Kaupallinen yhteistyö: Visit Åland

 

Teimme inspiroivan kevätreissun aurinkoiselle Ahvenanmaalle ja saimme kokea kauniin saaristoluonnon sekä Ahvenanmaan ainutlaatuisen ruokakulttuurin parhaimmat puolet. Ruokakulttuuri todella kukoistaa Ahvenanmaalla. 

Kotimaan matkailu ja etenkin lähiruoka ovat nyt kovassa nosteessa. Suomen maakuntien ruokaperinteet tarjoavat varmasti monia makuelämyksiä, mutta Ahvenanmaa on niistä kiistaton uniikki helmi.

Manner-Suomesta päivittäiset kulkuyhteydet saaristoon ovat erinomaiset. Saarelle pääsee perille lentäen alle tunnissa, mutta vaihtoehtoisesti laivamatka on jo itsessään elämys sekä turvallinen, helppo sekä perinteinen tapa matkustaa Ahvenanmaalle. 

Ahvenanmaa on loistava makumatkakohde, sillä etäisyydet maakunnassa ovat lyhyet. Lyhyessä ajassa ehtii nähdä ja kokea paljon – sekä tietysti syödä ja juoda puhtaista raaka-aineista valmistettuja saaristolaisherkkuja. Ahvenanmaalla vierailu tuntuu kuin olisi ulkomailla, vaikka käytännössä pysytään kotimaan rajojen sisäpuolella. Lähde mukanamme reissuun ja nappaa artikkelin lopusta talteen kaksi upeaa reseptiä!

Puhtaan luonnon aitoja makuja 

Ensimmäinen vierailukohteemme Ahvenanmaalla oli meille juuston ystäville antoisa: saaristomeijeri Ålandsmejeriet. Meijerin toimintaa sekä aitoja Ahvenanmaan makuja meille esittelivät suurella sydämellä myyntipäällikkö Thomas Hackmann. Ålands Mejerietillä on pitkät perinteet meijeritoiminnasta, sillä 15 jäsentä kattava osuusmeijeri aloitti toimintansa jo vuonna 1921. Meijeri viettää siis tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan! 

Opimme, että meijerillä tuotettu lehmänmaito on todellakin aidosti tuoretta, sillä maito toimitetaan sinne suoraan tiloilta joka päivä. Seuraavana päivänä ensiluokkainen maito sitten onkin jo kaupassa kuluttajien saatavilla. Luomumaito saadaan luomutuotantoon erikoistuneilta tiloilta ja tuotetaan kokonaan yhden päivän kuluessa. 

Meijerin voimakasaromiset juustot ovat omaa luokkaansa. Saariston maku välittyy niistä aidosti. Aromikas Kartano ja kermainen Port Salut ovat tuotteista suosituimmat, mutta jokaiselle löytyy varmasti oma suosikkinsa, sillä tuotannossa on jopa 13 eri juustolaatua. Juustojen täyteläisen maun salaisuus ovat aina tuoreet raaka-aineet sekä pitkä kypsytys juustovarastossa. 

Lisäksi meijeri valmistaa perinteisellä reseptillä luonnonjogurttia ja erityisen hyvää saaristolaisvoita. Ahvenanmaalaisen ruokakulttuurin tunnettu edistäjä, Strömsöstäkin tuttu huippukokki Micke Björklund kertoi meille ylpeydellä lempparistaan. Meijerin palkittu voi kirnutaan ammattitaidolla perinteisin menetelmin. 

Meijerin herkullisia maitotuotteita voi nautiskella hyvin mielin, sillä ne ovat myös varsin vastuullisia. Meijeri on sitoutunut ottamaan vastaan kaiken tiloilta tulevan maidon. Ahvenanmaalla kaikki on lähituotantoa, ja se pätee yhtä lailla myös Ålandsmejerietin toimintaan. Saaristolaislehmät laiduntavat tyytyväisinä kalkkipitoisilla yrttiniityillä ja nauttivat runsaasta auringonpaisteesta.  

