Avainsana: sesonkikasvikset

Arkimenu lasten suusta, sesonkiherkkuja aikuiseen makuun

Olen 27-vuotias turkulainen ammattilaisvapaaottelija. Treenaamisen ohessa pyöritän nuoren lapsiperheen arkea, tärkeimpinä vastuualueinani ruokahuolto ja pyykkirumba.

Kuten aiemmassa Satokausikalenterin haastattelussa totesin, olen pienine tuloineni ruokaillut aina löyhästi satokausien rytmissä. Nyt, kun ravitsemukselliset valintani eivät enää vaikuta vain omaan jaksamiseeni ja hyvinvointiini, vaan lisäksi sekä optimoi kehitykseni vapaaottelijana että muodostaa rakennusaineet ja ruokailutottumukset kovaa vauhtia kasvaville lapsilleni, on yhä monipuolisempi kasvis- ja ruokakalavalikoima ollut erittäin tervetullut apu.

Lapsiahan, ainakin meidän jälkikasvua, kiinnostaa mielettömästi ihan tavallisetkin ”aikuisten jutut” – leikitään kotia, teekutsuja, ravintolaa, imuroidaan – ja mikäs sen parempaa kuin päästä ihan oikeasti osallistumaan aikuisten askareihin. Ruoka maistuu selkeästi paremmin, kun on saanut olla mukana perheen ruokien suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa. Poikamme muistaa joka maanantai- ja torstaiaamu pyytää läheisen ruokakaupan mainossivut Turun Sanomien välistä itselleen, ehdottelee tulevia ruokia, tavaa tarjouskalojen lajien nimiä ja huutelee hintoja. Itse olen aina viihtynyt keittiössä kokkailemassa, mutta ruokien jatkuva ideoiminen kasvaa usein ylitsepääsemättömän vaikeaksi. Olenkin suosiolla ulkoistanut ruokalistan suunnittelun loppuperheelle. Lapsilta tulee luovia ratkaisuja, kun ilmoittaa jääkaapin sisällön ja kysyy, mitäs ruokaa näistä halutaan. Onneksi myös perus makaronilaatikoita ja kanakeittoja toivotaan usein.

Itse seuraan tyytyväisenä lasten kiinnostusta ravintoaan kohtaan ja pohdin mielelläni heidän kanssaan eri ruokien sisältöjä ja ravintoaineiden merkitystä kehoissamme. Välillä muiden ihmisten läsnäollessa saatan kuitenkin pälyillä ympärilleni kuulijoiden reaktioita, kun 6-vuotias isoveli kehoittaa 3-vuotiasta pikkusiskoaan syömään eväänsä reippaasti loppuun saadakseen leivästä hiilareita, jotta jaksaa vielä leikkiä, leikkeleestä protskua, jotta saa lihaksiin lisää voimaa, ja juustosta kalsiumia, jotta luut pysyvät vahvoina.

Vaikka ruokalistan suunnittelun olen tehokkaasti ulkoistanut jälkikasvulle, oli heinäkuun Sesonkiresepteistä pakko kokeilla ehkä aikuisempaan makuun paremmin soveltuva Grillattu selleri sinihomejuustolla – erityisesti, koska kevään ja alkukesän aikana tuli ihastuttua grillattuun parsaan sekä sinihome- että fetajuustolla. Sinihomejuuston toimiessa upeasti sekä parsan että sellerin kanssa, on seuraavissa grillailuissa ehdottomasti testattava, toimiiko myös grillattu pekoniselleri kuten pekoniparsa. Ja pekonia ja suolaisia juustoja kun pitkulaisiin sesonkikasviksiin innostutaan yhdistämään, täytynee kokeilla myös puolison ehdottamat grillattu pekoniraparperi sekä grillattu raparperi sinihome- tai fetajuustolla.

Satokauden vesimeloniceviche voikukan lehdillä

Tämänvuotinen keli tarjoili Äideille parastaan ja samaan pyrimme myös keittiössä. Pihatöiden lomassa valmistimme satokauden raaka-aineista vege-cevichen, jonka oman pihan nuoret voikukan lehdet kruunasivat. Tämä resepti yllätti meidät täydellisellä makukombollaan, ja uskomme siitä muodostuvan yksi keittiömme suosikkiresepti.

