Satokausikalenterin sosiaalisen median kanavia hyödyntäen pyysimme viime kesänä teitä osallistumaan kyselyyn, jolla kartoitettiin näkemyksiä ruokaturvasta, selvitettiin kulutustottumuksia sekä niiden taustalla vaikuttavia arvoja ja tapoja. Kyselyyn saatiin yli 1000 vastausta. Lämmin kiitos jokaiselle kyselyyn vastanneelle! Vastaukset on nyt purettu ja on aika tarkastella tuloksia. Lukemalla koko artikkelin saat tietää, mitä ruokaturva ja kestävä ruokajärjestelmä tarkoittavat ja annamme myös vinkkejä kestävien valintojen tekemiseen.
Kulutusvalintamme ohjaavat alkutuotannon toimia
Ruokaturvalla tarkoitetaan tilaa, jossa jokaisella ihmisellä on fyysiset, sosiaaliset sekä taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka lisäksi vastaa heidän ruokailutottumuksiaan ja mahdollistaa niin aktiivisen kuin terveen elämän. Suomessa ruokaturva toteutuu lähtökohtaisesti hyvin ja Suomi voi osaltaan olla osallisena myös globaalin ruokaturvan parantamisessa.
Ruokaturva koostuu neljästä pilarista, mutta tässä tutkimuksessa keskityttiin kahteen niistä. Ensimmäinen tähän tutkimukseen liittyvä pilari käsittää tarjonnan jatkuvuuden, joka ottaa huomioon ruokaturvan aikaulottuvuuden. Poliittiset konfliktit ja ilmastonmuutos voivat aiheuttaa katkoja ruoan saatavuudessa, mikä on uhka koko ruokaturvalle. Toinen pilari eli ruoan hyödyntäminen tarkoittaa ruoan laatua, ravintoaineiden saantia ja niiden hyväksikäyttöä. Tähän vaikuttavat muun muassa ruokailutavat, terveydentila, ruokavalion monipuolisuus, ruoan jakautuminen perheen sisällä ja ruoanvalmistustavat. Ruokajärjestelmä puolestaan kaikessa yksinkertaisuudessaan on ruoan alkutuotannon, prosessoinnin, jakelun ja kulutuksen muodostama kokonaisuus. Ruokajärjestelmä koostuu ruokaketjuista ja -verkostoista ja niissä liikkuu raaka-aineita, tuotteita ja rahaa.
Suomalaiset kuluttajat ovat kiinnostuneita tekemään kestäviä valintoja, ja moni kokee ylpeyttä kotimaamme puhtaasta ruoasta. Kuitenkin Ukrainan sota, koronapandemia ja niistä seurannut sähkökriisi sekä ulkomaisten tuotantopanosten saannin vaikeus ovat nostaneet huolta ruoan riittävyyttä ja kotimaisen tuotannon jatkuvuutta kohtaan. Monia meistä mietityttää, miten ylläpitää omaa monipuolista ja ravitsevaa ruokavaliota ruoan hinnan noustessa ennätyslukemiin. Hinnannousu näkyy väestön polarisoitumisena heikompiosaisten olemisen käydessä entistä ahtaammaksi.
Aikaisemmista tutkimuksista saadun tiedon valossa näyttää kuitenkin siltä, että pienituloiset tekevät parempituloisia vastuullisempia kulutusvalintoja pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Tämä indikoi, että taloudelliset tekijät eivät ole este vastuullisten valintojen tekemiselle. Asiaan perehtyminen ja omien tottumusten muokkaaminen ovatkin avainasemassa omia kulutustottumuksia tarkasteltaessamme!
Mitkä sitten ovat jatkuvuutta tukevia kulutusvalintoja?
Maku on suomalaisten keskeisin valintaperuste hinnan, terveellisyyden ja alkuperän rinnalla, ja noin kolmasosa suomalaisista pyrkii valitsemaan vastuullisia tuotteita ja näin minimoimaan ruokavalionsa ympäristövaikutukset. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan elintarvikkeista enemmän osoittaakseen arvostusta ruokaa kohtaan. Perustasoa kalliimman elintarvikkeen hinta on hyväksytty, kun tuotteessa on esimerkiksi laadukkaat raaka-aineet.
