Kuukausi: toukokuu 2015

K-Supermarket Postitalon Sesonkikassin sisältö 29.5.2015

Sesonkikasseja on tarjolla perjantaina 29.5.2015 K-Supermarket Postitalossa. Hävikki huomioituna se sisältää varmasti ravitsemussuositusten mukaisen määrän kasviksia. Postitalon hedelmä- ja vihannesosastolla toimii viimeistä päivää pop-up Smoothie Bar, jossa voit nauttia itse valitsemistasi raaka-aineista valmistetun pirtelön kello 16.00 – 19.00 välisenä aikana.


Perjantaina 29.5.2015 tarjolla olevan Sesonkikassin sisältö.

K-Supermarket postitalo palvelee maanantaista lauantaihin klo 07.00 – 22.00 välisenä aikana, sekä sunnuntaisin 10.00 -22.00 välisenä aikana. Ruokakaupan löydät osoitteesta Elielinaukio 2 G 00100 Helsinki Rautatieaseman kupeesta.

POIMINTOJA PERJANTAIN SESONKIKASSIN SISÄLLÖSTÄ

Olemme aikaisemmin käyttäneet Sesonkikassissa kotimaisia varastokasviksia sesonkiruokailun periaatteiden mukaisesti, mutta nyt saimme koottua ensimmäisen sisällön alle 10 eurolla ilman niitä!

Vesimeloni:
Vesimeloni on lähtöisin Afrikasta, jossa se on ollut tärkeä veden lähde paikallisille asukkaille. Yli 90 prosenttia vesimelonista on vettä ja se on erittäin hyvä kehon nesteyttäjä. Vesimelonin siemenet ovat syötäviä ja ne ovat ravinteikkaita. Esimerkiksi Kiinassa kuivatut tai paahdetut vesimelonin siemenet ovat suurta herkkua. Kypsän melonin tunnistaa haistamalla kukkaperää. Jos se ei tuoksu melonille, hedelmä ei ole kypsä. Raakaa vesimelonia voi kypsyttää huoneenlämmössä, eikä sitä kannata säilyttää jääkaapissa.

Aprikoosi:
Aprikoosit ovat lähtöisin Kiinasta, joissa niitä on viljelty yli 5000 vuoden ajan. Nykyään niitä kasvatetaan paljon myös Välimeren alueella ja ne ovat tärkeä osa paikallista ruokakulttuuria. Aprikoosi on kaunis nukkapintainen hedelmä ja kypsänä sen hedelmäliha on erittäin mehukasta sekä pehmeää. Aromaattisen makunsa vuoksi ne nautitaan usein sellaisenaan. Niitä voidaan hyödyntää myös jälkiruoissa, kiisseleissä, hilloissa tai marmeladina. Kypsä hedelmä on herkkä kolhuille ja tulisi säilyttää melkein nollan asteen tuntumassa.

Raparperi:
Raparperi on ensimmäisiä kotimaamme avomaan uuden sadon kasviksia. Raparperi on saanut nimensä vanhan kauppaväylän mukaan. Uralin rinteillä kasvanutta raparperia tuotiin Volgaa pitkin Eurooppaan ja joesta käytettiin nimitystä Rha Barbarum eli barbaarien joki. (Englanniksi raparperi on rhubarb.) Raparperin satoa on saatavilla jo toukokuussa. Kiinnostus raparperin käyttöön ravinnoksi johtunee todennäköisesti sen aikaisesta sadosta ja sen nuorten ja mehevien lehtiruotien happamanmakeasta mausta. Raparperin happamuutta voidaan hyödyntää kalaruokien valmistuksessa tai grilliruokien lisäkkeissä chutneyn tapaan.

