Avainsana: haastattelu

Nauti kaikista kasviksista sydämesi kyllyydestä

Kaupallinen yhteistyö: Sydänliitto

 

Satokausikalenteri 2020 pitää ensimmäistä kertaa sisällään tietoa sydänterveellisestä ruokavaliosta. Yhteistyö Satokausikalenterin ja Sydänliiton välillä on luontevaa, ovathan kasvikset terveellisen ruokavalion perusta. Tänä vuonna paneudumme sydämen terveyteen vastustamattoman herkullisen reseptiikan sekä asiantuntija-artikkelien kautta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Sydän-lehdessä.

HeVi-osastojen tarjonta on murroksessa. Kasviksia on saatavilla enemmän kuin koskaan. Silti vain 22 prosenttia naisista ja 14 prosenttia miehistä syö kasviksia riittävästi. “Kasvisvallankumousta” tekemässä ollut Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula kertoo kuinka yksittäinen kuluttaja voi kerätä muutoksen parhaat hedelmät.

Satokausikalenteri syntyi omaan tarpeeseen

“Havahduin 2010-luvun alussa siihen, että en syönyt riittävästi kasviksia. Kasvikset olivat asioita lautasen reunalla, jotka piti syödä väkisin ennen kuin pääsi syömään oikeaa ruokaa. Söin kasviksia yksipuolisesti, mistä ankeuden mielikuva kumpusi. Lautaselta löytyi tomaatti, kurkku ja jäävuorisalaatti. Hedelmistä tuli syötyä banaania ja mandariineja”, Samuli virnuilee.

Suomessa syödään reilu 50 kiloa tuoreita hedelmiä vuodessa henkilöä kohden. Tästä yli 20 prosenttia on on sitrushedelmiä. Muista hedelmistä syömme ylivoimaisesti eniten banaaneja ja omenia. 

Inspiraatiota ravintoloista

“Vuosikymmenen alussa espanjalainen keittiö oli nosteessa. Sen ruokakulttuurin ruokia syödessäni kasvikset maistuivat hyviltä. Ymmärsin ettei raaka-aineessa ollut vikaa, en osannut käyttää kasviksia ja ostin niitä väärään aikaan”, Karjula muistelee.

“Muistan kun ostin ensimmäisen granaattiomenan. Heinäkuussa sen kilohinta oli yli 15 euroa ja ostamani hedelmä oli pilalla. Onneksi ostin uuden marraskuussa. Kilohinta oli alle 5 euroa ja raaka-aine oli hyvä. Ymmärsin, että kun kasviksen hinta on alimmillaan, niin sen maku on parhaimmillaan. Aloin kiertää ruokakauppoja uusin silmin ja keräsin hintatietoja itselleni excel-taulukkoon. Näistä tiedoista syntyi myöhemmin Satokausikalenteri.”

Ruokapalveluissa tarjotaan vuosittain yli 400 miljoonaa ateriaa. Kuluttajien roolia ja kotiruoan osuutta usein korostetaan. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää, että ammattikeittiöt suosivat sesongin kasviksia.

Uusien makujen oppiminen tapahtuu tuttujen tapojen kautta

Luullaan, että täytyy olla huippukokki, jotta osaa valmistaa härkäpapua tai kesäkurpitsaa. Näin ei kuitenkaan ole, tarvitaan vain hieman kykyä rikkoa rutiineja.

“Hoksasin, että voin muuttaa tuttujen ruokien makua ja väriä kasviksilla. Tein perunamuusin, mutta korvasin neljäsosan perunoista keltajuurella. Kurkun sijaan laitoin leivän päälle kesäkurpitsaa ja sosekeittoon porkkanan kaveriksi meni salottisipulia ja maa-artisokkaa.” Karjula fiilistelee.

Suomalaisten syömistä vihanneksista yli 90 prosenttia koostuu alle kymmenestä kasviksesta. Suosituimpia ovat porkkana, kurkku ja tomaatti. Niiden jälkeen tulevat keltasipuli, keräkaali, paprika ja punajuuri. Ruusukaalin tai fenkolin kulutus on muutamia kymmeniä grammoja vuodessa. Tuttuihin ruokalajeihin kannattaa kokeilla eri kasviksia. Keittoruokiin voi lantun kaveriksi laittaa kyssäkaalia tai lindströmin pihveihin saa vaihtelua raitajuuresta. 

