Kaupallinen yhteistyö: MTK
Tämän kesän varhaisperunasadosta odotetaan määrältään tavanomaista. Laadultaan kuluttajille päätyvä kotimainen varhaisperuna on aina priimaa. Suomalaiset rakastavat uutta perunaa, ja kauniita mukuloita odotetaan kesän herkkupöytiin vesi kielellä.
Valtaosa varhaisperunasta tulee Varsinais-Suomesta
Kotimaisen avomaan varhaisperunan satokausi käynnistyi kesäkuun alussa, ja kun juhannus lähestyy, varhaisperunaa saapuu kauppoihin ja toreille tiuhenevaan tahtiin. Kesän varhaisperunasadosta odotetaan tavanomaisen kokoista. Perunoiden istutusjakson aloitus osui tänä vuonna hieman myöhemmäksi kuin tavallista, huhtikuun puolelle, kun tavallisesti istutusjakso alkaa maaliskuun kolmannen viikon paikkeilla. Säät kuitenkin olivat suotuisat heti istutuksen jälkeen, eikä edes vapun tienoon kylmempi jakso häirinnyt viljelyä.
“Viljelijät ovat taitavia suojaamaan perunat harsoilla. He saavat oikea-aikaisen harsojen käytön avulla ja muulla osaamisella perunat kasvamaan vuodesta toiseen sääolosuhteista huolimatta, se on sitä ammattitaitoa”, sanoo kasvinviljelyn asiantuntija Antti Lavonen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta.
Kotimaisen perunan tunnistaa kaupassa tutusta Sirkkalehti -merkistä. Irtomyynnissä, kuten torilla, pakkaamattoman perunan alkuperä pitää olla kuluttajalle yksiselitteinen ja selkeä. Tuontiperunan alkuperämaa pitää ilmoittaa selkeästi. Usein kotimaisesta perunasta kerrotaan myös tilan tai viljelijän nimi – kotimaisen ruuan ketju on läpinäkyvä ja jäljitettävä!
Kauppaan voi aina vinkata toiveen kotimaisista tuotteista. Kesäaikaan on myös hyvä hetki tehdä retki palvelevalle maaseudulle, ja hakea perunat sekä muut vihannekset suoraan suoramyyntiä harjoittavalta maatilalta.
Alkukesästä kypsyvät varhaisperunalajikkeet ovat Timo, Annabelle ja Solist, ja ne ovat myös viljelyalaltaan merkittävimmät varhaisperunalajikkeet. Kaikkiaan koko maan alueella avomaan varhaisperunaa viljellään noin 700–800 hehtaarin alueella, joten muiden tuttujen varhaisperunalajikkeiden, kuten Colomban, Siiklin, Jussin ja Avantin, osuus viljelyalasta on astetta pienempi. Yli 70 prosenttia kotimaisesta avomaan varhaisperunasta viljellään Varsinais-Suomen alueella, ja kaikista varhaisimmat perunat tulevat Varsinais-Suomen saaristosta ja rannikolta.
Kelpo kauppias suojaa varhaisperunat valolta
Varhaisperunaostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota ensisijaisesti perunoiden tuoreuteen ja asianmukaiseen säilytykseen kaupassa. Perunat pitäisi säilyttää viileässä ja pimeässä, jotta ne eivät viherry tai nahistu. Hyviä ovat esimerkiksi kontit, joissa suurin osa perunoista pysyy kontin uumenissa, ja esillä on vain pieni osa.
“Merkittävin perunan laatua heikentävä tekijä on valo, sillä liian valoisassa pidetty peruna vihertyy. Nykyään tähän onneksi kiinnitetään paremmin huomiota. Hyvän kauppiaan tunnistaa siitä, että hän suojaa perunansa valolta”, vinkkaa Lavonen.
Varhaisperuna on tuoretuote, jota kannattaa ostaa vain sen verran, mitä kerralla tulee syötyä. Keskenkasvuisten perunoiden tärkkelyspitoisuus on vähäinen, eikä niiden malto ole vielä muodostunut varastointia kestäväksi. Valon lisäksi varhaisperunoiden säilyvyyttä heikentää lämpö. Jos varhaisperunoiden kylmäketju säilyy katkeamattomana pellolta kaupan kautta kotiin asti, ne kestävät säilytystä hieman paremmin. Kotona varhaisperunat kannattaa säilyttää jääkaapin vihanneslaatikossa.