Kullakin maitotuotteella on Hyvää Suomesta -merkki sekä biokaasusymboli pakkauksissaan. Symbolin taustalla on meijerin oma biopolttolaitos, jossa juustotuotannon sivutuote hera muutetaan energiaksi. Yhteistyössä kunnan kanssa energiatuotantoa täydennetään kätevästi puolin ja toisin. Thomas kertoi meille, että jopa 96 % kaikesta meijerissä käytetystä energiasta on uusioenergiaa. 

Ålands Mejerietin tuotteista yli puolet päätyvät manner-Suomeen myyntiin, ja löytyy valtakunnallisesti hyvin kaupoista. Varsinkin kesäaikaan niiden kysyntä on kovaa ja myös saatavuus paranee. Mikäli matka Ahvenanmaalle ei onnistu, niin makumatkan voi kätevästi tehdä mantereeltakin käsin.

Intohimoinen maatilan isäntä ja 400 valloittavaa lypsylehmää

Kun pohjatiedot meijerin toiminnasta olivat meillä hyvin hallussa, jalkauduimme yhteen Ålandsmejerietin suurimpiin maidontuottajiin eli Haga Kungsgårdiin. Tapasimme vehreän tilan nuoren ja hurmaavan isännän Kristofferin sekä paijailimme osaa hänen runsaasta lehmäkatraastaan.  

Haga Kungsgårdin isännällä Kristofferilla totisesti on intohimoa työhönsä maatilan isäntänä. Kristoffer perusti tilan vuonna 2014 valmistuttuaan opinnoistaan. Perinteisesti maatilat periytyvät isältä pojalle, mutta Kristofferin tila on tästä poikkeus. Päätös alalle lähtemisestä ei ollut hänelle velvollisuus, vaan se lähti aidosta halusta tehdä asiat itse niin hyvin kuin mahdollista. 

Nyt tilalla on 400 hyvinvoivaa lypsylehmää muun maatilatoiminnan lisäksi. Suuren lehmäkatraan lypsäminen on aikaa vievää puuhaa, ja koko katraan lypsämiseen kuluu noin 5–6 tuntia päivässä. Itse lypsäminen työllistää täysin yhden ihmisen. 

Pienen perhetilan maalaisromanttista charmia

Kaikki Ahvenanmaan maitotilat eivät suinkaan ole valtavia, vaan osa tiloista on hyvinkin pieniä. Yksi niistä on suloinen vuonna 2015 toimintansa aloittanut Mattas Gårdsmejeriet. 

Jennyn, Lars-Johanin ja heidän kolmen lapsensa perhetilalla on ainoastaan viisi lypsylehmää – Annie, Disa, Dora, Dagny ja Solgnistan. Kaikki lehmistä lypsetty maito menee luomutuotantoon, ja maidosta valmistetaan pääsääntöisesti juustoa ja jugurttia. Omia Mattas-juustoja valmistetaan kätevästi kotipihan pienessä meijerirakennuksessa. 

Vierailukohteena luomutila on mitä mainioin, sillä kesällä perhe pyörittää myös ihastuttavaa kahvilaa. Kahvilassa voi herkutella esimerkiksi tilan itsetehdyllä, suussa sulavalla jäätelöllä. 

Slow beeriä ja hunajaolutta

Maitojen maailmasta hyppäsimme oluen humalaiseen huumaan. Stallhagenin panimo on perustettu vuonna 2004. Tänä vuonna käsityöläispanimo teki ennätyksensä panemalla yli miljoona litraa olutta, huh! Vauhti on myös huumaava tuotannossa, sillä parhaimmillaan panimossa valmistuu tunnissa 10 000 tölkkiä olutta. 

Oluiden valmistuksessa on oltu erittäin rohkeita, ja reseptiikkaa on hiottu väsymättä. Vuosien aikana oluita on tehty 300 erilaista. Kaupoissa Stallhagen on hyvin edustettuna 7–30 erilaisella oluella. Panimon oluet valmistuvat noin neljässä viikossa, mikä on yli kaksinkertainen kypsymisaika teollisesti tuotettuihin oluisiin verrattuna. Slow beer -kypsymisprosessi takaa sen, että maut ja aromit ehtivät kehittyä parhaimmilleen. 

Suosikkimme oluista oli ehdottomasti paikallinen erikoisuus, syvän kultainen, raikas ja maltainen Honungsöl-hunajaolut, joka vie nautiskelijansa mielikuvissa ahvenanmaalaisiin kesäöihin. 

