Ajankohtaista

Kinkkutemppu – Kaupallinen yhteistyö: Neste

Suomessa syödään joka joulu noin 7 miljoonaa kiloa kinkkua. Kinkkujen ja muiden joulun herkkujen paistinrasvoille löytyy roskista parempi kierrätystapa. Jo neljättä kertaa toteutettava Kinkkutemppu-kampanja innostaa jälleen kierrättämään joulun paistinrasvat ja tuo kiertotaloutta yhä vahvemmin suomalaisten tietoisuuteen. Tämän kunniaksi kehitimme ihanan rapean kasvistempuran jouluksi ja haastattelimme kiertotalousasiantuntijana Nesteen innovaatiojohtaja Lars Peter Lindforsia.

Lähde sinäkin mukaan hyödyntämään joulun paistinrasvat kokonaisvaltaisesti ja tekemään isolla porukalla joulun suurin kiertotalousteko! Kinkkutemppu-kampanja tekee koko Suomen yhteisen tempauksen kunniaksi lahjoituksen Hope Ry:lle vähävaraisten perheiden tukemiseksi. Ohjeet Kinkkutemppuun osallistumiseen löydät artikkelin lopusta, kierrätäthän jouluruokien paistinrasvat 21.12.2019–7.1.2020 välisenä aikana.

Haastattelussa: Lars Peter Lindfors, Nesteen innovaatiojohtaja

Kiertotalous on tämän hetken megatrendi. Kuinka pitkällä Suomi on tässä kehityksessä verrattuna muuhun Eurooppaan?

Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman huippua, ja Suomi onkin tässä yksi Euroopan edelläkävijämaista. Kinkkutempun kaltaiset kampanjat osoittavat, että suomalaiset ovat ottaneet kiertotalouden omakseen, ja että Kinkkutemppu on tullut osaksi suomalaisten kotien jouluperinteitä.

Kuinka idea Kinkkutemppuun syntyi?

Kinkkutempun alkuperäinen idea on syntynyt Kemianteollisuuden aloitteesta. Idea sai kannatusta ja pian mukaan ilmoittautui joukko yrityksiä ja järjestöjä, joiden yhteishankkeena Kinkkutemppu toteutetaan jo neljättä kertaa. Kinkkutemppu on osoitus yhteistyön voimasta ja siitä, että kiertotalouden onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kampanjan tarkoituksena oli ja on edelleenkin tuoda kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Joulun 2019 alla suomalaiset voivat jälleen palauttaa jouluruokien paistosta yli jääneet rasvat kierrätyspisteille.

Nesteen rooli on Kinkkutempussa keskeinen, sillä valmistamme kerätyistä paistinrasvoista Neste MY uusiutuvaa dieseliä Porvoon jalostamollamme. Tämän huipputuotteen avulla autoilija voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa 90 % verrattuna fossiiliseen dieseliin.

Mitä konkreettista on mahdollista saada aikaiseksi, jos esimerkiksi kaikki Suomen joulukinkunpaistajat osallistuisivat Kinkkutemppuun?

Jos kaikki suomalaiset kinkunpaistajat kierrättäisivät joulukinkkujen paistinrasvat, ajaisi siitä määrästä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä yhteensä yli 30 kertaa maapallon ympäri.

Voiko samaa ideaa soveltaa muihin joulun aikana syntyneisiin jäterasvoihin eli pystyykö Kinkkutemppuun osallistua vaikka ei kotitaloudessa olisi joulukinkkua?

Neste pystyy oman NEXBTL-teknologiansa avulla valmistamaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä. Tämän vuoksi Kinkkutemppu-kierrätykseen on mahdollista tuoda kaikki joulun paistinrasvat, olipa kyse kinkusta, kalasta, kalkkunasta tai muista jouluruoista. Keräysastioihin ei kuitenkaan saa laittaa muunlaisia jäterasvoja tai -öljyjä eikä myöskään esimerkiksi luita tai nahkaa.

Rasvan kierrättäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mistä muista jätteistä voi valmistaa polttoaineita?

