Ensimmäiset kotimaan varhaisperunat ovat joka vuosi odotettu uutuus. Kaupasta löytyy usein jo keskellä talvea kaukomailta tuotua, keväällä ja alkukesällä länsinaapuristakin tuotua perunaa. Tuontiperunat eivät kuitenkaan maussa voita oman maan lähellä tuotettuja perunoita. Varhaisperuna on arka herkku, joka on sitä parempaa mitä pikimmin ja vähäisemmällä käsittelyllä se saadaan pellolta pöytään.
Yleisesti puhutaan uudesta perunasta. Varsinaisesti uusi peruna aina tarkoittaa uuden sadon perunaa, joka voi olla peräisin ihan mistä vain. Esimerkiksi Välimeren maista alkuvuodesta tuodut perunat ovat uutta perunaa. Samoin voisi kutsua uudeksi perunaksi sitä perunasatoa, joka saadaan Suomesta syksyllä varastoitavaksi.
Varhaisperuna, uusi peruna, neitsytperuna
Kesäkuun alkupuoliskolla ja juhannuksesta lähtien Suomessa päästään herkuttelemaan perunalla, joka on varhaisperunaa. Toki nimi voi kansan suussa olla uusi peruna, mutta nämä myös neitsytperunoiksi kutsutut jokakesäiset uutukaiset ovat jo lajikkeeltaan eri asia kuin muu peruna. Ne edustavat varhaisperunalajikkeita. Kesän loppupuoliskolla myytäviä perunoita voi kutsua kesäperunoiksi.
Ruotsistakin tuodaan varhaisperunalajikkeita, esimerkiksi Swiftiä, mutta makutesteissä se ei ole kotimaan varhaisperunoita voittanut. Harvoin voi liputtaa niin varauksetta kotimaisen puolesta kuin varhaisperunan kohdalla voi, ja syy on se, että kuljetuksenkestävyyttä ja makua on vaikea yhdistää samaan tuotteeseen ainakin, kun kyseessä on varhaisperuna tai mansikka.
Viljely riskialtista
Suomessa viljellään varhaisperunaa 450 tilalla ja 800 hehtaarin pinta-alalla. Varhaisperunaa tuotetaan Suomessa 10 miljoonaa kiloa vuosittain, ja varhaisperunaa tuodaan Suomeen miljoona kiloa. Kun varhaisperunaa aletaan korjata, ovat satomäärät suomalaisviljelijällä ensin pieniä, 8000 kg/ ha, mutta viikko viikolta kilomäärät kasvavat, parhaimmillaan 20 0000 kiloon hehtaarilta. Tästä syystä ensimmäiset erät ovat aina kalliimpia kuin sitten satokauden edetessä. Varhaisperunan kausi kestää Suomessa suunnilleen heinäkuun puoliväliin, ja se alkaa kunnolla kesäkuun puolivälissä tai juhannusviikolla.
Varhaisperunaa aletaan istuttaa jopa routaiseen, joka tapauksessa kylmään maahan maaliskuussa. Sitä hoivataan ensin läpinäkyvän muovin ja harsojen, sitten pelkän harson alla. Joskus kasvustoa peitellään jopa huopakankailla ennen kuin kasvi tulee pinnasta esiin. Muovin käyttö vaatii jatkuvaa tarkkailua, jotta kasvi ei pääse tukehtumaan. Harsot ovat tarpeen hallan torjumisessa. Myös kastelu paitsi kastelee maaperää myös suojaa hallalta. Hallavaroituksen aikaan voidaan myös lapioida multaa suojaksi vakoihin.
Varhaisperunasadon eteen tehdään paljon käsityötä. Siksi varhaisperunaan tulisikin suhtautua kunnioittavasti ja olla valmis tarttumaan kotimaan varhaisperunasatoon silloin, kun sitä aletaan maasta nostaa. Mikään ei voi olla pahempi tilanne varhaisperunan viljelijälle kuin se, että nostokoneet joutuvat seisomaan pellon reunassa tuontiperunan takia juuri, kun sato on valmistunut. Varhaisperuna on nostettava heti sadon valmistuttua.