Retiisi:
Retiisi lukeutuu retikan lailla maailman vanhimpiin viljelykasveihin. Sitä on viljelty tuhansien vuosien ajan Kiinassa sekä muualla Aasiassa. Eurooppaan se todennäköisesti levisi Egyptin, Kreikan, Syyrian ja Rooman kautta. Kuitenkin ensimmäiset maininnat retiisistä Euroopassa löytyvät vasta 16. vuosisadalta. Vanhimmilla viljelyalueilla tunnetaan satoja eri lajikkeita ja Suomessakin tunnettiin vielä 1900-luvun alkupuolella kymmeniä eri lajikkeita. Yleinen käsitys saattaa olla, että Suomessa retiisi kasvaisi puisevaksi tai karvaaksi, mutta kasvuoloilla on valtava merkitys sadon laatuun. Maan pitää olla riittävän multavaa ja sato pitää osata korjata ajoissa. Siksi retiisit ovat parhaimmillaan varhaisvihanneksina. Retiisit sopivat mainiosti naposteltaviksi sellaisinaan. Mukulat kannattaa huuhdella, mutta ei kuoria, koska suurin osa mukulan ravinteista on kuoressa tai sen tuntumassa. Muita nauttimistapoja on retiisin viipaloiminen salaattiin tai raasteeksi. Perinteinen tapa nauttia tuoreita retiisejä on viipaloida ne lautaselle, johon lisätään ripaus suolaa ja valkopippuria. Lautanen peitetään toisella lautasella, jonka jälkeen retiisit ravistellaan mehukkaaksi. Retiisi sopii myös lämpimiin pataruokiin ja keittoihin. Koko kasvin ravinteista suurin osa sijaitsee naateissa, joten nekin kannattaa hyödyntää ravinnoksi pinaatin tapaan.

Parsa:
Parsa on sesonkikasvisten aatelia ja yksi parhaista kasvikunnan foolihapon lähteistä. Se on ollut himoittu herkku jo yli 5000 vuoden ajan. Yleensä parsat valmistetaan keittämällä. Ennen keittämistä ne kuoritaan kevyesti ja mahdollisesti puutunut tyviosa poistetaan. Keitinveden voi maustaa ripauksella suolaa, sokeria, sitruunaa tai nokareella voita. Vihreä tankoparsa kypsyy noin viidessä minuutissa. Parsan pitää olla keittämisen jälkeenkin hieman napakka. Ylikypsä parsa muuttuu lötköksi ja maistuu vetiseltä. Vihreän tankoparsan grillaaminen onnistuu helposti. Voitele varret öljyllä ja grillaat 6-10 minuuttia välillä käännellen. Tyvipään voi halutessaan kuoria ohuesti ennen valmistamista. Valmiit parsat voit maustaa kevyesti suolalla, pippurilla ja sitruunan tai limen mehulla.

 

Miksi pähkinöitä ja siemeniä kannattaa syödä?

Vaikka pähkinöillä ja siemenillä ei ole selkeää sesonkia, niin ne ovat osa monipuolista ja laadukasta ruokavaliota. Jotkut henkilöt saattavat vältellä niitä niiden sisältämien kaloreiden takia. Energiastaan huolimatta pähkinät, siemenet, mantelit ja maapähkinät edistävät tutkitusti terveyttä. Saamme niistä laadukasta rasvaa, proteiinia, kuituja, kivennäisaineita, E-vitamiinia ja terveellisiä fytokemikaaleja eli erilaisia fenolisia yhdisteitä. Näistä seikoista huolimatta niihin liittyy yllättävän paljon ennakkoluuloja tai väärää tietoa. Saimme pähkinöitä ja siemeniä käsittelevän vieraskynäkirjoituksen, joka kannattaa lukea. Artikkelin lopusta löydät kahdeksan vinkkiä miten voit lisätä niitä helposti ruokavalioosi.


Tutkimusten perusteella kaikki pähkinät ja siemenet ovat hyvää ravintoa ja niitä kannattaa syödä monipuolisesti. Ne eroavat toisistaan lähinnä rasvan määrän ja rasvahappokoostumuksen, proteiinin sekä kuidun määrän suhteen. Monipuolista sekaravintoa syövillä näillä eroilla ei ole suurta merkitystä.

PÄHKINÄT JA SIEMENET LASKEVAT USEIDEN SAIRAUKSIEN RISKIÄ

Pähkinät ja siemenet on tutkimuksissa yhdistetty useisiin positiivisiin terveysvaikutuksiin. Ne on yhdistetty matalampaan verenpaineeseen ja pienempään sepelvaltimotautiriskiin. Lisäksi pähkinöitä ja siemeniä säännöllisesti nauttivilla henkilöillä on todettu olevan alhaisemmat verensokeritasot sekä vähäisempi vatsaontelon sisäisen, eli viskeraalisen rasvan määrä kuin sellaisilla henkilöillä joiden ruokavalioon pähkinät ja siemenet eivät kuulu. Heillä on myös pienempi riski sairastua 2-tyypin diabetekseen.

Erityisesti hasselpähkinät, maapähkinät, makadamiapähkinät, mantelit sekä pekaanipähkinät sisältävät runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja antioksidantteja. Siemenistä niitä löytyy erityisesti kurpitsansiemenistä ja seesaminsiemenistä. Ne voivat vähentää sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta ja pienentää riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen.

