Kaupallinen yhteistyö: Atria
Mieti kuinka kotitaloutesi ruokailutottumukset muuttuisivat, jos ruokakaupasta ei saisi kurpitsoja tai broileria? Nämä nykyään itsestäänselvät raaka-aineet ovat itse asiassa aika tuoreita uutuuksia suomalaisessa ruokakulttuurissa. Tässä artikkelissa selvitetään kuinka nämä nykyään helposti saatavat raaka-aineet ovat päätyneet suomalaisten lautasille.
Talvikurpitsat ovat tuontijuhlan tulosta
Ennen kristinuskon vakiintumista kulttuuriimme suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin sadonkorjuun juhlana. Kekrille ei ollut tarkalleen määrättyä päivää. Jokainen tila sai juhlistaa sadonkorjuun päättymistä paikallisesti, omien töiden määrätessä ajankohdan.
Korjuutöiden päättymistä juhlistettiin syömällä ja juomalla ylenpalttisesti. Tällä tavalla pyrittiin takaamaan seuraavan Satokauden runsaus. Vasta 1800-luvulle tultaessa kekri liitettiin kristillisen pyhäinpäivän yhteyteen ja maanviljelykseen liittyvät perinteet sulautettiin osaksi kristinuskosta peräisin olevia tapoja. Monet kekrin perinteistä ja tavoista ovat nykyään meille tutumpia nykyisestä joulun ja uudenvuoden vietosta.
Nykyään tutumpi Halloween on uinut suomalaisiin juhlaperinteisiin vasta 2000-luvulla. ”All Hallows’ Eve” eli pyhäinpäivän aatto, jonka tunnemme halloweenina on 31.10. vietettävä muinaisten kelttien talven alkamisen päivä. Alunperin sitä on vietetty kelttiläisen perinteen vaikutukselle altistuneissa anglosaksisissa maissa, kuten Skotlannissa, Englannissa ja Irlannissa. Irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät juhlan mukanaan Yhdysvaltoihin ja siellä se onkin joulun jälkeen suosituin juhla. Me olemme oppineet tuntemaan tämän juhlan amerikkalaisessa muodossaan.
Vaikka halloweenin kaupallisuutta on viime aikoina kritisoitu, niin sen ansioksi voitaneen laskea talvikurpitsojen ilmestyminen kauppojen HeVi-osastoille. Tänä vuonna tarjolla on ollut useita eri lajikkeita ja suurin osa kurpitsoista on kotimaassamme viljeltyjä. Halloweenin läpi lyöminen Suomessa ei ole pelkästään negatiivinen asia. Se todistaa, että suomalainen ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja me voimme osallistua sen muuttamiseen.
Ensimmäiset kotimaiset talvikurpitsat ilmestyivät näyttävästi ruokakauppoihin syksyllä 2014. Jo vuonna 2015 avomaalla kurpitsoja viljeleviä yrityksiä löytyi Suomesta 37 kappaletta. Vuoden 2017 lopussa niitä oli jo yli 50 kappaletta eli yritysten määrä on parissa vuodessa kasvanut melkein 40 prosenttia!
Tänä syksynä ruokakaupoista löytyy kotimaisia jättikurpitsoja sekä hoikkaido-, myski- ja spagettikurpitsoja. Vielä viisi vuotta sitten tilanne oli hyvin erilainen. Syksyllä 2018 kotimaisen myskikurpitsan hinta oli ensimmäistä kertaa vastaavaa tuontituotetta edullisempi sesongin aikana. Lyhyessä ajassa tapahtunut muutos on monipuolistanut suomalaista ruokakulttuuria ja luonut kymmeniä uusia työpaikkoja ruoantuotannon pariin.
Myös lihan kulutuksesta on tapahtunut muutoksia – suomalainen kana on haluttu herkku
Suomessa ja muualla Euroopassa liha oli ennen 1900-luvun alkua harvinaista ravintoa suurimmalle osalle väestöstä. Lihan vuosittainen kulutus on yli kaksinkertaistunut 1950 – luvulta tähän päivään. Vastaavasti lihan osuus kulutusmenoista on pienentynyt 1970-luvun yli viidestä prosentista nykyiseen noin 2,5 prosenttiin. Vielä ennen toista maailmansotaa useimmat eläimet kasvatettiin ja teurastettiin itse. Nykyään liha on peruselintarvike, jota on saatavilla ruokakaupoissa ympäri vuoden.
Kuluttajakyselyiden mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista lihaa, sillä se on puhdasta ja turvallista ruokaa. Kuluttajatutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista pitää lihaa maukkaana ruokana ja suomalaisten suosikkiruoat ovat vahvasti lihapitoisia.