Biopolttoaineiden valmistaminen jäteraaka-aineista on resurssien viisasta käyttöä. Etsimme jatkuvasti uusia, yhä huonompilaatuisia jätteitä ja tähteitä hyödynnettäväksi uusiutuvien tuotteidemme jalostuksessa. Esimerkkejä käyttämistämme jäte- ja tähderaaka-aineista ovat elintarviketeollisuuden jätteet, kuten kalarasva ja eläinrasva sekä kasviöljytuotannon tähteet. Käytetty paistorasva ja -öljy ovat pääasiassa elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden jätettä.

Kiertotalouden liiketoimintamallit ovat meille keskeisessä roolissa. Tutkimme muun muassa jätemuovin käyttöä polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovituotteiden raaka-aineena.

Kuinka iso osuus Nesteen tuottaman uusiutuvan dieselin raaka-aineista tulee tällä hetkellä jätteistä tai tähteistä?

Globaalisti noin 80 % uusiutuvien tuotteiden valmistuksessa käyttämistämme raaka-aineista on jätteitä ja tähteitä. Suomessa myytävä Neste MY uusiutuva diesel on valmistettu 100 %:sti jätteistä ja tähteistä.

Mistä tällä hetkellä käytettävät jätteet tulevat ja kuinka niitä hankitaan?

Hankimme uusiutuvien tuotteiden raaka-aineita maailmanlaajuisesti eri toimijoilta riippuen kerätystä raaka-aineesta. Esimerkiksi kalarasva ja eläinrasva tulee elintarviketeollisuuden jätteestä ja käytetty paistorasva ja -öljy ovat pääasiassa elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden jätettä.

Meille käyvät ainoastaan vastuullisesti tuotetut uusiutuvat raaka-aineet. Esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa käytettävien raaka-aineiden vastuullisuus on minimivaatimus, jonka täytyy olla kunnossa.

Kinkkutemppu on kuluttajille näkyvä konkreettinen teko, johon on helppo osallistua. Onko tarkoitus laajentaa ideaa ympärivuotiseksi tai ravintola-alalle?

Kiertotalouden perimmäisin tavoite on, ettei mikään raaka-aine päätyisi kaatopaikalle, vaan kiertäisi yhteiskunnassa ja uusiutuisi eri muodoissa yhä uudelleen. On hienoa, että voimme Kinkkutempun avulla konkretisoida tätä kuluttajille. Tällä hetkellä sitä ei ole tarkoitus laajentaa ympärivuotiseksi. Kinkkurasvojen lisäksi Suomessa tulisi raaka-aineiden kiertokulkuun saada mukaan muutkin jätteet, kuten muovit ja ongelmajäte.

Jos haluaa jatkaa rasvojen kierrättämistä joulun jälkeen, niin kuinka se tällä hetkellä onnistuu?

Jäterasvojen kierrätyksessä on tärkeää, ettei rasvoja lasketa viemäriin. Rasva jähmettyy viemärissä ja muodostaa vähitellen rasvatukoksen, joka voi tukkia viemärin ja pahimmillaan se on leikattava putkistosta pois. Tämänvuotisen Kinkkutemppu-kampanjan loputtua jähmettyneen paistinrasvan voi hävittää tiiviissä purkissa sekajätteen mukana tai jähmettyneenä biojätteessä. Moni myös käyttää paistinrasvoja ruoanvalmistuksessa. Tärkeintä onkin, ettei rasvoja päädy viemäriin.

Millä muilla tavoilla kuluttaja voi osallistua kiertotalous-ajattelun edistämiseen?

Kiertotalouden yksi perusperiaatteista on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti. Kiertotaloutta voi harjoittaa arjen kaikessa tekemisessä. Tietoisuuden lisääntyminen kiertotalouden mahdollisuuksista on ensiarvoisen tärkeää. On hienoa, että myös yritykset panostavat kiertotalouden edistämiseen.

