaatioiden ei kannata antaa hämätä, sillä kaikissa on kyse samasta kiinalaisen keittiön kivijalasta. Marraskuussa tästä terveellisestä herkusta kokataan maukasta Pak Choi -kaalipaistosta!

Pak Choi on vitamiinirikas moniottelija

Aasialaisesta ruokakulttuurista tuttu Pak Choi saapui Eurooppaan ensi kertaa vasta 1980-luvulla. Kaalikasvina se kestää kylmää ja sopii siksi viljeltäväksi myös pohjoisemmilla leveyspiireillä. Tuore pak choi muistuttaa ulkonäöltään, käyttötavoiltaan ja maultaan mangoldia ja pinaattia. Kaikkia kolmea voi herkutella sekä raakana että kypsennettynä. Lehtiruoti on mehukas, eikä sitä yleensä tarvitse poistaa.

 

Pak choi on muiden kaalikasvien tavoin täynnä vitamiineja ja tärkeitä kivennäisaineita. Erityisesti A-, C- ja K-vitamiinit ovat tässä lehtivihanneksessa hyvin edustettuina, samoin folaattia ja kalsiumia se sisältää kohtalaisen paljon.

 

Monipuolinen pak choi toimii niin wokeissa, paistoksissa, keitoissa kuin salaateissakin. Etenkin pienimmät lehdet maistuvat kokkaamattakin, suuret ja mehevät lehdet kannattaa vähintäänkin kiehauttaa. Alkuperältään aasialaisena pak choi viihtyy inkiväärin, chilin ja valkosipulin seurassa ja nauttii itämaisten mausteiden vahvoista aromeista. Pinaattikiinankaalin lehdet voi myös pakastaa, kunhan ne on kypsentää ensin. Tuoreena pak choi säilyy parhaiten jääkaapin alaosassa, 2–5 plusasteessa.

 

Kypsennä kaalikasvit kevyesti

Raikas Pak Choi kuuluu kaalikasveihin, joten sen käsittelyyn pätevät samat lainalaisuudet kuin muidenkin kaalien kokkaamiseen. Kaikki kaalit sopivat syötäviksi raakana, höyrytettynä, keitettynä tai paistettuna. Kypsyessään kaalin maku pehmenee ja sen makeus korostuu. Vatsa reagoi valmistustapoihin yksilöllisesti: joillekin raakana nautitut kaalit aiheuttavat vatsanpuruja, toisen vatsa saattaa kapinoida kypsennettyä kaalia syötyään.

Useimmat kaalit, kuten parsakaali, kukkakaali, varhaiskaali, ruusukaali  ja pak choi ovat parhaimmillaan kevyesti kypsennettyinä. Kypsyys on sopiva, kun kaalissa on vielä vähän pureskeltavaa. Silloin myös ravintoarvot, maku ja väri ovat parhaimmillaan. 

 

Ylikypsinä kaalikasvit saattavat tuoksahtaa rikille, eikä makukaan ole enää paras mahdollinen. Etenkin parsakaali ja kukkakaali kärsivät pitkästä kokkausrupeamasta. Täysin pehmeäksi kypsyneinä ne menettävät makunsa ja suutuntuma muuttuu liiankin pehmeäksi. Ruusukaali pitää erityisesti pannulla paistamisesta ja uunissa paahtamisessa, myös kukkakaali rakastaa uunia. Paahtaminen tuo sen aromit ihanasti esiin.

 

Vähemmän suolaa, enemmän yrttejä, mausteita ja kasviksia

Ihminen tarvitsee suolaa elääkseen. Saantisuositus keikkuu aikuisilla 5 gramman hujakoilla, lapsilla raja on asetettu 3 grammaan. päivässä. Moni tulee kuitenkin huomaamattaan nauttineeksi päivän mittaan jopa kaksinkertaisen määrän suolaa. Suola korostaa tunnetusti ruoan makua, mutta se ei suinkaan ole ainoa keino saada arkiruoasta maistuvaa.

