Sesonkikasseja on tarjolla perjantaina 29.5.2015 K-Supermarket Postitalossa. Hävikki huomioituna se sisältää varmasti ravitsemussuositusten mukaisen määrän kasviksia. Postitalon hedelmä- ja vihannesosastolla toimii viimeistä päivää pop-up Smoothie Bar, jossa voit nauttia itse valitsemistasi raaka-aineista valmistetun pirtelön kello 16.00 – 19.00 välisenä aikana.
Perjantaina 29.5.2015 tarjolla olevan Sesonkikassin sisältö.
K-Supermarket postitalo palvelee maanantaista lauantaihin klo 07.00 – 22.00 välisenä aikana, sekä sunnuntaisin 10.00 -22.00 välisenä aikana. Ruokakaupan löydät osoitteesta Elielinaukio 2 G 00100 Helsinki Rautatieaseman kupeesta.
POIMINTOJA PERJANTAIN SESONKIKASSIN SISÄLLÖSTÄ
Olemme aikaisemmin käyttäneet Sesonkikassissa kotimaisia varastokasviksia sesonkiruokailun periaatteiden mukaisesti, mutta nyt saimme koottua ensimmäisen sisällön alle 10 eurolla ilman niitä!
Vesimeloni:
Vesimeloni on lähtöisin Afrikasta, jossa se on ollut tärkeä veden lähde paikallisille asukkaille. Yli 90 prosenttia vesimelonista on vettä ja se on erittäin hyvä kehon nesteyttäjä. Vesimelonin siemenet ovat syötäviä ja ne ovat ravinteikkaita. Esimerkiksi Kiinassa kuivatut tai paahdetut vesimelonin siemenet ovat suurta herkkua. Kypsän melonin tunnistaa haistamalla kukkaperää. Jos se ei tuoksu melonille, hedelmä ei ole kypsä. Raakaa vesimelonia voi kypsyttää huoneenlämmössä, eikä sitä kannata säilyttää jääkaapissa.
Aprikoosi:
Aprikoosit ovat lähtöisin Kiinasta, joissa niitä on viljelty yli 5000 vuoden ajan. Nykyään niitä kasvatetaan paljon myös Välimeren alueella ja ne ovat tärkeä osa paikallista ruokakulttuuria. Aprikoosi on kaunis nukkapintainen hedelmä ja kypsänä sen hedelmäliha on erittäin mehukasta sekä pehmeää. Aromaattisen makunsa vuoksi ne nautitaan usein sellaisenaan. Niitä voidaan hyödyntää myös jälkiruoissa, kiisseleissä, hilloissa tai marmeladina. Kypsä hedelmä on herkkä kolhuille ja tulisi säilyttää melkein nollan asteen tuntumassa.
Raparperi:
Raparperi on ensimmäisiä kotimaamme avomaan uuden sadon kasviksia. Raparperi on saanut nimensä vanhan kauppaväylän mukaan. Uralin rinteillä kasvanutta raparperia tuotiin Volgaa pitkin Eurooppaan ja joesta käytettiin nimitystä Rha Barbarum eli barbaarien joki. (Englanniksi raparperi on rhubarb.) Raparperin satoa on saatavilla jo toukokuussa. Kiinnostus raparperin käyttöön ravinnoksi johtunee todennäköisesti sen aikaisesta sadosta ja sen nuorten ja mehevien lehtiruotien happamanmakeasta mausta. Raparperin happamuutta voidaan hyödyntää kalaruokien valmistuksessa tai grilliruokien lisäkkeissä chutneyn tapaan.
Retiisi:
Retiisi lukeutuu retikan lailla maailman vanhimpiin viljelykasveihin. Sitä on viljelty tuhansien vuosien ajan Kiinassa sekä muualla Aasiassa. Eurooppaan se todennäköisesti levisi Egyptin, Kreikan, Syyrian ja Rooman kautta. Kuitenkin ensimmäiset maininnat retiisistä Euroopassa löytyvät vasta 16. vuosisadalta. Vanhimmilla viljelyalueilla tunnetaan satoja eri lajikkeita ja Suomessakin tunnettiin vielä 1900-luvun alkupuolella kymmeniä eri lajikkeita. Yleinen käsitys saattaa olla, että Suomessa retiisi kasvaisi puisevaksi tai karvaaksi, mutta kasvuoloilla on valtava merkitys sadon laatuun. Maan pitää olla riittävän multavaa ja sato pitää osata korjata ajoissa. Siksi retiisit ovat parhaimmillaan varhaisvihanneksina. Retiisit sopivat mainiosti naposteltaviksi sellaisinaan. Mukulat kannattaa huuhdella, mutta ei kuoria, koska suurin osa mukulan ravinteista on kuoressa tai sen tuntumassa. Muita nauttimistapoja on retiisin viipaloiminen salaattiin tai raasteeksi. Perinteinen tapa nauttia tuoreita retiisejä on viipaloida ne lautaselle, johon lisätään ripaus suolaa ja valkopippuria. Lautanen peitetään toisella lautasella, jonka jälkeen retiisit ravistellaan mehukkaaksi. Retiisi sopii myös lämpimiin pataruokiin ja keittoihin. Koko kasvin ravinteista suurin osa sijaitsee naateissa, joten nekin kannattaa hyödyntää ravinnoksi pinaatin tapaan.
Parsa:
Parsa on sesonkikasvisten aatelia ja yksi parhaista kasvikunnan foolihapon lähteistä. Se on ollut himoittu herkku jo yli 5000 vuoden ajan. Yleensä parsat valmistetaan keittämällä. Ennen keittämistä ne kuoritaan kevyesti ja mahdollisesti puutunut tyviosa poistetaan. Keitinveden voi maustaa ripauksella suolaa, sokeria, sitruunaa tai nokareella voita. Vihreä tankoparsa kypsyy noin viidessä minuutissa. Parsan pitää olla keittämisen jälkeenkin hieman napakka. Ylikypsä parsa muuttuu lötköksi ja maistuu vetiseltä. Vihreän tankoparsan grillaaminen onnistuu helposti. Voitele varret öljyllä ja grillaat 6-10 minuuttia välillä käännellen. Tyvipään voi halutessaan kuoria ohuesti ennen valmistamista. Valmiit parsat voit maustaa kevyesti suolalla, pippurilla ja sitruunan tai limen mehulla.