Karviainen on aikoinaan nimetty ”pohjolan viinirypäleeksi” – eikä suotta! Karviaiset ovat mehukkaan maukkaita ja äärimmäisen monipuolisia marjoja sopien niin makeisiin leivonnaisiin kuin suolaisienkin ruokien kaveriksi. Kotimaiset karviaislajikkeet ovat helppohoitoisia ja erittäin kestäviä, minkä vuoksi ne ovat tunnettuja myös kotimaan rajojemme ulkopuolella!
Terveyspommi 1600-luvulta
Karviaiset kuuluvat herukkakasvien heimoon, ja Suomessa karvaisia on viljelty 1600-luvun lopulta lähtien. Karviaisia on saatavilla sekä tummia että vaaleita lajikkeita. Tummat lajikkeet ovat vaaleita happamempia ja vaaleammat puolestaan makeampia. Yleisimmät ja maukkaimmat karviaislajikkeet ovat Hinnomäen keltainen ja Lepaan punainen.
Karviainen sisältää runsaasti soluja hapettumisstressiltä suojaavaa E-vitamiinia – enemmän jopa kuin appelsiini, banaani, kiivi, omena, päärynä ja viinirypäle, jotka ovat yleisimpiä tuontihedelmiä. Karviaisessa on myös runsaasti karotenoideja, joiden tiedetään parantavan vastustuskykyä ja ehkäisevän masennusta. Karotenoidien määrässä karviainen päihittää jopa terveellisinä tunnetut lakan, pihlajanmarjan sekä tyrnimarjan.
Karviainen keittiössä
Karviainen on herkullinen marja syötäväksi sellaisenaan maistuen parhaimmalle hieman raakana. Ylikypsänä se menettää sille ominaisen happamuutensa.
Karviainen jatkaa kypsymistään myös poimimisen jälkeen, mikä kannattaa huomioida satoa korjatessa ja marjan säilömisessä. Huoneenlämmössä marja kestää hyvänä muutaman vuorokauden, jääkaapissa noin viikon verran ja pakastimessa jopa puoli vuotta.
Hapanimelä marja sopii niin hilloihin, marmeladeihin, piiraisiin kuin rasvaisten kala- ja linturuokien lisukkeeksi. Kokeile esimerkiksi perinteistä mustikkakukkoa käyttäen mustikoiden sijaan karviaisia!
Tutustu resepteihin osoitteessa satokausi.fi! Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, missä jaamme runsaasti reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.