Jouluinen kasvistempura

• 1⁄2 kukkakaali
• 1⁄2 kiinankaali
• 1⁄2 lanttu
• muutama maa-artisokka

Tempurataikina:

• 2 1⁄2 dl vehnäjauhoja
• 1 1⁄4 dl maizenaa
• 1 tl suolaa
• 1⁄2 tl mustapippuria
• 3 – 3 1⁄2 dl kylmää kivennäisvettä

Friteeraukseen:

• 1 ½ – 2 l rypsiöljyä

Jouludippi:

• 1 1⁄2 dl majoneesia
• 2 rkl ranskankermaa
• 1 rkl limen mehua
• 1⁄2 tl suolaa
• 1⁄4 tl kanelia jauhettuna
• 1⁄4 tl inkivääriä jauhettuna
• ripaus cayennepippuria

Valmista ensin tempurataikina. Sekoita kaikki ainekset keskenään, lisää vettä sen verran, että taikina on vellimäistä. Ei haittaa, jos joukkoon jää kokkareita. Siirrä taikina jääkaappiin.

Leikkaa kukkakaali ja maa-artisokka noin sentin siivuiksi, lanttu puolen sentin siivuiksi. Leikkaa kiinankaalista “viuhkoja”, joissa kanta pitää lehtiä kiinni toisissaan.

Kuumenna öljy noin 175-180 asteiseksi, tarkista lämpötila paistolämpömittarilla.

Dippaa vihanneksia tempurataikinaan palanen kerrallaan ja laske varovasti suoraan friteerausöljyyn. Friteeraa kullanruskeiksi muutama vihannes kerrallaan.

Tarjoile kasvistempura heti valmistamisen jälkeen jouludipin kanssa.

Jouludippi:

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita jääkaappiin hetkeksi maustumaan ennen tarjoilua.

Näin osallistut Kinkkutemppuun:

1. Avaa ja huuhtele pahvitölkki, maitotölkki tai vastaava käy hyvin.
2. Kaada paistinrasvat varoen tölkkiin, älä polta sormia.
3. Sulje tölkki teipillä.
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja vie se seuraavalla kauppareissulla keräyspisteeseen 21.12.2019 ja 7.1.2020 välisenä aikana. Lähimmän keräyspisteesi voit tarkistaa täältä.

Kinkkutemppu lyhyesti:

Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Kuluttajia pyydetään palauttamaan kinkunpaistosta yli jääneet rasvat kierrätyspaikoille ja siitä valmistetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan 200 000 suomalaista kotitaloutta. Yhdessä Kemianteollisuuden kanssa Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP. 

Lue lisää Kinkkutempusta ja löydä lähin keräyspisteesi: www.kinkkutemppu.com tai seuraa joulun suurinta kiertotaloustekoa Facebookissa @Kinkkutemppu.

Pysy linjoilla Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme joulun suurimman kiertotalousteon vaiheita, sekä tietysti reilusti värikästä asiaa ja reseptejä kauden kasviksista.

Kaupallinen yhteistyö: Atria

Vuoden 2019 joulupöytä kokoaa vuoden ruokateemat yhteen. Suomalainen ruoka on arvossaan, ja sitä nautitaan hyvässä seurassa. Niin jouluruokien klassikot kuin innovatiiviset uutuudetkin mahtuvat sopuisasti samaan pöytään.  Vastuullisuus on vahvasti läsnä jouluaterialla eri muodoissa. Moni kiinnittää enemmän huomiota raaka-aineiden alkuperään ja suosii suomalaista. Myös ruokahävikin välttäminen, jouluruokien paistinrasvojen kierrätys, sekä tietysti sesongin kasvikset ovat tänä jouluna esillä.

Useimmat suomalaiset tekevät osan jouluruoista itse ja ostavat osan valmiina. Me tuunasimme laatikot ja koristimme possun sisäfileen piparilla. Rosollista valmistui risotto ja suomalaisista omenoista loihdittiin taivaallinen jälkiruoka. Kaikki reseptit on tehty neljälle.

Luithan jo Kinkkukoulu-artikkelin?

#piparipossu

• 1 Atria Viljaporsaan sisäfilee Naturell n. 500 g
• suolaa ja mustapippuria
• voita ja öljyä paistamiseen
• 1 tl savupaprikajauhetta

Piparikuorrutus:

• 75 g piparkakkuja
• 75 g voita

Tarjoiluun tuoretta timjamia

Ota filee huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen kypsennystä. Suolaa ja pippuroi filee. Ruskista filee pannulla savupaprikajauheella maustetussa voin ja öljyn seoksessa.

Siirrä filee uunivuokaan. Murskaa piparkakut tehosekoittimessa. Sulata voi. Sekoita piparimurska ja voi keskenään. Painele kuorrutus porsaan fileen päälle.