Tarjoa raikas vesimeloniceviche aurinkoisena kevätpäivänä. Reseptistä muokkaat loistavan snackin picnicille tai alkupalan hienompaankin juhlaan.

VINKKI: Jos et löydä voikukan lehtiä, voit korvata ne tuoreella korianterilla.

web_vegecheviche2

Satokauden vesimeloniceviche

Ohje 4:lle hengelle

¼ vesimeloni
10 retiisiä
1 dl cashew-pähkinöitä
1 vihreä chili
¼ punasipuli
½ sitruunan mehu
1 rkl oliiviöljyä
pippuria & suolaa myllystä
kourallinen voikukan lehtiä

Liota cashew-pähkinöitä vedessä vähintään puoli tuntia ja murenna.
Kuutioi vesimeloni ja retiisi.
Pilko pieneksi vihreä chili ja punasipuli.
Sekoita pilkotut raaka-aineet kulhossa.
Lisää sitruunamehu ja oliiviöljy.
Mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla.
Anna maustua noin puoli tuntia.
Lisää pilkottuja tuoreita voikukan lehtiä tai korianteria.

Sekoita ainekset ja nauti nachojen tai leivän kanssa.

*

10 hyvää syytä suosia sesonkikasviksia

Tiedätkö, miten teet helposti ruokavaliostasi edullisemman, ekologisemman, maukkaamman, monipuolisemman ja olet samalla mukana parantamassa kotimaista ruokakulttuuria? Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: satokauden kasvikset. Listasimme sinulle kymmenen hyvää syytä suosia sesonkia:

KYMMENEN SYYTÄ MIKSI SINUN KANNATTAA SUOSIA SESONKIKASVIKSIA

Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan lisäämään marjojen, kasvisten, hedelmien, täysjyväviljojen ja kalan käyttöä. Ekologiset seikat eivät ole vaikuttaneet itse suosituksiin, mutta nämä näkökulmat on hyvä ottaa huomioon omissa valinnoissaan.

1. EDULLISUUS

Satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan ja edullisempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta usein halvempia, kuin sesongin ulkopuoliset kasvikset. Runsas tarjonta näkyy vihanneksia ja hedelmiä myyvien kauppojen hinnastoissa, eli lopulta säästönä sesonkikasviksia syövän lompakossa.

2. EKOLOGISUUS

Satokauden aikana kasvatettuihin kasviksiin käytetään lähtökohtaisesti vähemmän ulkopuolista energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Kun suosimme lähellä kasvatettuja tuoreita kasviksia, niin niiden kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästötkin pienenevät. Tarvitsemme jonkin verran ulkomailta tuotuja kasviksia monipuolisen ruokavalion ja kulutustottumuksiemme toteuttamiseksi, koska kotimaamme kasvukausi on lyhyt. Kaikkia kasviksia ei ole järkevää viljellä Suomessa. Ulkomailta tuotujen sesonkikasvisten runsas saatavuus mahdollistaa niiden kuljettamisen laivoilla, jolloin hiilijalanjälki on pienempi, kuin lentokoneella lennätettyjen, yksittäispakattujen kasvisten. Monet kotimaisen sesongin herkut, kuten marjat ja sienet kasvavat luonnossa, eikä niiden kasvattamiseen tarvita ollenkaan ulkopuolista energiaa. Myös pakastekasvisten kylmäketju tuottajalta tukkuun ja kaupasta kotiin vie huomattavasti enemmän energiaa, kuin tuoreen kasviksen nauttiminen.

3. MAKU

Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla ja pitkillä kuljetuksilla. Sesongin aikana on myös tarjolla saman kasviksen useampia lajeja, joiden välillä voi olla merkittäviäkin makueroja.