Myös alfalinoleenihapon, eli omega-3 -rasvahapon riittävä saanti on yhteydessä pienempään riskiin sairastua diabetekseen. Ravitsemussuositusten mukaan suositeltu saantimäärä on 0,5 % päivän energiasta, eli käytännössä noin 1-2 grammaa.* Hyviä omega-3-rasvahapon lähteitä ovat chiasiemenet, hampunsiemenet, pellavansiemenet ja saksanpähkinät.*

Vaikka jotkin pähkinät tai siemenet saattavat vertailussa sisältää tiettyjä ravintoaineita hieman enemmän kuin toiset, niin käytännön kannalta näillä eroilla ei ole merkitystä. Jos ruokavaliosi perusteet ovat muutenkin kunnossa, niin pähkinöiden ja siemenien hyödyt saat helpoiten niiden monipuolisella käyttämisellä ilman priorisointia.

KANNATTAAKO PÄHKINÖIDEN KALORIEN VÄLTTÄMINEN

Pähkinöitä ja siemeniä on pidetty lihottavina, sillä ne sisältävät paljon rasvaa ja energiaa.Niiden kohtuullinen käyttö ei kuitenkaan näytä nostavan painoa. Eräässä tutkimuksessa ruokavalioon lisättiin joko pähkinöitä tai makeisia saman energiamäärän verran. Makeiset johtivat lihomiseen, kun taas pähkinät eivät aiheuttaneet painonnousua.


Suolatut, friteeratut, sokeroidut tai rasvassa keitetyt pähkinät eivät edistä terveyttä samalla tavalla kuin käsittelemättömät lajitoverinsa.

Pähkinöiden ja siementen sisältämät kuidut ja proteiinit tuottavat voimakasta kylläisyyttä, mikä voi johtaa energiansaannin vähenemiseen myöhemmillä aterioilla.Lisäksi pähkinöiden kaikki energia ei imeydy. Manteleilla tehty tutkimus osoitti että manteleiden soluseinät sulavat huonosti ruuansulatuskanavassa, mikä vähentää energian imeytymistä.

Pähkinät vaikuttavat myös aineenvaihduntaan. Lepoenergiankulutus sekä rasvanpoltto saattavat lisääntyä pähkinöiden syömisen myötä. Näyttäisi siltä, että nämä tekijät toteutuvat erityisesti, jos pähkinöitä nautitaan välipaloina. Kehonkoostumuksen ja rasvan vähenemisen kannalta tällä voi olla positiivisia vaikutuksia.

TERVEELLISTÄ MUTTA EI TÄYDELLISTÄ PROTEIINIA

Kasviproteiinin saanti on yhdistetty matalampaan verenpaineeseen ja pienempään kuolleisuuteen. Kasviproteiini ei ole kuitenkaan eläinproteiinin veroista sen heikomman aminohappokoostumuksen vuoksi. Proteiinit koostuvat aminohapoista ja tiettyjä aminohappoja sanotaan välttämättömiksi aminohapoiksi, koska elimistö ei voi niitä itse valmistaa. Yhdistelemällä monipuolisesti eri kasviproteiinin lähteitä aminohappokoostumuksesta tulee parempi.


Palkokasvien syöminen yhdessä pähkinöiden ja siemenien kanssa parantaa aterian aminohappokoostumusta.

Pähkinöissä ja siemenissä on niukasti lysiini-nimistä aminohappoa, joten niitä kannattaa yhdistää palkokasveihin. Palkokasveihin kuuluvat mm. herneet, pavut ja linssit. Myös eläinproteiinin, kuten lihan, kananmunan tai maitotuotteiden yhdisteleminen kasviproteiineihin parantaa aminohappokoostumusta.

Kasviproteiini imeytyy eläinproteiineja heikommin johtuen sen sisältämistä kuidusta sekä muista proteiineja suolistossa sitovista tekijöistä. Yksi esimerkki ateriasta, joka sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja, on jogurtin kanssa tarjottu laadukas mysli, joka sisältää viljan lisäksi pähkinöitä ja siemeniä. Myös kikherneitä ja seesaminsiementahnaa eli tahinia sisältävän hummuksen aminohappokoostumus on hyvä.

