Parsojen ilmestyminen kauppojen vihannesosastoille on varma kevään merkki. Vegaanisen ja keväisen raikkaan majoneesin saat helposti valmistettua kotimaisesta pehmeästä tofusta.
Ainekset:
500 g tuoretta vihreää parsaa
1-2 tl suolaa keitinveteen
Vegaaninen Jalotofu-majoneesi:
1 pkt Jalotofun pehmeää
1-1,5 dl luomu rypsiöljyä
½ luomusitruunan kuori ja mehu
1 kynsi pannulla paahdettua valkosipulia
½ tl valkopippuria
1 tl suolaa
Ohje:
Huuhtele parsa ja leikkaa pari senttimetriä tyvestä pois. Laita parsat suolalla maustettuun kiehuvaan veteen, niin että ne juuri ja juuri peittyvät. Parhaimpaan tulokseen pääset käyttämällä parsakattilaa tai keittämällä parsat sidottuina kimppuina nuput ylöspäin. Vihreän parsan kypsennysaika on noin 5 minuuttia – kokeile kypsyyttä tyvestä tikulla tai haarukalla.
Parsojen kypsyessä: Avaa pehmeä tofupaketti, valuta tofusta ylimääräiset nesteet pois. Blendaa tofu käsisurvimella, lisää suola, sitruunan mehu, sitruunan kuori raastettuna, jauhettu valkopippuri ja luomu rypsiöljyä ohuena nauhana. Tarkista maku ja siirrä majoneesi pursotinpussiin tai kulhoon jääkaappiin maustumaan.
Valuta parsat hyvin ja asettele ne lautasella ensimmäisenä. Pursota parsojen päälle majoneesia ja nauti valkoviinilasin kera!
Kasvisten säännöllinen syöminen pidentää tutkitusti ihmisen elinvuosia, mutta silti me suomalaiset syömme enemmän lihaa kuin vihanneksia. Jos söisimme ravitsemussuositusten mukaisen puolen kilon päiväannoksen kasviksia, niin millaisia ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä vaikutuksia sillä olisikaan? Miten pystymme lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossamme?
Syömme vuodessa vähemmän vihanneksia kuin lihaa.
Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Pohjoismaiset ravitsemussuosituksetkin kehottavat meitä nauttimaan vähintään 500 grammaa kasviksia päivässä, eli 183 kiloa vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 61 kiloa ja hedelmiä 51 kiloa.
“Suositustason saavuttamiseen on vielä pitkä matka”, sanoo Satokausikalenterin perustajatiimiin kuuluva Samuli Karjula. “Kasvisten terveysvaikutukset ymmärretään ja kasviksia käytetään koko ajan hieman enemmän, mutta jostakin syystä me suomalaiset syömme ympäri vuoden yksiä ja samoja vihanneksia. Tilastojen mukaan yli 90% suomalaisten suosimista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri lajikkeesta. Tavoitetasoa tuskin koskaan saavutetaan, jos pitäydymme alle kymmenessä lajikkeessa”, valottaa asiaa satokausikasvisten käyttöön perehtynyt Samuli Karjula.
Ymmärrämme vihannesten, marjojen ja hedelmien terveysvaikutukset, mutta silti syömme yksipuolisesti.
Karjulan mukaan valitsemalla ostoskoriin useampia vaihtoehtoja suositustaso on mahdollista saavuttaa siis helpommin. Hän tarjoaa ratkaisuna sesonkikasviksia: “Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ostoskoriin ja ruokalautaselle on satokauden kasvisten suosiminen. Noudattamalla sesonkeja ohjaudumme luontaisesti kokeilemaan joka kuukausi uusia kasviksia ja saamme mielekästä vaihtelua ruokavalioomme. Satokausi- eli sesonkiajattelu on ollut kadoksissa vuosikymmenien ajan, mutta on nyt onneksemme palaamassa takaisin Suomeen.”
Satokauden kasvikset ovat edullisia.
Karjulan mukaan sesonkikasviksia ei voi ylistää liikaa. Hänen mukaansa pinttynyt uskomus siitä että terveellinen ruoka on kallista, ei pidä paikkaansa ainakaan kasvisten osalla.
“Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat terveellisempiä, eikä niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla tai pitkillä kuljetuksilla. Koska sesonkikasvisten viljelyyn on käytetty vähemmän ulkopuolista energiaa ja niiden kuljetuskustannukset ovat suurista kuljetuseristä johtuen pienemmät, niin kasvikset ovat aina myös edullisempia”
Tuoreet sesonkiparsakaalit saattavat olla väriltään tyypillisiä tuontiparsakaaleja tummempia. Kyse ei kuitenkaan ole laatuvirheestä, vaan merkki suuremmasta antioksidanttipitoisuudesta.
Satokausikalenteri helpottaa valintoja
Sesonkiruokailun toteuttaminen alkaa selvittämällä kasvisten satokaudet. Karjulan mukaan kasvisten satokausia koskeva tieto on tähän asti ollut vain huippukokkien ja perehtyneiden ruoanlaittajien tiedossa.Tämä piilossa ja hajallaan oleva tieto vaivasi Karjulaa vuosien ajan. Koska helppoa ja kaikille sopivaa opasta ei löytynyt mistään, päätti hän kumppaneineen kehittää tuotteen, jonka avulla suomalaiset löytäisivät sesonkikasvikset kauppojen tarjonnan seasta.
Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain.
“Kehittämämme Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain. Yli 80 kasvikselle on mainittu myös kotimainen sesonki. Kalenterin avulla kuka tahansa osaa valita ympäri vuoden ruokapöytäänsä ne kaikkein maukkaimmat ja parhaimmat kasvikset”, Samuli Karjula kertoo.
Kalenterin saama suosio on yllättänyt kehittäjät, sillä kalenteria käyttävät tänä päivänä jo tuhannet suomalaiset. “Saamamme palautteen perusteella olemme todella onnistuneet lisäämään kasvisten määrää suomalaisissa ruokapöydissä. Sesonkikasvisten kysyntä on alkanut tänä vuonna näkyä ruokakauppojen tarjonnassa ja olemme pystyneet auttamaan kauppoja myös tarjonnan suunnittelussa.” Tästä esimerkkinä Karjula mainitsee mm. viime kuukausina näkyneen kampanjan, jolla pyritään palauttamaan edullisemmat kakkosluokan kasvikset suomalaisiin ruokakauppoihin.
Sesongin aikana voi tavallisistakin ruokakaupoista löytää meille tuttujen hedelmien eri lajikkeita.
Satokausikalenteri on kolmen sesonkikasviksiin perehtyneen suomalaisen nuoren kehittämä tuote. Samuli Karjulan lisäksi kalenteria ovat olleet kehittämässä hänen puolisonsa Laura ja veljensä Johannes. Tuote on omakustanne, eikä sen kehittämiseen tai markkinointiin ole käytetty ulkopuolista rahoitusta tai yritystukia.
Monet sesonkiherkut ovat ilmaisia ja parhaimmillaan satokauden kasvisten suosiminen on mukavaa yhdessä tekemistä.