Kotimaiset kasvikset ovat ruokailun kulmakivi

Suurin haaste on, että syömme kasviksia liian vähän. Ei se, että syömme tuontikasviksia. Tuontikasvisten avulla suomalainen ruoantuotanto on muuttunut monipuolisempaan suuntaan. Puutarha-alan yritysten määrä on kasvanut melkein 200 yrityksellä. Myös viljelypinta-ala on kasvanut yli 3000 hehtaaria edellisen viiden vuoden aikana. Kasvu on tapahtunut uusien lajikkeiden avulla, jotka olivat vielä 10 vuotta sitten tuontikasviksia. Nykyään arkisen paprikan kasvatus alkoi vasta 2000-luvulla, lehtikaalin 2013 ja talvikurpitsojen 2015.

“Perunakin on ollut tuontikasvis, jota vastustettiin ankarasti. Kansanterveyden näkökulmasta ei ole merkitystä onko hedelmän sisältämä C-vitamiini kasvanut Egyptissä vai Pudasjärvellä. Sitten kun jokainen suomalainen syö puoli kiloa kasviksia päivässä, voidaan pohtia lisää tätä alkuperäasiaa”, Karjula lataa. 

Toki ruokavalion perusta kannattaa monesta syystä rakentaa kotimaisten kasvisten varaan. Silti kaikkia kasviksia voi nauttia hyvällä omallatunnolla. Tärkeintä on syödä riittävästi kasviksia.

Kuvat: Minna Rautio-Pakaste

Lue myös:

Yrteillä enemmän makua 

Syö punaista sydämesi kyllyydestä – Maailman Sydänpäivän punainen menu


Lue lisää sydänterveydestä sydän.fi  ja ota seurantaan myös sydämelliset sometilit Facebookissa Suomen sydänliitto ja Instagramissa @sydänliitto!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Kaikki luomusta

Kaupallinen yhteistyö Valio Luomu

Vuoden alussa alkoi Satokausikalenterin ja Valio Luomun postaussarja, jonka yhteydessä paneudutaan myös syvällisemmin luomutuotantoon ja jaetaan inspiroivia, Satokauden mukaisia reseptejä. Lue sarjan ensimmäinen postaus, jolla kokataan kauden juureksista herkullinen madekeitto.

Tällä kertaa sukelletaan syvemmälle luomun maailmaan. Haastattelimme juttua varten Valio Luomun kategoriapäällikköä Mirva Tolletia, joka vastaa monia askarruttaviin kysymyksiin.

luomu

Mitä luomu on?

Mitä tarkoittaa ”luomu”?

Luomu on valvottu tuotantotapa, joka ulottuu pellolta valmiisiin elintarvikkeisiin asti. Luomu eli luonnonmukainen kuvaa tätä tuotantotapaa, sillä siinä pyritään viljelemään kasveja, kasvattamaan eläimiä ja valmistamaan elintarvikkeita mahdollisimman luonnonmukaisesti käyttäen hyväksi luonnon omia menetelmiä ja suosimaan muun muassa monipuolisia siemenseoksia ja palkokasvien typensidontakykyä. Luomussa panostetaan erityisesti maan kasvukuntoon ja sen pieneliöstöön.

Entä luomu maitotuotteissa?

Luomulehmät syövät luomurehua. Luomurehun kasvattamiseen ei käytetä torjunta-aineita tai kemiallisia lannoitteita. Kemikaalien sijaan peltoja lannoitetaan eloperäisillä lannoitteilla ja viljelykierron avulla. Tauteja ja tuholaisia vastaan pyritään hyödyntämään taudinkestäviä lajikkeita ja tuholaisten luontaisia vihollisia sekä kasvinvuorotusta.

Mistä luomutuotteen tunnistaa?