PÄHKINÄT SUORITUSKYVYN PARANTAJINA

Eräässä mielenkiintoisessa tutkimuksessa pyöräilijät ja triathlonistit söivät neljän viikon ajan 75 g manteleita päivässä. Toinen ryhmä söi keksejä. Manteleita syöneet kulkivat pyörällä 20 minuutin aikana selvästi enemmän alkumittaukseen verrattuna, kun taas keksejä syöneillä kuljettu matka pysyi samana. Tutkijoiden mukaan tulos johtui siitä, että mantelit paransivat lihassolujen hiilihydraattien hyväksikäyttöä ja tehostivat hapen käyttöä. Urheilijoiden kannattaa siis sisällyttää ruokavalioonsa ainakin manteleita, jos muut pähkinät tai siemenet jäävät jostain syystä vähemmälle.


Pähkinöitä ja siemeniä myydään kuorineen tai valmiiksi kuorittuna. Niiden ravintoarvot saattavat hieman vaihdella, mutta käytännön kannalta se on merkityksetöntä. Tärkeintä on sisällyttää pähkinät ja siemenet osaksi ruokavaliota ja suosia niitä monipuolisesti.

SYÖ HUOLETTA VAIKKA PÄIVITTÄIN MUTTA MONIPUOLISESTI

Jotkut henkilöt saattavat rajoitta pähkinöiden ja siemenien osuutta ruokavaliossaan erilaisten epäluulojen, allergioiden tai muiden syiden takia. Terveelle aikuisille sopiva määrä on noin 1-2 pientä kourallista pähkinöitä (15 – 30 grammaa) ja 1-2 ruokalusikallista siemeniä päivittäin. Jos energiantarve on suurta, voi pähkinöitä ja siemeniä syödä enemmänkin. Pellavan- ja auringonkukansiemenet keräävät maaperästä kadmiumia, joten niiden käyttöä kannattaa rajoittaa kahteen ruokalusikalliseen päivässä. Päivittäinen seleenin tarve saattaa täyttyä jo muutamasta parapähkinästä, mutta sekin voidaan välttää käyttämällä pähkinöitä ja siemeniä monipuolisesti.


Pähkinöitä kannattaa lisätä vaikkapa aamupuuroon. Myös itse valmistettu mysli on hyvä keino lisätä pähkinöiden ja siemenien kulutusta.

Pähkinöitä ja siemeniä voit lisätä ruokavalioosi esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Lisää niitä smoothieihin. Saat samalla pirtelöistäsi huomattavasti “ruokaisempia”.
  • Syö pähkinöitä ja siemeniä jogurtin tai rahkan seassa.
  • Valmista myslisi itse. Tällä tavalla saat siihen enemmän pähkinöitä, siemeniä sekä mielesi mukaan esimerkiksi kuivattuja hedelmiä ja marjoja, hiutaleita ja leseitä.
  • Lisää pähkinöitä ja siemeniä myös puuroon.
  • Valmista cashewmaitoa sekoittamalla 1 osa cashewpähkinöitä sekä 2 osaa vettä tasaiseksi blenderissä.
  • Korvaa energia- välipala- tai proteiinipatukka runsaasti pähkinöitä sisältävällä patukalla, jonka voi valmistaa myös itse.
  • Lisää sosekeittoihin esimerkiksi kurpitsansiemeniä tai muita siemeniä.
  • Lisää pähkinöitä salaatteihin. Salaatin rakenteesta tulee rouskuva ja ruokaisampi kun lisäät siihen pähkinöitä ja siemeniä.

Artikkelin kirjoittaja Karim Khanji on koulutukseltaan fysioterapeutti, joka opiskelee Itä-Suomen yliopistossa ravitsemustiedettä. Karim on hyvän ruoan ystävä ja ruokaintoilija. Hänen kehonhuoltoon ja ravitsemukseen liittyvään blogiin voit tutustua osoitteesta kehojamaha.blogspot.fi Karimia voi seurata myös Twitterissä @karim_khanji

Lähteet ja lisälukemista:

Berry S, Tydeman E, Lewis H, Phalora R, Rosborough J, Picout D, Ellis P. Manipulation of lipid bioaccessibility of almond seeds influences postprandial lipemia in healthy human subjects. Am J Clin Nutr 2008;88(4):922-9.

Elliott P, Stamler J, Dyer A, Appel L, Dennis B, Kesteloot H, Ueshima H, Okayama A, Chan Q, Garside D, Zhou B. Association between protein intake and blood pressure: the INTERMAP Study. Arch Intern Med 2006;9;166(1):79-87.