Lukuisia lajikkeita
Hallitseva varhaisperunalajike on Timo. Sitä viljellään tällä hetkellä puolella viljelypinta-alasta. Lajike tuli markkinoille vuonna 1975. Nyt 40 vuoden tauon jälkeen on Suomessa jalostettu uusi varhaisperunalajike Jussi. Se tulee yleistymään vuonna 2017, mutta pieniä määriä on viljelyssä ja kaupan jo kesällä 2016. Toista sijaa varhaisperunoissa pitää nyt Solist.
Siikli tulee kolmannella sijalla, jos verrataan viljelypinta-alojen kokoja. Siikli on jalostettu jo 1930-luvulla Saksassa. Sillä on paljon vannoutuneita ystäviä. Maku, ulkonäkö ja rakenne miellyttävät. Perunanviljelijät kutsuvat Siikliä mielellään kesäperunaksi, koska se ei ole kovin aikainen lajike.
Carrera, Annabelle, Colombo, Arielle, Rikea ja Velox ovat varhaisperunalajikkeita nekin. Solist-perunan etuna pidetään matalasilmuisuutta. Carrerasta pidetään, koska se on keltakuorista ja keltamaltoista, rakenteeltaan melko kiinteä. Annabelle miellyttää yhä useampia.
Uutuusperuna Jussi
Nyt, kesällä 2016, puhutaan Jussista. Se on varhaisperuna, jota himoitsevat ja ovat ottaneet kasvattaakseen jo monet viljelijät ja jota kuluttaja haluaisi testata, jos vain onnistuu sitä saamaan. Vuosikymmenien odotuksen jälkeen markkinoille on saatu uusi kotimainen varhaisperuna. Jussin on jalostanut Boreal Kasvijalostus Oy ja siementuotannosta ja myynnistä viljelijöille vastaa Suomen Siemenperunakeskus Oy.
Jussi-peruna on jalostettu Timosta ja Gloriasta niin, että liikkeelle lähdettiin 500 lajikkeesta. Jalostustyö kestää aina pitkään, tässä tapauksessa 1900-luvun lopulta alkaen. Jussin ”vanhemmat” päästiin valitsemaan tämän vuosituhannen alussa.
Tavoitteena on ollut saada varhaisperuna, joka voidaan istuttaa varhain keväällä kylmään maahan, tuottaa paljon mukuloita ja kasvaa nopeasti. Myös maku ja ulkonäkö ovat merkittävät ominaisuudet. Jussille povataan hyvää markkinaosuutta Suomessa ja myös mahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille.
Käsiteltävä varoen
Suomen varhaisperunan tuottaja-alueet keskittyvät luonnollisesti lämpimimmille alueille. Ensimmäisiä satoja saadaan yleensä Lounais-Suomen saaristosta, Parainen, Houtskar, Korppoo, Rymättylä, Merimasku, Nauvo sekä Uusikaupunki, Laitila ja monet paikkakunnat Satakunnassa ja Hämeessä ovat kotimaisesta varhaisperunasta kuuluja. Varhaisperunaa kasvatetaan kautta Suomen, mutta satoa ei aina saada kovin aikaisin.
Varhaisperuna on herkkähipiäinen ja arka kolhiintumiselle. Se saa helposti vaurioita kuljetuksen aikana, kuivahtaa ja nuutuu. Sen takia on selvää, että varhaisperunat tulee saada mahdollisimman läheltä ja niitä tulee käsitellä hellästi kuin kananmunia. Paitsi kuljetuksen hellävaraisuus, tärkeää on myös kaupan osuus. Pahinta mitä kauppa voi varhaisperunalle tehdä, on säilyttää perunoita valossa, joskus jopa lamppujen alla. Peruna on suojattava valolta ja säilytettävä viileässä, mieluiten +10 asteessa.