Ahvenanmaalla mehiläiset ovat ainutlaatuinen ja tärkeä juttu. Mantereella varroapunkki tuhoaa mehiläisiä, mutta Ahvenanmaalla niitä ei ole, ja tuotanto kukoistaa. Muutenkin ahvenanmaalainen hunaja on korkealuokkaista, ja mehiläisyhdyskunnat ovat terveitä sekä tuottoisia. 

Hauskin yksityiskohta, jonka opimme panimon tutustumiskierroksella oli se, että panimon mäski menee Haga Kungsgårdin Kristofferin lehmille hyötykäyttöön! Onnellisia lehmiä siis! 

Panimo on loistava vierailukohde ryhmille. Varauksia eri pituisille opastetuille panimokierroksille sekä olutmaistajaisille voi tehdä Stallhagenin nettisivujen kautta. Kippis! Stallhagenin panimoravintolasta saa myös oluen kanssa hyvin maistuvaa ruokaa. 

Anders rakastaa merta ja tuoreita raaka-aineita

Jos elämässä on niitä hetkiä, että haluaa hypätä oravanpyörästä ja ryhtyä kalastajaksi, niin siihen totisesti tuli kipinä mieleenpainuvan Västerrön elämyksen myötä. 

Ahvenanmaan eteläisimmässä osassa Herrössä toimii Västerrön tila, jonka omistaja Anders elää unelmaansa täysipäiväisenä kalastajana.Perinteet Andersissa elävät syvällä, sillä jo hänen isänsä oli kalastaja ja kipinä jatkaa samalla alalla syttyi jo pikkupoikana. Anders perusti tilalle ensin savustamon, mutta nyt sen ympärille on rakentunut muun muassa myös ravintola. 

 

Anders on luova savustuksen kunkku, ja hän on kokeillut savustaa ihan kaikkea. Kysyttäessä mitä kaikkea hän on savustanut, hän vastaa: “Ei niinkään mitä kaikkea olen savustanut, vaan mitä en ole”. Andersin toiminta on myös hyvin vastuullista, sillä hän savustaa kalasta kaiken mahdollisen ja ostaa myös hävikkikalaa kokkaamiseen. 

Ahvenanmaan matkalla vierailu luonnonkauniiseen Västerröhön on jotain todella erityistä. Suosittelemme viettämään Västerrössä illan, jonka aikana pääsee tutustumaan tilaan, savustamoon ja tietysti nautiskelemaan kalaherkkuja. Yllätyksellisissä ruokalajeissa yhdistyvät upeasti tutut ja uudet makuyhdistelmät sekä raaka-aineet. 

Meren antimet maistuvat ja näkyvät vuoden ympäri

Jos Lappi on tunnettu poroistaan ja Pohjois-Savo mansikoistaan, niin Ahvenanmaan erityinen ylpeys on kala, kalastaminen ja kalanjalostaminen! Saariston perinteisiin kuuluu meren antimien monipuolinen hyödyntäminen, ja sen myötä syntyneet ruokalajit ja -perinteet ovat jo tuttuja myös muualla Suomessa. 

Villikalan lisäksi myös ruokakalan kasvattamisesta löytyy Ahvenanmaalta vahva osaaminen. Esimerkiksi kotimaisesta kirjolohesta yli puolet tuotetaan Ahvenanmaalla. Kirjolohen lisäksi kasvatetaan muun muassa siikaa ja nieriää, joiden suosio on ollut kovassa kasvussa viime vuosina. Vesiviljely on ehdottomasti 2020-luvun ruoantuotantoa, sillä sitä pidetään yhtenä kestävimmistä keinoista tuottaa eläinproteiinia. 

Mikäli haluat kalastaa itse saaliisi, niin sekin onnistuu. Ahvenanmaa on urheilukalastajan paratiisi ja saalista on tarjolla vuoden ympäri. Ennen kalastusmatkaa Ahvenanmaalle on hyvä tutustua saarimaakunnan kalastuslupia ja urheilukalastusta koskeviin säädöksiin.