Paista piparipossua 200 asteessa puoli tuntia (jos sinulla on paistolämpömittari, niin kypsennä filee 70 asteeseen). Anna vetäytyä foliolla peitettynä 15 minuuttia ennen tarjoilua.

Kahden juuston kana

• 1 pkt Atria Perhetilan Kana Ohut Fileeleike Naturel 480 g
• suolaa ja mustapippuria
• 2 valkosipulinkynttä
• 125 g ranskankermaa
• 50 g sinihomejuustoa
• 100 g kermajuustoa
• tuoretta kirveliä

Mausta kanan fileet suolalla ja mustapippurilla ja siirrä fileet uunivuokaan.

Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Sekoita keskenään ranskankerma, valkosipuli ja murusteltu sinihomejuusto, mausta seos suolalla ja mustapippurilla. Jaa seos kanafileiden päälle.

Raasta kermajuusto ja levitä raaste ranskankermaseoksen pinnalle. Paista vuokaa 200 asteessa puoli tuntia. Anna vetäytyä folion alla noin 15 minuuttia ennen tarjoilua. Viimeistele ruoka tuoreella kirvelillä.

Appelsiinilla tuunattu lanttulaatikko

• 1 rs Atria Lanttulaatikko 400 g
• 60 g smetanaa
• 2 appelsiinia
• ¼ tl jauhettua inkivääriä
• ½ tl sokeria
• tarjoiluun pistaasipähkinöitä

Kaavi lanttulaatikko rasiastaan kulhoon ja sekoita joukkoon smetana. Pese appelsiinit huolella ja raasta toisesta appelsiinista hieman kuorta lanttulaatikon joukkoon. Purista myös 1-2 rkl mehua ja sekoita se lanttulaatikon sekaan. Levitä lanttulaatikko voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan.

Leikkaa toinen appelsiini ohuiksi siivuiksi ja levitä ne laatikon pinnalle. Ripottele sokeri appelsiinisiivuille. Paista laatikkoa 200 asteessa puolisen tuntia.

Rouhi pistaasipähkinät ja ripottele ne lanttulaatikon päälle ennen tarjoilua.

Porkkanalaatikko inkivääripikkelöidyillä porkkanoilla

• 1 rs Atria Porkkanalaatikko 400 g
• ½ dl kuohukermaa
• 2 rkl korppujauhoja
• voinokareita

Inkivääripikkelöidyt porkkanat:

• 2 violettia porkkanaa
• n. 30 g pala inkivääriä
• 1 ¼ dl valkoviinietikkaa
• ½ dl sokeria
• 1 ½ tl suolaa

Tarjoiluun tuoretta korianteria ja granaattiomenan siemeniä

Valmista ensin inkivääripikkelöidyt porkkanat. Kuori porkkanat ja leikkaa ne kuorimaveitsellä ohuiksi nauhoiksi.

Kuori ja viipaloi inkivääri ohuelti. Mittaa kattilaan inkiväärisiivut, valkoviinietikka, sokeri ja suola, anna kiehahtaa.

Kaada kuuma liemi porkkananauhojen päälle ja anna jäähtyä. Peitä kannella ja siirrä jääkaappiin tekeytymään yön yli.

Kaavi porkkanalaatikko vuoastaan ja sekoita sen joukkoon kuohukerma. Levitä laatikko uunivuokaan ja ripottele pinnalle korppujauhot. Tee pintaan halutessasi lusikalla kuvioita. Laita laatikon pinnalle voita pieninä nokareina. Paista laatikkoa 200 asteessa noin 20-30 minuuttia.

Tarjoile laatikko inkivääripikkelöityjen porkkananauhojen, tuoreen korianterin ja granaattiomenan siemenien kanssa.

Rosollirisotto

• 3 valkosipulinkynttä
• 2 rkl öljyä
• 2 dl risottoriisiä
• 2 dl kuivaa valkoviiniä
• n. 7-8 dl liha- tai kasvislientä
• 4 dl Atria Rosollia
• 15 g voita
• 2 dl raastettua parmesaania
• tuoretta persiljaa
• vuohenjuustoa

Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy kasarissa tai kattilassa ja kuullota valkosipulia pari minuuttia. Lisää risottoriisi ja kuullota vielä pari minuuttia.