Herkuttelua monin tavoin
Varhaisperunan maussa tunnistaa mietoa makeutta, aavistuksen kirpeyttäkin. Tavallisimmin varhaisperunat keitetään suolalla ja tillinvarsilla maustetussa vedessä. Katso tarkka keitto-ohjeeni täältä. Varhaisperunat lisätään aina kiehuvaan veteen. Keittoajaksi riittää perunoiden koon mukaan 8 – 12 minuuttia, joskus hieman pidempään. Suolaa jotkut suosittelevat jopa ruokalusikallisen litralle vettä, mutta 1 tl/1 l vettä on riittävä suolamäärä. Perunoiden on annettava kuivahtaa veden valuttamisen jälkeen ja ne on peitettävä keittiöpyyhkeellä tai talouspaperilla. Yhä useammin myös varhaisperunat kypsennetään höyrykattilassa.
Ensimmäiset varhaisperunat kannattaa herkutella aivan yksinkertaisella tavalla. Jotta perunan maun saa esiin, riittää kypsennetylle perunalle voinokare ja aromikas tilli. Saaristolaiseen tapaan kuuluu lisätä perunoille voisulaa, johon on pilkottu uutta nippusipulia. Silli toimii varhaisperunan parina aina.
Nykyään yhä useampi valitsee varhaisperunan kaveriksi graavikalaa: siikaa, lohta tai lahnaa, joka on erinomaista graavisuolattuna. Katso graavisiikaohjeeni täältä. Silakasta saa monenlaisia marinoituja herkkuja. Kylmäsavustetut kalat ovat hyvä valinta, samoin lämminsavustettuina muikku, lahna, ahven, lohi, siika ja silakka. Liharuokien klassikoista varhaisperunalle käyvät tilliliha, vaalea savukinkkukastike, grillatut lihat, myös lihahyytelö. Kantarellimuhennos on loistovalinta.
Aina varhaisperunoiden kanssa ei suinkaan tarvitse syödä voita. Kun perunat on kypsennetty ja kosteus haihdutettu, lisää kattilaan tilkka laadukasta oliivi- tai rypsiöljyä, ravista ja lisää tuoreita mintunoksia. Taittele päälle puhdas keittiöpyyhe ja anna makujen tasaantua kannen alla 10 minuutin ajan. Minttuperunat sopivat mittumaariin. Tai kokeile villivihanneksia. Vuohenputkenversot maustavat varhaisperunat uudella tavalla! Myös salvia on hyvä makupari perunoille.
Samaan aikaan varhaisperunoiden kanssa valmistuvat ensi sadot avomaan kasviksista. Näistä primööreistä, kasvisesikoisista yhdistetään varhaisperunoiden kanssa maailman ihanin kesäkeitto. Kukaan ei tosissaan voi väittää, ettei pitäisi kesäkeitosta, jos se valmistetaan ensisadosta ja huolellisesti. Paras ohje löytyy täältä.
Nuori juhlinnan kohteena
Ensimmäiset lähellä tuotetut varhaisperunat ovat harvoja aivan koko kansan herkkuruokia. Lounais-Suomen rannikkokaupungeissa varhaisperunaa alettiin juhlia 1960-luvulla, jolloin uudesta perunasta ja uudesta Islannin sillistä tuli erottamaton pari. Perunasesonki vain osui samaan aikaan sillilaivojen paluun kanssa.
Maalaisperheissä itse kasvatetut uudet perunat ovat olleet aina kesän ruokapöydän Tapaus. Varsinaista yhteisöllistä juhlintaa varhaisperunoiden ympärille ei ole kehitetty aiemmin kuin vasta tällä vuosituhannella, kun Suomen Turussa Kaffeli ry alkoi järjestää Neitsytperunafestivaaleja.
Teksti, kuva ja vinkit: Pirjo Toikkanen
