Joulu juurekset -teemaviikko jatkuu harvinaisempien juuresten parissa. Tämä palsternakkaa ulkonäöltään, mutta juuriselleriä maultaan muistuttava kasvis ei ole vielä kovin yleinen keittiöissämme. Sen sisältämiä ravintoarvoja ei löydy edes finelin tietokannasta. Onneksemme tämä maukas juures on yleistymässä ja nyt sitä voi jo löytää kotimaisena hyvin varusteltujen ruokakauppojen tarjonnasta. Toivottavasti tämän kirjoituksen myötä meistä yhä useampi innostuisi kokeilemaan tätä hienostuneen ja mausteisen maun omaavaa mukulaa.
Ulkonäöltään juuripersilja muistuttaa meille tutumpaa palsternakkaa.
VILJELYHISTORIA ON ARVOITUS
Persiljaa on olemassa kolmea eri tyyppiä, jotka ovat kähäräpersilja, silopersilja ja juuripersilja. Juuripersilja (Petroselinum crispum Lat. ) on lähtöisin Välimerenmaista, joissa sitä kasvaa villinä. Sen historiasta löytyy harmittavan vähän tietoa, mutta joidenkin lähteiden mukaan se olisi otettu viljelykasviksiksi vasta 1500-luvun Saksassa.
MONIVUOTINEN KASVI SOPII MAINIOSTI KASVUOLOIHIMME
Juuripersija on kaksi- tai useampi vuotinen kasvis, joka ensimmäisenä kasvukautenaan kasvaa ruusukkeena. Sen lehdet ovat pitkäruotiset ja ja kiiltävät ja niitä voidaan käyttää ns. tavallisen persiljan tavoin. Pääjuuri paisuu noin 10-20 senttimetriä pitkäksi mukulaksi ja sen läpimitta on noin 2-5 senttimetriä. Juuripersilja kukkii toisena kasvukesänään, jolloin se tuottaa ensimmäiset siemenet.
Juuripersilja on meidän kasvuoloissamme helppo viljeltävä. Se ei hätkähdä pikkupakkasia ja sen viljely muistuttaa meille tutumpien porkkanan ja palsternakan viljelyä. Siemenet kylvetään jo varhain keväällä, koska juuripersilja tarvitsee pitkän kasvukauden. Istuttaessa sopiva riviväli on 30-40 cm ja taimiväli noin 10 senttiä. Juuripersilja kilpailee huonosti rikkakasvien kanssa, koska sen lehdistöstä ei tule erityisen peittävää. Juuripersiljaa vaivaavat samat taudit ja tuholaiset kuin meille tutumpaa kähäräpersiljaakin.
Juuripersiljan kasvuaika voi olla yli puoli vuotta, joten pääsato korjataan myöhään syksyllä.
OIKEIN SÄILYTETTY JUURIPERSILJA MAISTUU VIELÄ KEVÄTTALVELLA
Juuripersiljan satokausi on pitkä, jos siihen sisällytetään lehdisadon hyödyntäminen, joita käytetään kähäräpersiljan tavoin. Nuoria taimia/juuria voidaan korjata ns. nipputavarana, kuten olemme varhaisporkkanat tottuneet nauttimaan. Varsinainen mukulasato korjataan vasta myöhään syksyllä, sillä todellinen paisuminen ajoittuu vasta loppukesään ja syksyyn. Koko kasvuaika voi olla jopa 6-7 kuukautta. Juuripersiljan mukulat kannattaa varastoida nollassa asteessa, sillä ne nahistuvat helposti. Ilmankosteuden tulee olla suuri tai ne kannattaa suojata haihdunnalta. Oikein varastoitu juuripersilja säilyy juuresten lailla pitkään terveenä.
MAINETTAAN MONIPUOLISEMPI SESONKIHERKKU
Juuripersiljaa käytetään juuresten tapaan, vaikka olemme ehkä oppineet tuntemaan sen liemijuureksena. Makunsa puolesta on kiistämättä erinomainen liemikasvis, soveltuu se niin keittoihin, patoihin, paistoksiin tai raakarasteeksi. Sen väitetään muiden yrttien lailla piristävän aineenvaihduntaa ja parantavan vastustuskykyä. Juuresten tavoin se sisältää runsaasti tärkeitä mineraaleja.
Lähteet ja lisälukemista:
http://www.siemenkauppa.com/yrtit-ja-maustekasvit/469-juuripersilja-halblange-.html
http://www.betterchoice.fi/tuotteet.html?id=11/411
http://prezi.com/ntzbpk_ni7td/juuripersilja/
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Kasvit_A-O/J/juuripersilja
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=229
Voipio I. 2000. Vihannekset – Lajit, viljely, sato. Nordmanin Kirjapaino Oy, Forssa 2001.