 

Tuoreyrteillä ja muilla mausteilla ruokaan saa reilusti lisää makua ilman runsasta suolamäärääkin. Yrtit raikastavat ja tuovat tuttuihin ruokiin uudenlaisia makuja. Basillika sopii salaatteihin, paistoksiin ja pastaan suolan korvikkeeksi. Persilja ja lipstikka tuovat ruokaan suolaisen lihaliemen sävyjä ja ruohosipuli sopii suolan sijaiseksi esimerkiksi keittojen maustamiseen. Vahvan aromikkailla timjamilla ja rosmariinilla maustetut uunijuurekset ja pitkään haudutetut padat maistuvat mahtavilta ilman ylimääräistä suolaakin. 

Intialaisiin, aasialaisiin ja Lähi-Idästä lähtöisin oleviin maustesekoituksiin ja -kastikkeisiin on pakattu niin paljon makua, että suolaa ei tarvita välttämättä lainkaan. Tutkimusmatka mausteiden maailmaan kannattaa, sillä kokeilemalla saattaa hyvinkin löytyä uusia makumaailmoja, joiden myötä suolan määrää on helppo vähentää.

 

Myös juurekset, sipulit ja erilaiset etikat syventävät makukokemusta ilman suolan ikäviä terveysvaikutuksia. Sitrushedelmien happamuus ja kirpeys korostavat suolan makua ja vahvistavat ruoan luontaisia aromeja. Jos siis tuntuu siltä, että suolaa pitäisi lisätä, kokeile ensin puristaa pannulle tai kattilaan pari teelusikallista sitruunan tai limen mehua. Happamuuden lisääminen saattaa riittää, eikä suolaa tarvitse ripotella ruokaan yhtään enempää.

 

Pak choi-kaalipaistos

Pak choi -kaalipaistos maustetaan inkiväärillä, valkosipulilla, soijalla, limemehulla, currylla, mustapippurilla sekä erittäin aromikkaalla Järvikylän Thai-basilikalla. Suola on merkitty reseptissä sulkuihin, joten nyt on hyvä mahdollisuus kokeilla kokkaamista yrttien ja mausteiden voimalla. Jos kaipaat lisää makua, älä tartu ensimmäisenä suolamyllyyn, vaan sekoita ruokaan ekstraloraus soijaa, pieni tujaus limemehua, pari ylimääräistä thai-basilikan lehteä tai ripaus curryjauhetta. Saatat yllättyä!

Neljälle

  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 500 g valkokaalia
  • 200 g Järvikylä Pak Choita
  • 2 porkkanaa
  • 1 rkl inkivääriä raastettuna
  • 2 rkl öljyä
  • 1 rs jauhelihaa (400 g) tai kasvisjauhista (270 g)
  • (suolaa)
  • 2 tl curryjauhetta
  • 2–3 rkl soijakastiketta
  • mustapippuria
  • ½ limen mehu + limelohkoja tarjoiluun
  • 1 ruukku Järvikylä Thai-basilikaa
  • tuoretta chiliä

 

Pilko ensin kaikki kasvikset. Kuori sipuli, halkaise se ja leikkaa suikaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Pilko valkokaali ja pak choit pieniksi paloiksi, erottele pak choin varret ja lehtevät osat erikseen. Kuori porkkanat ja leikkaa siivuiksi, kuori ja raasta inkivääri.

 

Kuumenna öljy isossa kasarissa tai wok-pannussa ja ruskista jauheliha/kasvisjauhis. Jos käytät jauhelihaa, mausta se tässä vaiheessa ripauksella suolaa ja mustapippuria. Lisää sipuli pannulle ja paista muutama minuutti miedolla lämmöllä, kunnes sipuli muuttuu läpikuultavaksi. Lisää pannulle valkosipuli, valkokaali ja porkkanat, paista noin viisi minuuttia. Lisää sitten pak choin varret, inkivääri ja curryjauhe. Paista vielä viitisen minuuttia. 

 

Sekoita lopuksi joukkoon pak choin lehtevät osat ja mausta paistos soijakastikkeella, mustapippurilla ja puolikkaan limen mehulla. Hienonna Thai-basilika (jätä halutessasi muutamia lehtiä koristeeksi) ja sekoita reilu puolet paistoksen joukkoon.

 

Jaa paistos lautasille ja viimeistele annokset Thai-basilikalla ja hienonnetulla chilillä. Tarjoile lisäksi limelohkoja. Halutessasi voit tarjoilla paistoksen kanssa lisukkeena riisiä, mutta paistos toimii myös sellaisenaan.