Kinkkutemppu – Kaupallinen yhteistyö: Neste
Suomessa syödään joka joulu noin 7 miljoonaa kiloa kinkkua. Kinkkujen ja muiden joulun herkkujen paistinrasvoille löytyy roskista parempi kierrätystapa. Jo neljättä kertaa toteutettava Kinkkutemppu-kampanja innostaa jälleen kierrättämään joulun paistinrasvat ja tuo kiertotaloutta yhä vahvemmin suomalaisten tietoisuuteen. Tämän kunniaksi kehitimme ihanan rapean kasvistempuran jouluksi ja haastattelimme kiertotalousasiantuntijana Nesteen innovaatiojohtaja Lars Peter Lindforsia.
Lähde sinäkin mukaan hyödyntämään joulun paistinrasvat kokonaisvaltaisesti ja tekemään isolla porukalla joulun suurin kiertotalousteko! Kinkkutemppu-kampanja tekee koko Suomen yhteisen tempauksen kunniaksi lahjoituksen Hope Ry:lle vähävaraisten perheiden tukemiseksi. Ohjeet Kinkkutemppuun osallistumiseen löydät artikkelin lopusta, kierrätäthän jouluruokien paistinrasvat 21.12.2019–7.1.2020 välisenä aikana.
Haastattelussa: Lars Peter Lindfors, Nesteen innovaatiojohtaja
Kiertotalous on tämän hetken megatrendi. Kuinka pitkällä Suomi on tässä kehityksessä verrattuna muuhun Eurooppaan?
Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman huippua, ja Suomi onkin tässä yksi Euroopan edelläkävijämaista. Kinkkutempun kaltaiset kampanjat osoittavat, että suomalaiset ovat ottaneet kiertotalouden omakseen, ja että Kinkkutemppu on tullut osaksi suomalaisten kotien jouluperinteitä.
Kuinka idea Kinkkutemppuun syntyi?
Kinkkutempun alkuperäinen idea on syntynyt Kemianteollisuuden aloitteesta. Idea sai kannatusta ja pian mukaan ilmoittautui joukko yrityksiä ja järjestöjä, joiden yhteishankkeena Kinkkutemppu toteutetaan jo neljättä kertaa. Kinkkutemppu on osoitus yhteistyön voimasta ja siitä, että kiertotalouden onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Kampanjan tarkoituksena oli ja on edelleenkin tuoda kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Joulun 2019 alla suomalaiset voivat jälleen palauttaa jouluruokien paistosta yli jääneet rasvat kierrätyspisteille.
Nesteen rooli on Kinkkutempussa keskeinen, sillä valmistamme kerätyistä paistinrasvoista Neste MY uusiutuvaa dieseliä Porvoon jalostamollamme. Tämän huipputuotteen avulla autoilija voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa 90 % verrattuna fossiiliseen dieseliin.
Mitä konkreettista on mahdollista saada aikaiseksi, jos esimerkiksi kaikki Suomen joulukinkunpaistajat osallistuisivat Kinkkutemppuun?
Jos kaikki suomalaiset kinkunpaistajat kierrättäisivät joulukinkkujen paistinrasvat, ajaisi siitä määrästä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä yhteensä yli 30 kertaa maapallon ympäri.
Voiko samaa ideaa soveltaa muihin joulun aikana syntyneisiin jäterasvoihin eli pystyykö Kinkkutemppuun osallistua vaikka ei kotitaloudessa olisi joulukinkkua?
Neste pystyy oman NEXBTL-teknologiansa avulla valmistamaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä. Tämän vuoksi Kinkkutemppu-kierrätykseen on mahdollista tuoda kaikki joulun paistinrasvat, olipa kyse kinkusta, kalasta, kalkkunasta tai muista jouluruoista. Keräysastioihin ei kuitenkaan saa laittaa muunlaisia jäterasvoja tai -öljyjä eikä myöskään esimerkiksi luita tai nahkaa.
Rasvan kierrättäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mistä muista jätteistä voi valmistaa polttoaineita?
Biopolttoaineiden valmistaminen jäteraaka-aineista on resurssien viisasta käyttöä. Etsimme jatkuvasti uusia, yhä huonompilaatuisia jätteitä ja tähteitä hyödynnettäväksi uusiutuvien tuotteidemme jalostuksessa. Esimerkkejä käyttämistämme jäte- ja tähderaaka-aineista ovat elintarviketeollisuuden jätteet, kuten kalarasva ja eläinrasva sekä kasviöljytuotannon tähteet. Käytetty paistorasva ja -öljy ovat pääasiassa elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden jätettä.
Kiertotalouden liiketoimintamallit ovat meille keskeisessä roolissa. Tutkimme muun muassa jätemuovin käyttöä polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovituotteiden raaka-aineena.
Kuinka iso osuus Nesteen tuottaman uusiutuvan dieselin raaka-aineista tulee tällä hetkellä jätteistä tai tähteistä?
Globaalisti noin 80 % uusiutuvien tuotteiden valmistuksessa käyttämistämme raaka-aineista on jätteitä ja tähteitä. Suomessa myytävä Neste MY uusiutuva diesel on valmistettu 100 %:sti jätteistä ja tähteistä.
Mistä tällä hetkellä käytettävät jätteet tulevat ja kuinka niitä hankitaan?