4. TUOREUS

Parhaimmassa tapauksessa saamme kasviksemme suoraan pellolta pöytään ilman varastointia, joka heikentää niiden maun lisäksi myös ravinteita. Usean kasviksen ravinteiden kehittyminen loppuu siihen hetkeen, kun kasvis poimitaan. Tällöin raakana toisella puolella maapalloa poimittu kasvis ei Suomeen saapuessaan sisällä ravinteita kuin pienen osan verrattuna lähellä kasvaneeseen ja tuoreena ruokapöytään poimittuun kasvikseen. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat tutkimuksen mukaan terveellisimpiä.

5. MONIPUOLISUUS

Syömistämme kotimaisista vihanneksista yli 90 prosenttia koostuu alle kymmenestä eri kasviksesta. Syömällä sesonkien mukaisesti ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua. Suosimalla sesonkeja ajaudumme automaattisesti kokeilemaan uusia kasviksia ja makuja vuoden ympäri. Pääsemme haastamaan itseämme tutustumalla uusiin kasviksiin ja opettelemaan niiden monipuolisempaa käyttöä keittiöissämme.

6. LISÄAINEIDEN VÄHENTÄMINEN

Raakana myynnissä olevia hedelmiä saatetaan vahata tai värjätä niiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Satokauden aikana kasvattaminen ei välttämättä vaadi niin paljon lannoitteita ja torjunta-aineita, joten suosimalla sesonkeja vähennät kehosi ja ympäristösi kuormitusta näiltäkin tarpeettomilta ja ehkä vaarallisiltakin aineilta.

7. TARJONNAN MONIPUOLISTUMINEN

Suosimalla sesonkeja muutamme kulutustottumuksiamme ja kauppiaat joutuvat reagoimaan muutoksiin. Tuottajat saavat myydä tuotteensa silloin kun ne ovat parhaimmillaan. Lisääntyneen kysynnän seurauksena tuottajat uskaltavat laajentaa valikoimaansa. Kauppojen HeVi-osastojen tasapaksu tarjonta saa vaihtelua ja monipuolistuu.

8. HÄVIKIN VÄHENTÄMINEN

Kun opettelemme sesonkien mukaiseen kasvisten käyttöön kauppojen ei tarvitse ylläpitää valtavia varastoja jokaisesta kasviksesta ympäri vuoden. Kysyntämme kohtaa paremmin myös viljelijöiden tarjonnan. Kauppiaat pystyvät luottamaan sesonkituotteiden menekkiin ja uskaltavat tarjota vähemmän sesongin ulkopuolisia kasviksia. Tällöin myös hävikkiä syntyy vähemmän.

9. EPÄTERVEELLISYYDEN KOMPENSOIMINEN

Kasviksilla, kuitupitoisella viljalla sekä hedelmillä voidaan vähentää aterian tulehdusvasteita. Näin kasvikset auttavat minimoimaan epäterveellisten ruoka-aineiden vaikutuksia elimistössämme. Ruuan aiheuttamien yliherkkyyksien osasyyksi on esitetty jatkuva samojen ruoka-aineiden syöminen. Satokauden mukainen kasvisten syöminen monipuolistaa ruokavaliota tästäkin näkökulmasta katsottuna.

10. RUUAN ARVOSTAMINEN

Kun selvitämme mitä ja milloin kannattaa syödä, niin arvostuksemme ruokaa kohtaan lisääntyy. Opimme tunnistamaan makueroja ja vivahteita eri lajikkeiden välillä. Samalla arvostuksemme myös ruoantuotantoa ja tuottajia kohtaan lisääntyy!

 

Lähteet:
http://www.ekologia.fi/blogikirjoitus/-/asset_publisher/o78T/content/lisaa-kalaa-kasviksia-ja-taysviljaa
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009
http://www.trainer4you.fi/tallainen-on-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/
http://www.mdd.fi/docs/Artikkelit_tekstit/ruoka_allergiat_ja_yliherkkyydet.html
Parasta kausiruokaa : terveellistä, puhdasta ja läheltä / teksti: Ewa Skiöldebrand ; suomentanut Sanna Manninen
Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville / Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja, Anna Talasniemi
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009