Syksyisin Suomen metsät punertavat puolukasta – maamme tärkeimmästä luonnonmarjasta. Innostus marjastusta kohtaan on selvästi kasvanut ja metsissä vietettyä aikaa osataan arvostaa. Samalla puolukan tutkitut ominaisuudet puhuvat puolestaan: meidän kannattaa ehdottomasti jatkaa tämän terveellisen marjan käyttämistä ruokavaliossamme. Puolukan viljelyyn on olemassa viljelytekniikkaa, mutta Suomessa luonnonpuolukkaa saadaan riittävästi, eikä viljelyä ole aloitettu. Kerätään ja käytetään ylpeydellä tätä suomalaisten metsien aarretta.
Miten hyödyntää kirpsakat marjat?
Puolukoista tehty survos tarjotaan perinteisesti ruokien lisukkeena. Käyttömahdollisuudet ovat muutenkin monipuoliset ja näistä kirpeän happamista marjoista valmistuu hilloa, mehua ja piirakkaa. Marja on omiaan myös maustamaan pataruokia tai vaikkapa tuoretta leipää. Syksyn maut yhdistyvät lautasella, kun omenaraastetta sisältävät letut tarjoillaan sesongin marjoista tehdyn rahkan kanssa. Nauti omenaletut marjarahkalla ja pääset helposti hyödyntämään metsästä poimittuja puolukoita.
Himoitsetko kirpeitä karkkeja? Puolukka tarjoaa tähän makeanhimoon terveellisemmän vaihtoehdon, puolukkaremmit. Luonnostaan hapan puolukka sopii loistavasti kirpeän herkun raaka-aineeksi ja samalla kuituja ja tärkeitä vitamiineja tulee syötyä huomaamatta. Remmit valmistuvat vaivatta kymmenessä minuutissa ja uuni kuivaa niitä nelisen tuntia.
Puolukat säilyvät sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen ansiosta viileässä ilman säilöntäaineitakin. Helpoin tapa säilöä marjat onkin varastoitu raakasurvos tai pakastimen sekä hillon tai hyytelön valmistaminen. Puolukka kestää hyvin myös vesisäilömistä. Lasipurkkiin laitetaan ehjät marjat ja purkki täytetään kylmällä vedellä. On tärkeä huomioida, että marjat ovat kypsiä ja peittyvät varmasti vedellä. Syksyllä säilötty, viileässä säilytetty purkki pysyy hyvänä pitkälle kevääseen. Hieman enemmän kärsivällisyyttä vaatii uunihillo, joka valmistuu puolukoista uunissa pitkään hauduttamalla. Marjan happamuus häviää ja lopputuloksena on samettisen pehmeä hillo, jota huomaa helposti lusikoivansa suoraan purkista. Helppo uunipuolukkahillo maistuu suolaisen sekä makean ruoan lisukkeena.
Marjojen lisäksi puolukasta voi hyödyntää myös arbutiinia sisältämät lehdet ja valmistaa näistä teetä.
Poimi muutama fakta puolukasta
Historian valossa metsään on menty ajoittain pakon sanelemina. Torpparien piti toimittaa maanomistajille veromarjoja, joiden poimimisen jälkeen ei välttämättä ollut enää voimia kerätä marjoja huvikseen tai omaan käyttöön.
Puolukka on nykyäänkin Suomen tärkein luonnonmarja. Maamme kuivahkot ja valoisat kangasmetsät tarjoavat puolukalle otollisen kasvualustan. Kuivasta kasvualustastaan johtuen kasvi säästää vettä, eikä pudota tummia, nahkeita ja vahapintaisia lehtiään talvellakaan.
Puolukan maavaristot voivat olla 20 vuotta vanhoja, mutta itse kasvi voi olla yli 100 vuoden ikäinen. Jatkuvasti uudistuva kasvi laajenee hiljalleen, joten hyvät marja-apajat säilyvät hyvinä vuodesta toiseen. Puolukan satokausi kestää elokuun lopulta aina lokakuulle saakka. Suomessa vuosittainen sato vaihtelee 200-500 miljoonan kilon paikkeilla. Sadosta poimimme noin 100 miljoonaa kiloa, josta kaupalliseen käyttöön päätyy 5-10 miljoonaa kiloa.
Puolukka tekee tutkitusti hyvää
Lääketieteellisesti puolukan terveellisyyttä on tutkittu jo useamman vuosisadan ajan. Vanhan kansan tietojen mukaan puolukka edisti maksan, sapen ja vatsan toimintaa. Myöhemmissä tutkimuksissa on selvinnyt, että puolukka estää bakteerien kiinnittymisen suolen seinämiin.
Metsiemme terveyspommi on hyväksi verenpaineelle, se sisältää paljon antioksidantteja, voi ehkäistä ylipainoa ja on hyväksi virtsavaivoihin. Muiden marjojen tavoin puolukka on hyvä kuitujen lähde ja täydentää osaltaan monipuolista ruokavaliota.
Puolukka itsessään on jo kiistämättä terveyspommi, mutta myös metsissä vietetty aika marjoja poimien lisää hyvinvointia varmasti!