Flores-Mateo G, Rojas-Rueda D, Basora J, Ros E, Salas-Salvadó J. Nut intake and adiposity: meta-analysis of clinical trials. Am J Clin Nutr 2013;97(6):1346-55.

Guasch-Ferré M, Hu F, Martínez-González M, Fitó M, Bulló M, Estruch R, Ros E, Corella D, Recondo J, Gómez-Gracia E, Fiol M, Lapetra J, Serra-Majem L,
Muñoz M, Pintó X, Lamuela-Raventós R, Basora J, Buil-Cosiales P, Sorlí J, Ruiz-Gutiérrez V, Martínez J, Salas-Salvadó J. Olive oil intake and risk of cardiovascular disease and mortality in the PREDIMED Study. BMC Med 2014;12:78.

Neves-Ribeiro D, Gonçalves-Alfenas C, Bressan J, Brunoro Costa N. The effect of oilseed consumption on appetite and on the risk of developing type 2 diabetes mellitus. Nutr Hosp 2013;28(2):296-305.

O’Neil C, Keast D, Nicklas T, Fulgoni V. Nut consumption is associated with decreased health risk factors for cardiovascular disease and metabolic syndrome in U.S. adults: NHANES 1999-2004. J Am Coll Nutr 2011;30(6):502-10.

Pedersen A, Kondrup J, Børsheim E. Health effects of protein intake in healthy adults: a systematic literature review. Food Nutr Res 2013;30;57.

Salas-Salvadó J, Bulló M, Babio N, Martínez-González M, Ibarrola-Jurado N, Basora J, Estruch R, Covas M, Corella D, Arós F, Ruiz-Gutiérrez V, Ros E; PREDIMED Study Investigators. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with the Mediterranean diet: results of the PREDIMED-Reus nutrition intervention randomized trial. Diabetes Care 2011;34(1):14-9.

Tan S & Mattes R. Appetitive, dietary and health effects of almonds consumed with meals or as snacks: a randomized, controlled trial. Eur J Clin Nutr 2013;67:1205–1214.

Tan S, Dhillon J, Mattes R. A review of the effects of nuts on appetite, food intake, metabolism, and body weight. Am J Clin Nutr 2014;100 Suppl 1:412S-22S.
Vadivel V, Kunyanga C, Biesalski H. Health benefits of nut consumption with special reference to body weight control. Nutrition 2012;28(11-12):1089-97.

Wu J, Micha R, Imamura F, Pan A, Biggs M, Ajaz O, Djousse L, Hu F, Mozaffarian D. Omega-3 fatty acids and incident type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Br J Nutr 2012;107 Suppl 2:S214-27.

Yi M, Fu J, Zhou L, Gao H, Fan C, Shao J, Xu B, Wang Q, Li J, Huang G, Lapsley K, Blumberg J, Chen C. The effect of almond consumption on elements of endurance exercise performance in trained athletes. J Int Soc Sports Nutr 2014;11:18.

Zhou D, Yu H, He F, Reilly K, Zhang J, Li S, Zhang T, Wang B, Ding Y, Xi B. Am J Clin Nutr 2014;100(1):270-7. Nut consumption in relation to cardiovascular disease risk and type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis of prospective studies.

Suomen paras smoothie suoraan ruokakaupan hedelmä- ja vihannesosastolta

Satokausikalenteri ja Lifted kokeilevat ensimmäisenä Suomessa, tai ehkä koko maailmassa, täysin uudenlaista smoothie-konseptia. Pilotti toteutetaan K-supermarket Postitalon hedelmä- ja vihannesosastolla 18. – 29.5.2015 välisenä aikana. Ideana on, että asiakas saa itse kerätä kaupasta haluamansa tuotteet, joista hänelle valmistetaan smoothie.


Liftedin hyvinvointivalmentajat ovat paikalla tekemässä smoothieita K-Supermarket Postitalon hedelmä- ja vihannesosastolla arkisin kello 16.00-19.00.

Tiedote – Vapaa julkaistavaksi 18.5.2015

Satokausikalenteri ja Lifted kokeilevat ensimmäisenä Suomessa, tai ehkä koko maailmassa, täysin uudenlaista smoothie-konseptia. Pilotti toteutetaan K-supermarket Postitalon hedelmä- ja vihannesosastolla 18. – 29.5.2015 välisenä aikana. Ideana on, että asiakas saa itse kerätä kaupasta haluamansa tuotteet, joista hänelle valmistetaan smoothie. Tällä tavalla se sopii jokaiseen ruokavalioon ja sisältö on juuri sitä mitä asiakas haluaa. Paikalla olevat hyvinvointivalmentajat valmistavat smoothien ja antavat samalla neuvoja monipuolisempaan kasvisten käyttöön.