Kaada valkoviini kattilaan ja anna sen imeytyä riisiin. Lisää lientä kattilaan kauhallinen kerrallaan, anna aina edellisen kauhallisen imeytyä riisiin ennen seuraavan lisäämistä. Jatka, kunnes riisi on al dente. Sekoita rosolli, voi ja parmesaaniraaste risoton joukkoon ja paista vielä muutama minuutti. Lisää lientä tarvittaessa, risotto ei saa olla liian jäykkää. Sekoita lopuksi joukkoon runsaasti hienonnettua persiljaa ja tarjoile risotto paistettujen vuohenjuustosiivujen kanssa.

Hasselbackan uuniomenat rahkaohukaisten ja jäätelön kera

• 4 kotimaista omenaa
• 75 g voita
• 2 dl kaurahiutaleita
• 1 dl mantelirouhetta
• 2 rkl rusinoita
• 1 dl muscovadosokeria
• 1 tl vaniljasokeria
• ½ tl kanelia
• hyppysellinen suolaa
• 1 pkt Atria Rahkaohukainen Omena-Kaneli 380 g
• vaniljajäätelöä

Poista omenista kodat ja halkaise omenat. Leikkaa omenoihin viiltoja niin, ettei viillot mene pohjaan asti. Laita omenat voidellun tai leivinpaperilla vuoratun uunivuoan pohjalle.

Sulata voi ja sekoita sen joukkoon kaurahiutaleet ja mantelirouhe. Hienonna rusinat ja sekoita ne voiseoksen joukkoon yhdessä muscovadosokerin, vaniljasokerin, kanelin ja suolan kanssa. Levitä seos omenoiden päälle ja tunge sitä hieman myös viiltoihin.

Paista omenoita 200 asteessa 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä hetki.

Paista rahkaohukaiset voissa rapeiksi. Tarjoile hasselbackan uuniomenat rahkaohukaisten ja vaniljajäätelön kanssa.

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, pian tulossa vinkkejä joulun jälkeistä hävikkiä vastaan ja asiaa vastuullisuudesta.

Kaupallinen yhteistyö: Atria

Syyskuussa 2019 me Satokausikalenterilla haastoimme yhdessä Atrian kanssa suomalaiset talkoisiin suomalaisen ruoan puolesta. #Sadonkorjuuhaaste-tempauksen tavoitteena on nostaa suomalaisen ruoan arvostusta ja kannustaa suosimaan sesongin raaka-aineita ja kotimaisia ruokatuotteita. Muutaman kuukauden aikana olemme saaneet huomata, että aihe on tärkeä meille kaikille ja tempaukseen onkin lähdetty mukaan runsain joukoin. Tästä on hyvä jatkaa!     

Muutos on jo tapahtumassa – Nyt voit vaikuttaa!

Viimeisen viiden vuoden aikana ruokakauppoihin on ilmestynyt suomalaista fenkolia, broccoliinia, latva-artisokkaa, myskikurpitsaa, keltajuurikasta, härkäpapua, päärynöitä, suippokaalia, spagettikurpitsaa sekä vesimeloneita.

Vuosina 2014-2017 kotimaisten puutarha-alan yritysten määrä on kasvanut viisi prosenttia (190 uutta yritystä) ja tuotantopinta-ala on kasvanut peräti 20 prosenttia! Kotimaisia kurpitsoja tuottavien yritysten määrä on kasvanut 30 prosenttia ja hedelmätuottajien määrä on lisääntynyt jopa 40 prosentilla! Myös moni jo unohdettu kasvis, kuten palsternakka, mukulaselleri sekä savoijinkaali ovat nousseet uuteen arvostukseen.Yksittäisistä raaka-aineista ruusukaalin kulutus on kasvanut 14 prosenttia, kukkakaalin 19 prosenttia ja punakaalin satomäärä on lisääntynyt yli 50 prosentilla! Meidän kuluttajien valinnoilla on valtava merkitys kotimaisen ruoantuotannon kehittymiseen. Hedelmien ja marjojen puolella tämä myllerrys tullaan näkemään lähitulevaisuudessa. Me äänestämme lompakoillamme millaista ruokaa haluamme lähitulevaisuudessa syödä.