Hankimme uusiutuvien tuotteiden raaka-aineita maailmanlaajuisesti eri toimijoilta riippuen kerätystä raaka-aineesta. Esimerkiksi kalarasva ja eläinrasva tulee elintarviketeollisuuden jätteestä ja käytetty paistorasva ja -öljy ovat pääasiassa elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden jätettä.
Meille käyvät ainoastaan vastuullisesti tuotetut uusiutuvat raaka-aineet. Esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa käytettävien raaka-aineiden vastuullisuus on minimivaatimus, jonka täytyy olla kunnossa.
Kinkkutemppu on kuluttajille näkyvä konkreettinen teko, johon on helppo osallistua. Onko tarkoitus laajentaa ideaa ympärivuotiseksi tai ravintola-alalle?
Kiertotalouden perimmäisin tavoite on, ettei mikään raaka-aine päätyisi kaatopaikalle, vaan kiertäisi yhteiskunnassa ja uusiutuisi eri muodoissa yhä uudelleen. On hienoa, että voimme Kinkkutempun avulla konkretisoida tätä kuluttajille. Tällä hetkellä sitä ei ole tarkoitus laajentaa ympärivuotiseksi. Kinkkurasvojen lisäksi Suomessa tulisi raaka-aineiden kiertokulkuun saada mukaan muutkin jätteet, kuten muovit ja ongelmajäte.
Jos haluaa jatkaa rasvojen kierrättämistä joulun jälkeen, niin kuinka se tällä hetkellä onnistuu?
Jäterasvojen kierrätyksessä on tärkeää, ettei rasvoja lasketa viemäriin. Rasva jähmettyy viemärissä ja muodostaa vähitellen rasvatukoksen, joka voi tukkia viemärin ja pahimmillaan se on leikattava putkistosta pois. Tämänvuotisen Kinkkutemppu-kampanjan loputtua jähmettyneen paistinrasvan voi hävittää tiiviissä purkissa sekajätteen mukana tai jähmettyneenä biojätteessä. Moni myös käyttää paistinrasvoja ruoanvalmistuksessa. Tärkeintä onkin, ettei rasvoja päädy viemäriin.
Millä muilla tavoilla kuluttaja voi osallistua kiertotalous-ajattelun edistämiseen?
Kiertotalouden yksi perusperiaatteista on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti. Kiertotaloutta voi harjoittaa arjen kaikessa tekemisessä. Tietoisuuden lisääntyminen kiertotalouden mahdollisuuksista on ensiarvoisen tärkeää. On hienoa, että myös yritykset panostavat kiertotalouden edistämiseen.
Jouluinen kasvistempura
- 1⁄2 kukkakaali
- 1⁄2 kiinankaali
- 1⁄2 lanttu
- muutama maa-artisokka
Tempurataikina:
- 2 1⁄2 dl vehnäjauhoja
- 1 1⁄4 dl maizenaa
- 1 tl suolaa
- 1⁄2 tl mustapippuria
- 3 – 3 1⁄2 dl kylmää kivennäisvettä
Friteeraukseen:
- 1 ½ – 2 l rypsiöljyä
Jouludippi:
- 1 1⁄2 dl majoneesia
- 2 rkl ranskankermaa
- 1 rkl limen mehua
- 1⁄2 tl suolaa
- 1⁄4 tl kanelia jauhettuna
- 1⁄4 tl inkivääriä jauhettuna
- ripaus cayennepippuria
Valmista ensin tempurataikina. Sekoita kaikki ainekset keskenään, lisää vettä sen verran, että taikina on vellimäistä. Ei haittaa, jos joukkoon jää kokkareita. Siirrä taikina jääkaappiin.
Leikkaa kukkakaali ja maa-artisokka noin sentin siivuiksi, lanttu puolen sentin siivuiksi. Leikkaa kiinankaalista “viuhkoja”, joissa kanta pitää lehtiä kiinni toisissaan.
Kuumenna öljy noin 175-180 asteiseksi, tarkista lämpötila paistolämpömittarilla.
Dippaa vihanneksia tempurataikinaan palanen kerrallaan ja laske varovasti suoraan friteerausöljyyn. Friteeraa kullanruskeiksi muutama vihannes kerrallaan.
Tarjoile kasvistempura heti valmistamisen jälkeen jouludipin kanssa.
Jouludippi:
Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita jääkaappiin hetkeksi maustumaan ennen tarjoilua.
Näin osallistut Kinkkutemppuun:
- Avaa ja huuhtele pahvitölkki, maitotölkki tai vastaava käy hyvin.
- Kaada paistinrasvat varoen tölkkiin, älä polta sormia.
- Sulje tölkki teipillä.
- Anna rasvan hyytyä viileässä ja vie se seuraavalla kauppareissulla keräyspisteeseen 21.12.2019 ja 7.1.2020 välisenä aikana. Lähimmän keräyspisteesi voit tarkistaa täältä.
Kinkkutemppu lyhyesti:
Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Kuluttajia pyydetään palauttamaan kinkunpaistosta yli jääneet rasvat kierrätyspaikoille ja siitä valmistetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan 200 000 suomalaista kotitaloutta. Yhdessä Kemianteollisuuden kanssa Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP.
Lue lisää Kinkkutempusta ja löydä lähin keräyspisteesi: www.kinkkutemppu.com tai seuraa joulun suurinta kiertotaloustekoa Facebookissa @Kinkkutemppu.
Pysy linjoilla Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme joulun suurimman kiertotalousteon vaiheita, sekä tietysti reilusti värikästä asiaa ja reseptejä kauden kasviksista.