Mieleenpainuva meriseikkailu Pommernilla

Kalateeman siivittämänä rantauduimme vielä jännittävään ja mieleenpainuvaan retkikohteeseen Pommerniin & Merenkulkumuseoon, missä tutustuimme Ahvenanmaan värikkääseen merenkulkuhistoriaan.  

Pommern valmistettiin Skotlannissa vuonna 1903 ja ahvenanmaalainen laivanvarustaja Gustav Erikson osti sen 20 vuotta myöhemmin. Museolaiva siitä tuli 50-luvulla. 

Merenkulkumuseo tarjoaa kiinnostavaa koettavaa kaikille – sekä merikarhuille että maakravuille. Vierailija oppii paljon merenkäynnistä mystisen ”100 päivää merellä” -elämyksen kautta. Elämyksen aikana palataan 30-luvulle ja hypätään mukaan kuvitteelliselle purjehdukselle maailman merille aina Maarianhaminasta Etelä-Australian Port Victoriaan asti ja seurataan läheltä laivaelämää. 

Museo on suunniteltu niin, että siellä pääsee vahvasti kokeilemaan ja leikkimään. Laiva herää uudestaan eloon vierailun aikana. Vierailija pääsee esimerkiksi kokemaan, miltä tuntui olla myrskyssä Pommernin kyydissä. 

Samalla pääsylipulla pääsee myös syventymään merenkulun historiaan ja vierailemaan Ahvenanmaan merenkulkumuseossa.

Matkusta Ahvenanmaalle jo tänään kotikeittiössäsi!

Vuosi 2021 tullaan muistamaan suomalaisen ruokakulttuurin renessanssina ja Ahvenanmaa on tässä marssissa ehdoton edelläkävijä. Nyt myös sinulla on mahdollisuus päästä makumatkalle Ahvenanmaalle vaikka tänään! Teimme kaksi erilaista upeaa reseptiä, joiden raaka-aineet on saatavilla Manner-Suomessa. Nappaa tästä saariston makumuistot itsellesi. 

Helppo raparperipiirakka

Pohja:

  • 100 g Älandsmejeriet voita
  • 1 dl sokeria
  • 2 ½ dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • ½ tl jauhettua kardemummaa
  • 1 kananmuna

 

Täyte:

  • 300 g raparperia
  • 200 g ranskankermaa
  • 1 kananmuna
  • 1 tl vaniljauutetta
  • 1 dl sokeria

 

Valmista ensin pohja. Leikkaa voi kuutioiksi ja nypi joukkoon sokeri, vehnäjauhot, leivinjauhe ja kardemumma. Sekoita joukkoon kananmuna.

Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille jauhotetuin käsin. Laita jääkaappiin siksi aikaa, että valmistat täytteen.

Täytettä varten leikkaa raparperi ohuiksi siivuiksi. Sekoita ranskankerma, kananmuna, vaniljauute ja sokeri keskenään. Levitä raparperit piirakkapohjalle ja täyte niiden päälle. Tasoita hieman lusikalla.

Paista raparperipiirakkaa uunin alatasolla 200 asteessa noin 30-40 minuuttia, kunnes pohja on kypsää ja täyte hyytynyt. Anna jäähtyä ennen tarjoilua.

Saaristolaisleipätoast hunajamelonilla

Neljälle

  • 8 siivua saaristolaisleipää
  • Ålandsmejeriet voita
  • Ålandsmejeriet Maasdam-juustoa
  • hunajamelonia
  • suolaa ja mustapippuria
  • tuoretta timjamia

 

Leikkaa saaristolaisleipäsiivuiksi ja voitele ne voilla. Höylää Maasdam-juustosta siivuja ja peitä jokainen leipäsiivu juustolla. Leikkaa hunajamelonista ohuita siivuja ja levitä siivut neljälle leivälle. Ripsauta päälle suolaa, mustapippuria ja hienonnettua tuoretta timjamia. Paina kannet kiinni niin, että juustopuoli jää toastin sisälle. 

 

Paista leivät pannulla voissa molemmin puolin rapeiksi ja ruskistuneiksi. Paina samalla hieman lastalla leipiä littaan. Voit valmistaa toastit myös voileipägrillissä. Leikkaa leivät kulmasta kulmaan halki ja tarjoile lämpiminä.