Kestävyydestä elää monia eri käsityksiä, ja suuri merkitys kestävyydestä puhuttaessa on sillä, mistä näkökulmasta kestävyyttä tarkastellaan. On kuitenkin muutamia tekijöitä, jotka tukevat kestävyyttä laaja-alaisesti useasta kulmasta tarkasteltuna. Ruokaturvaa ruokajärjestelmämme jatkuvuuden kannalta sekä ravitsemuksellisesta näkökulmasta tukee parhaiten suosimalla kotimaisia tuotteita, huomioimalla kuluttamiensa eläinperäisten tuotteiden laadun, minimoimalla tuottamansa hävikin määrän, suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota ja sesonkien mukaisia tuotteita ja valitsemalla kaupan hyllystä ne tuotteet, joiden tuotantomenetelmät tukevat kestävyyttä, mikä on osoitettu esimerkiksi sertifikaatilla. Tällaisia sertifikaatteja ovat muun muassa Reilu kauppa, Luomu ja Welfare Quality.
Halu vaikuttaa ja rakentaa ruoantuotantomme jatkuvuutta
Teettämämme kyselyn myötä selvisi, että ruokaturva käsitteenä on suurimmalle osalle kuluttajista vieras, mutta moni kyllä tietää taustalla vaikuttavista kestävyysteemoista. Isossa osassa avoimia kysymyksiä nousi huoli muun muassa tuottajien ahdingosta. Suurin osa vastaajista kokee olevansa valmiita maksamaan nykyistä enemmän esimerkiksi eläinperäisistä tuotteista, mikäli korkeampi hinta takaa suomalaisen ruokajärjestelmän ja tuotannon jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. Jo aiemmin tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset toivovat myös poliittiselta tasolta selkeämpiä linjavetoja tähän muun muassa kiristämällä liha- ja maitotuotteiden verotusta.
Päivittäistavarakauppojen valtavien valikoimien ylläpito, erityisesti tuoretuotteiden osalta, on äärimmäisen kestämätön toimintatapa. Parhaimmillaan kaupoissa on yli 50 000 eri tuotetta ja yhdenkin tuotteen uupuminen hyllyltä on äärimmäinen poikkeustila. Vai muistatko usein nähneesi tyhjiä kaupanhyllyjä? Kyselyn myötä selvisi, että suurin osa vastaajista kokee, ettei kaupoissa olevan tuotevalikoiman tarvitse pysyä vakiona ympäri vuoden. Tämä korostui myös avoimessa kysymyksessä, jolla kartoitettiin, mitä muutoksia kuluttajat toivovat päivittäistavarakauppoihin. Vastauksissa korostui toive pienemmistä valikoimista. Nykyinen valikoimien laajuus tuottaa monille päänvaivaa – hyvien ja vastuullisten valintojen tekeminen koetaan haastavaksi loputtomilta tuntuvien valikoimien edessä.
Yhteenvetona voidaan todeta kuluttajien olevan huolestuneita nykytilasta ja monien vilpittömästi haluavan tehdä kestäviä, kotimaista tuotantoa tukevia kulutusvalintoja. Valinnat kuitenkin vaativat tuekseen tietoa ja kuluttajien motivointia kestävämpien valintojen äärelle.
Kysely tehtiin osana Tampereen ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan opiskelijan opinnäytetyötä. Mikäli haluat lukea aiheesta lisää, opinnäytetyöhön pääset tarkemmin tutustumaan täällä.
Tutustu kauden resepteihin sivuillamme satokausi.fi.
Ja pysy linjoilla Satokausikalenterin somekanavissa @satokausikalenteri, jossa jaamme runsaasti reseptejä ja tietoa Satokausi-kasviksista.