Myös lihan kulutuksessa on tapahtunut voimakkaita muutoksia edellisten vuosikymmenien aikana. Eniten Suomessa syödään porsaan, siipikarjan ja naudan lihaa. Muun lihan osuus jää noin kahteen kiloon henkilöä kohden. Se sisältää lampaan, hirven, poron ja riistaeläinten lihan kulutuksen.
Suomalaisten uudeksi suosikiksi on noussut vaalea siipikarjan liha. Vielä 1970-luvun alussa keskiverto suomalaisen söi kanaa alle kilon vuodessa. Vielä 1990-luvulla kulutus oli alle kymmenen kiloa vuodessa asukasta kohden. Broilerin kysynnän kova kasvu alkoi 2000-luvulla ja vuonna 2013 siipikarja ohitti suosiossaan jopa naudanlihan. Nykyään keskivertosuomalainen syö noin 25 kiloa broileria vuodessa.
Suomalainen broilerin tuotanto on nykyaikaista ja vastuullista
Suomalainen ruoantuotanto on pystynyt vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään. Suomessa tuotetaan vastuullista, laadukasta ja valvottua broilerinlihaa, jonka alkuperä voidaan jäljittää ruokakaupasta kasvattamoon, hautomoon ja jopa emotilalle asti. Tämä ei ole itsestäänselvyys muualla maailmassa. Suomessa on maailman terveimmät broilerit. Tuotantoketju on vapaa monista tarttuvista taudeista, jotka ovat Euroopassa arkipäivää. Kun syöt Atria Perhetilan -kanaa, tiedät aina, miltä tilalta liha on peräisin. Voit myös olla varma, että kana ei ole koskaan saanut antibiootteja.
Broilerin tuotantoketju on myös merkittävä työllistäjä. Broilerin kasvatus, haudonta, rehuviljan tuotanto sekä teollisuus työllistää suoraan noin 2000 suomalaista. Tämän lisäksi välillisesti työllistetään alihankkijoita, kuljetusyrittäjiä sekä rakennus- ja laitetoimittajia. Broilerilla on myös pienin hiilijalanjälki eri kotieläintuotantolajeista.
Yhdistä upeat raaka-aineet
Atrialta löytyy runsaasti erilaisia vaihtoehtoja kanaruokien ystäville. Atria Perhetilan Mehevät Rustiikkikuutiot Kanan fileestä ovat monikäyttöisiä, reilun kokoisia kuutioita. Ne sopivat erinomaisesti pataruokiin, mutta toimivat myös paistettuina esimerkiksi salaattien ja keittojen proteiinilähteenä. Yhdistimme kurpitsan ja kanan ja saimme aikaan herkullisen syksyisen keittoreseptin. Jos haluat hifistellä, voit kaivertaa kurpitsanlihan kuoristaan ja tarjoilla sopan suoraan kurpitsasta!
Kurpitsainen kanakeitto
- 1-2 Hokkaido kurpitsaa (n. 1 kg)
- 2 rkl öljyä
- 1 sipuli
- 3 valkosipulinkynttä
- 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
- 2 isoa perunaa (n. 200 g)
- ½ tl kurkumaa
- ½ tl jauhettua korianteria
- 6 dl kasvislientä
- 1-2 dl kermaa
- 1 tl suolaa
- ½ tl mustapippuria
- ½ rkl hunajaa
- ½ rkl omenaviinietikkaa
- 1 rs Atria Perhetilan Meheviä Rustiikkikuutioita Kanan Fileestä (350 g)
- ½-1 tl chilijauhetta
- ½ dl paahdettuja kurpitsansiemeniä
- tuoretta lehtipersiljaa
Leikkaa kurpitsa puoliksi, poista siemenet ja kuori veitsen avulla. Leikkaa kuutioiksi.
Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Raasta inkivääri. Kuori ja kuutioi perunat. Kuumenna 2 rkl öljyä kattilassa ja kuullota sipulia muutama minuutti. Lisää valkosipuli, inkivääri, kurpitsa- ja perunakuutiot, kuullota pari minuuttia. Sekoita joukkoon kurkuma ja korianteri.
Lisää kasvisliemi ja kuumenna kiehuvaksi. Anna keiton poreilla noin 15 minuuttia, kunnes kurpitsat ja perunat ovat kypsiä.
Soseuta keitto tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma ja mausta suolalla, mustapippurilla, hunajalla ja omenaviinietikalla.
Ruskista Rustiikkikuutiot kovalla lämmöllä pannulla tilkassa öljyä. Alenna lämpöä ja paista noin 10 minuuttia, kunnes ovat kypsiä. Mausta chilillä.
Jaa kurpitsakeitto kulhoihin ja asettele pinnalle paistetut Rustiikkikuutiot. Viimeistele annokset paahdetuilla kurpitsansiemenillä ja hienonnetulla lehtipersiljalla. Voit tarjoilla keiton myös hokkaidokurpitsan kuoresta.
Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.