Luomuelintarvikkeessa tulee olla EU:n luomutunnus, valvovan viranomaisen tunnus ja välittömästi tämän alapuolella maininta maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantoalueesta.

Eurolehti-luomutunnus

Valion luomutuotteet tunnistaa vihreästä Valio Luomu™ logosta. Rakennamme Valio Luomu™ tuotteita samannäköiseksi perheeksi ja pakkauksissa toistuvat useasti samankaltaiset värimaailmat ja elementit. Valio Luomu™ tuotteita löytyy monista kategorioista – välipaloista levitteisiin.

luomu

Luomu ja luonnon monimuotoisuus

Luomun väitetään tukevan luonnon monimuotoisuutta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Luomussa kasvien viljelyssä, eläinten kasvatuksessa ja elintarvikkeiden valmistuksessa suositaan luonnon omia menetelmiä niin paljon kuin mahdollista. 

Luomussa panostetaan myös erityisesti maan kasvukuntoon ja sen pieneliöstöön.

Kasvien viljelyssä valitaan monipuolisia siemenseoksia ja hyödynnetään palkokasvien kuten apilan typensidontakykyä. Koska luomuviljelyssä käytetään siemenseoksia, luonnonmukaisesti viljellyt pellot ovat usein kasvilajistoltaan rikkaampia kuin tavanomaisesti viljellyt pellot. Luomussa panostetaan myös erityisesti maan kasvukuntoon ja sen pieneliöstöön. Tavanomaisessa viljelyssä ollut pelto muuttuu luomupelloksi vähitellen. Siirtymäkausi on kahdesta kolmeen vuotta riippuen kasvilajikkeesta.

Luomurehun kasvattamiseen ei käytetä torjunta-aineita tai kemiallisia lannoitteita. Kemikaalien sijaan peltoja lannoitetaan eloperäisillä lannoitteilla ja viljelykierron avulla. Tauteja ja tuholaisia vastaan pyritään hyödyntämään taudinkestäviä lajikkeita ja tuholaisten luontaisia vihollisia sekä kasvinvuorotusta. 

Valio Luomu™ tuotteiden raaka-aineet tulevat tiloilta, jotka toimivat ekologisten periaatteiden mukaisesti luontoa kunnioittaen. Tuottajat ovat sitoutuneet noudattamaan luomutuotannon ehtoja.

luomu

Luomun kritiikki

Luomua on välillä kritisoitu tehottomana viljelymuotona. Kuinka suomalainen luomutuotanto eroaa globaaleista keskiarvoista?

Tutkimusta luomutuotannon kestävyydestä ei vielä ole riittävästi, mutta tämänhetkisten tutkimusten valossa luomu ei automaattisesti ole ympäristölle kestävämpi vaihtoehto. Luomuhehtaari tuottaa vähemmän päästöjä vesistöihin, mutta kun asiaa tarkastellaan tuotettuun kilo määrään nähden, edut häviävät, tai kääntyvät päinvastaisiksi. Luomusatojen koko vaihtelee, mutta on useimmiten noin 30–50 % pienempi tavanomaiseen verrattuna.

Toisaalta luomuviljelystä päätyy vähemmän torjunta-aineita luontoon. Lisäksi luomu on maaperän kasvukunnon kannalta parempi, kun maassa on parempi orgaanisen aineksen määrä. On myös viitteitä siitä, että vähemmän intensiivisessä luomuviljelyssä varastoituisi enemmän hiiltä maaperään kuin tavallisessa tuotannossa. Jos tämä pitää paikkansa, saattavat myös hiilijalanjälkitulokset kääntyä entisestään luomun eduksi.

Luomuviljelystä päätyy vähemmän torjunta-aineita luontoon ja luomupellolla viihtyy enemmän lajeja kuin tavanomaisella.

Yhdeksi kiistattomaksi ja paljon tutkituksi luomun eduksi nousee luonnon monimuotoisuudelle koituvat hyödyt. Luomupellolla viihtyy enemmän lajeja kuin tavanomaisella. Luomuun olennaisesti kuuluva eloperäisen aineksen kierrätys ja monipuolinen viljelykierto luovat edellytyksiä myös maatalouden vesistö- ja ilmastopäästöjen hillitsemiseksi.

luomu

Luomu tulevaisuudessa

Luomutuotteiden kulutus on ollut koko ajan pienoisessa kasvussa 2010-luvulla. Millaisena näet luomutuotteiden lähitulevaisuuden?