”Olen liian usein mennyt ruokakauppaan nälkäisenä, eivätkä ostopäätökset ole olleet niillä kerroilla aina järkevimpiä. Kerran katselin ruokakaupassa myynnissä olevia valmispirtelöitä ja hämmästelin kasvisten vähyyttä sekä lisätyn sokerin määrää. Mietin, että olisipa hienoa, jos voisin valmistaa itselleni smoothien kaupassa tarjolla olevista raaka-aineista. Sitä voisi juoda ostosten tekemisen ohessa ja maksaa sen kassalle”, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula kuvailee idean syntymistä.

Samuli kertoi ideastaan ystävälleen Jukalle, joka pyörittää hyvinvointivalmennusta tarjoavaa yritystä Liftediä. ”Idea kuulosti todella järkevältä. Pyrimme valmennuksessamme ohjaamaan yksilöitä fiksumpiin ruokavalintoihin. Jos ruokakaupassa pystyisi valmistamaan monipuolista ruokavaliota tukevan smoothien, niin monen kiireisen henkilön välipalahaasteet on ratkaistu. Kaupan hinnoilla valmistetut pirtelöt pärjäävät useimmille valmispirtelöille edullisuudessa, laadussa ja maussa. Jokainen saa itse valita haluamansa raaka-aineet ja me opastamme asiakkaan niin halutessa. Samalla pääsemme neuvomaan mistä hyvän smoothien ainekset löytyvät ruokakaupasta ja miten niitä voi valmistaa myös kotona”, kertoo Liftedin hyvinvointivalmentaja Jukka Joutsiniemi.

Jukka otti yhteyttä Foodinin perustajaan Lasse Jalkaseen, joka tarjoutui toimittamaan pilotin yhteydessä käytettävät lisäravinteet. Kun smoothien lisätään esimerkiksi riisiproteiinia, se vastaa ravintoarvoiltaan kevyttä ateriaa. Yhdellä smoothiella voi helposti ylittää ravitsemussuositusten mukaisen määrän kasviksia. Puoli kiloa kasviksia sisältävän smoothien voi koostaa esimerkiksi porkkanasta, kurkusta ja omenasta. Pirtelön kotimaisuusaste on korkea ja hinta pysyy maltillisena.

”Suosittelemme luonnollisesti sesonkikasviksia. Esimerkiksi kotimaiset raparperit ja avomaankurkut sekä espanjalaiset nektariinit ovat juuri ilmestyneet ruokakauppoihin. Ne sopivat mainiosti smoothieihin. Erityiskiitokset K-supermarket Postitalon kauppiaalle Aki Luomaselle, joka suhtautui ennakkoluulottomasti ideaan ja mahdollistaa toteutuksen. Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, miten ruokakaupat voivat olla mukana vaikuttamassa monipuolisempaan ruokakulttuuriin”, Samuli ja Jukka kiittelevät.

Lisätiedot:

Jukka Joutsiniemi, Lifted Oy / 044 271 1487, jukka@lifted.fi / @joutsi

Samuli Karjula, Sesonkia Oy / 044 026 5164, samuli.karjula@satokausikalenteri.fi / @APSK86

Aki Luomanen, K-supermarket Postitalo / 0400667470, aki.luomanen@k-supermarket.fi

Lasse Jalkanen, Foodin / 044 530 0036, lasse.jalkanen@fitnessfirst.fi


Ota kuva smoothiestasi ja kerro reseptisi sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtagia #munsmoothie. Parhaat reseptit palkitaan kampanjan päätyttyä.

Liftedin hyvinvointivalmentajat ovat paikalla 18. – 29.5.2015 maanantaista perjantaihin kello 16.00 – 19.00. Liftedin meininkiä voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa.

K-Supermarket postitalo palvelee maanantaista lauantaihin klo 07.00 – 22.00, sekä sunnuntaisin 10.00 -22.00 välisenä aikana. Ruokakaupan löydät osoitteesta Elielinaukio 2 G 00100 Helsinki Rautatieaseman kupeesta.

Tutustu Foodinin verkkokauppaan ja seuraa heitä Facebookissa sekä Instagramissa.