Suomessa halutaan syödä kotimaista ruokaa

Ruoan kotimaisuus on ollut meille suomalaisille vuosi vuodelta tärkeämpää. Taloustutkimuksen mukaan yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä sitä, että ruoka on suomalaista. Trendi on edelleen kasvava ja tulos on noussut vuodesta 2015 jopa viisi prosenttiyksikköä.

Suomalaisen työn liiton teettämän Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimuksen mukaan keskeisimmät syyt suosia kotimaista ruokaa ovat laatu, ruoan turvallisuus sekä vaikuttaminen työllistämiseen.

Työllistämisen vaikutusta ei voi väheksyä, koska pelkästään elintarviketeollisuus tarjoaa työpaikan 38 000 ihmiselle ympäri Suomea. Kun mukaan otetaan koko ruokaketju, niin joka kahdeksas suomalainen saa elantonsa ruoasta. 

Suomalaisen ruoan suosiolle on olemassa vankat perusteet – turvallisuus ei ole itsestäänselvyys

Suomessa kulutustottumuksien muutoksia on tutkittu systemaattisesti vuodesta 1966 alkaen. Yli viidenkymmenen vuoden seurantajakson aika suurin muutos on tapahtunut yhtenäiskulttuurin murentumisessa ja valikoiman laajuuden monipuolistumisessa. Myös valmisruokien osuus on kasvanut koko seurantajakson aikana.

Kulutuksen monipuolistuminen on monen tekijän summa. Yhteiset ruokailuhetket perheen kesken ovat vähentyneet, minkä seurauksena perheenjäsenet voivat noudattaa enemmän omia mieltymyksiään. Lisäksi erityisesti nuorempi väestö etsii aktiivisesti tietoa elintarvikkeiden terveysvaikutuksista, ruoantuotannon ympäristövaikutuksista sekä tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Nämä kaikki megatrendit tukevat entisestään suomalaisen ruoan haluttavuuden kasvua.

Suomalaiset tuottajat sekä elintarviketeollisuus on kyennyt vastaamaan nopeasti muuttuvaan kysyntään. Esimerkiksi kana on vastannut meidän kuluttajien muuttuneisiin tarpeisiin kevyenä, helppona ja nopeana arjen pelastajana. 

Helppouden rinnalla toinen vahvasti kasvava trendi on ollut laadukkaiden makuelämysten nauttiminen raaka-aineita arvostaen sekä vaivannäköä säästämättä. Tästä esimerkkinä on erilaisten ruhonosien sekä luullisen lihan paluu kauppoihin.

Maailmalla viime vuosina tapahtuneet ruokakohut sekä kriisit ovat vaikuttaneet ainakin suomalaisen lihan arvostuksen kasvuun. Suomalaisessa lihantuotannossa moni asia ovat koko maailman mittakaavassa huipputasoa. Antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi lainkaan, possujen häntiä, eikä broilerien nokkia typistetä, salmonellan suhteen on nollatoleranssi, eläinten hyvinvointia parannetaan jatkuvasti ja viimeaikaisten tietojen mukaan tuotanto on paljon luultua ekologisempaa kokonaiskuva huomioiden. Myös raaka-aineiden alkuperä osataan kertoa täsmälleen. Nämä edellä luetellut asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä muissa maissa ja niitä käydään suomalaisilla tiloilla ihmettelemässä niin kaukaa kuin lähemmistäkin maista.

Talkoot päättyvät, työ jatkuu

Vaikka #sadonkorjuuhaaste päättyy tähän, niin työ suomalaisen ruoan puolesta jatkuu. Haluamme nostaa hattumme jokaiselle suomalaisen ruoan parissa työskentelevälle ammattilaiselle. Tämän tinkimättömän työn avulla saamme nauttia jatkossakin upeista raaka-aineista ja tuotteista läheltä. 

Kiitos myös sinulle arvon lukija, että olet osallistunut tempaukseen kotimaisen ruoan puolesta. Yhdessä voimme kehittää suomalaista ruokakulttuuria yhä herkullisemmaksi ja ajankohtaisemmaksi.

Katso kaikki #sadonkorjuuhaaste-reseptit, vinkit ja tuotteet Atrian sivuilta.

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.