Päivät viilenevät ja kesäksi vaihtunut syksy etenee hiljalleen kohti talvea. Luonnonmarjoista karpalo kypsyy poimittavaksi syyskuun lopussa tai lokakuun alussa. Nyt on se aika – poimia talteen metsiemme tummanpunaiset supermarjat.
Monikäyttöisen karpalon satokausi on luonnonmarjoista viimeisenä. Karpalon tunnistaa helposti, parhailla paikoilla marjoja on lähes mattona ja poimiminen käy vaivatta. Karpalolla on pitkä historia ja sen arvostus on noussut entisestään viime vuosina. Tarjolla on runsaasti erilaisia reseptejä, miten nämä luonnostaan hieman happamat herkut voidaan hyödyntää.
Tieteellisesti todistettujen terveysvaikutuksiensa vuoksi karpalon kysyntä on suurta, eikä kotimainen tarjonta kykene vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään. Tälläkin hetkellä Pohjois-Amerikassa tuodaan meille jatkuvasti viljeltyä karpaloa. Kasvupaikkoja lisäämällä oma luonnonkarpalomme voisi korvata tulevaisuudessa tuontimarjat.
Kaksi kotimaista lajiketta
Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun. Kosteilla sammalikoilla viihtyvän kasvin lehdet muistuttavat puolukan lehtiä, mutta ovat kooltaan pienempiä. Karpalon varsi kasvaa maata pitkin ja sen pienet valkoiset tai vaaleanpunaiset kukat kukkivat kesä-heinäkuussa. Karpaloista käytetään ravintona sen tuottama marja. Isokarpalon marja on noin 10-15 millimetriä leveä tumman punainen marja, pikkukarpalon marja on pisaran muotoinen ja huomattavasti pienempi.
Suomessa viihtyy kaksi eri karpalolajiketta. Isokarpaloa esiintyy koko maassa, lukuun ottamatta aivan pohjoisinta Lappia. Pikkukarpaloa tavataan yleisimmin ainoastaan Pohjois- Suomessa. Käytön ja ravinteiden kannalta lajit ovat hyvin samanarvoisia, joten ei ole haittaa, vaikka nämä sekoitetaankin usein toisiinsa. Isokarpalo viihtyy pikkukarpaloa kosteammalla maaperällä. Vesien rantanevat ovat molemmille karpalolajeille satoisia kasvupaikkoja.
Karpalo tiivistettynä
Satokausi
Karpalosato kypsyy myöhään syksyllä, syyskuun lopussa ja loka-marraskuun aikana. Moneen muuhun marjaan verrattuna poiminta-aika on myöhäinen. Kypsän karpalon tunnistaa syvänpunaisesta väristä ja ensimmäisten pakkasten jälkeen marjojen hapan maku muuttuu makeammaksi.
Säilyvyys
Karpalo sisältää paljon pektiiniä, minkä ansiosta se säilyy ilman lisättyä sokeria. Hyvän säilyvyyden ansiosta karpaloita voi kerätä keskellä talvea lumen alta tai keväällä lumien sulaessa. Pakkasen kovettama kasvualusta jopa helpottaa poimintaa, sillä jäätyneellä suolla on helpompi kulkea.
Terveysvaikutuksia
Karpalo sisältää runsaasti antioksidantteja ja kansanparannusten perut ovat todistettu tutkimuksilla. Karpalon terveysvaikutus perustuu sen sisältämien fenolisten yhdisteiden vaikutukseen, jotka tuhoavat bakteereja ja estävät haitallisten bakteerien kiinnittymisen limakalvojen soluihin.
Vitamiineja ja rasvahappoja
Karpalo on todellista luonnon superfoodia. Marjat sisältävät E-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, C-vitamiinia ja rautaa. Siemenet sisältävät meille tärkeitä omega 3- ja omega 6 -rasvahappoja. Täysin kypsässä marjassa on myös runsaasti omenahappoa ja kirpeä maku johtuu sen sisältämästä sitruunahaposta.
Käyttö
Karpaloa käytetään muiden marjojen tavoin soseina, hilloina, uuniruoissa sekä lisukkeena. Syksyisin poimitut karpalot sisältävät runsaasti hyytelöitymistä edistävää pektiiniä, joten ne sopivat mainiosti marmeladeihin ja hyytelöihin. Kevätkarpalot ovat puolestaan makeampia ja niistä valmistuu erityisen hyvä mehu, smoothie tai vaikkapa vappusima. Karpalo on suosittu maku myös alkoholipitoisissa juomissa, kuten likööreissä, drinkeissä tai viineissä.
Karpaloa voidaan käyttää leivonnassa ja eritoten jouluaikaan marjat ovat suosittu lisä leivissä ja leivonnaisissa. Satokauden omena-karpalokakku maistuu toki ihanalta muutenkin kuin joulunaikaan.