Olemme Valiolla huomanneet, että kiinnostavat ja trendikkäät tuotteet vauhdittavat parhaiten koko luomun kasvua. Esimerkiksi vuonna 2017 toimme markkinoille maailman ruokatrendeihin vastanneen jogurttisen tuorepuuron ja viime vuonna luomusmoothien. Uudenlaiset tuotteet saavat yhä useamman kiinnostumaan luomusta, minkä seurauksena hyvä vaikutus näkyy myös muussa luomumyynnissä. Valio toki laajentaa luomuvalikoimaa myös toivetuotteilla, kuten nyt viimeisimpänä Oivariini Luomulla, jota suomalaiset ovat kyselleet jo pitkään.

Tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta uskoo, että arjen pienillä, vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Tässä on myös yksi syy luomun suosioon. Mitä kattavampi luomuvalikoima on, sitä helpompi kauppakävijän on poimia ostoskoriinsa myös luomua.

Vaikka vastuullisuus kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän, eivät ihmiset ole valmiita tekemään luomussa kompromisseja maun suhteen. Siksi meille onkin ollut tärkeää varmistaa, että luomutuotteet ovat erityisen maukkaita. Luomu onkin päässyt osaksi myös herkuttelutuotteita: Valion uusin herkuttelujuusto joulusesongissa 2018 oli luomukermajuusto. Herkkusuiden suosioon on päässyt myös Valion luomumustikkamehu, jonka maku tulee metsässä kasvaneista mustikoista.

Etenkin Tanskassa ja Ruotsissa luomu on saanut tukevan jalansijan elintarvikemarkkinoilla. Suomen luomumarkkina on vielä pieni, muutaman prosentin luokkaa koko markkinasta, mutta seuraa muiden Pohjoismaiden kehityssuuntaa. Tutkimusten mukaan yli miljoona suomalaista ostaa luomua viikoittain.

Vaikka luomutuotteiden kulutuksessa on edelleen suuria alueellisia eroja, alkaa luomu pikkuhiljaa arkipäiväistyä.

Aiemmin luomu on ollut erityisesti tiedostavien naisten juttu, niin nuorempien kuin vanhempienkin, mutta nyt kiinnostus on kasvanut myös miesten keskuudessa. Etenkin perheelliset miehet ovat alkaneet ostaa luomua. Vaikka luomutuotteiden kulutuksessa on edelleen suuria alueellisia eroja, alkaa luomu pikkuhiljaa arkipäiväistyä.

luomu

Mitä vaikutuksia näet luomutuotteiden menekin kasvamisella suomalaiselle ruokakulttuurille?

Luomutuotteiden menekin kasvaminen lisää ihmisten tiedostavuutta. Yhä enemmän ajatellaan ruuan alkuperää ja sen vastuullista tuotantoa. Luomutuotteissa olevia hyviä käytäntöjä otetaan laajemmin käyttöön myös tavanomaisissa tuotteissa. Vastuullisista valinnoista tulee arkipäivää eikä vain juhlapuheita.

karamellisoitu sipuli

Mitkä tuotteet ostat aina itse luomuna ruokakaupasta?

Kananmunat ovat aina luomu, sitruuna ja banaani useimmiten. Jääkaapista löytyy aina myös Valion luomutuotteista mustikka- tai omenamehua, jonkin sortin kermaa ja välipaloja vaihdellen – Valio Luomu jogurttinen tuorepuuro tai turkkilainen kerrosjogurtti. Ostamani liha on myös yhä useammin luomua. Puhtaus ja eläinten hyvinvointi ovat tärkeimpiä kriteereitä suosio luomua.

Mitä kasviksia haluaisit ostaa luomuna lähitulevaisuudessa?

Viinirypäleet, juuri puhtauden vuoksi. Lapseni pitävät niistä hurjasti.

luomu