“Varhaisperuna on tarkoitettu heti syötäväksi, joten osta perunaa tarpeen mukaan. Hyvä nyrkkisääntö on, että osta tänään huomisen perunat. Paras tapa nauttia varhaisperunasta olisi pellosta suoraan kattilaan”, sanoo Lavonen.
Kokeile eri lajikkeita ja kokkaa yli jääneet uusiksi herkuiksi
Kotimainen avomaan varhaisperuna on odotettu sesonkiherkku, johon suomalaiset suhtautuvat intohimoisesti. Uudet mukulat ovat toivottuja ja kaivattuja kesäpöydän antimia!
“Varhaisperunoiden ystävät vertailevat erilaisia lajikkeita keskenään sekä maun että perunan värin perusteella. Jokaisella on omanlaisensa mieltymys varhaisperunoiden maun, muodon ja värin suhteen, että pitääkö olla valkoisempi, kellertävä vai tummankeltainen”, sanoo Lavonen.
Puhtaaksi harjatut varhaisperunat kannattaa joko höyryttää kypsiksi tai keittää vähäisessä vedessä suolaripauksen ja kenties tillin kanssa. Varhaisperunat lisätään kiehuvaan veteen. Kypsennä perunat napakoiksi, ja kun ne ovat kypsiä, valuta vesi pois ja aseta talouspaperiarkki tai puhdas keittiöpyyhe kattilan kannen alle höyryä imemään. Anna perunoiden levähtää hetki ennen tarjoamista. Peruna on keittiön kulmakivi kesällä ja koko vuoden, keitetty peruna on kepeä, lähes kaikkiin ruokavalioihin sopiva ja kaikille maistuva, ravitseva ja hyvin täyttävä lisuke, jota voi muunnella loputtomasti.
Toisinaan käy niin, ettei edes innokkain varhaisperunan ystävä jaksa syödä jokaista keittämäänsä pottua. Yli jääneet keitetyt varhaisperunat säilyvät jääkaapissa hyvinä muutaman päivän. Keitetyt varhaisperunat ovat todellinen hävikkikokkaajan unelma, sillä niistä voi jalostaa lukuisia nopeita ja maukkaita ruokia. Lisää perunoiden joukkoon öljy- tai majoneesipohjainen kastike, kesäsipulia, yrttejä ja vaikkapa kaprista, niin saat alkukesään passelin perunasalaatin, joka on mainio lisuke esimerkiksi kala- tai grilliruuille. Varhaisperunat ovat hyviä myös pilkottuna ruokaisan maalaissalaatin sattumiksi tai voileivän päälle.
Keitetyt varhaisperunat voi myös paistaa, grillata, savustaa tai paahtaa uunissa ja nauttia lisukkeena vaikkapa kylmän kermaviilikastikkeen kanssa. Eikä sovi unohtaa vanhaa kunnon pyttipannua, jossa muutkin jääkaapin tähteet pääsevät oikeuksiinsa.
Varhaisperunagrillivartaat
4–6 henkilölle
Helppoihin grillivartaisiin voi mainiosti käyttää edelliseltä aterialta yli jääneitä keitettyjä varhaisperunoita. Grilli antaa perunoille savuista makua, jota sitruunainen tillimarinadi piristää. Avomaankurkkudippi raikastaa kokonaisuuden, ja dippiä kannattaa kokeilla myös muiden kesän kasvisten kanssa.
Varhaisperunagrillivartaat:
- n. 600 g kotimaisia varhaisperunoita
- suolaa ja pippuria
- 1½ dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
- ½ pnt tuoretta kotimaista tilliä
- ½ sitruunan mehu puristettuna
Avomaankurkkudippi:
- 2 kotimaista avomaankurkkua
- 4 dl turkkilaista jogurttia
- ½ sitruunan mehu puristettuna
- 1 kotimainen valkosipulinkynsi
- 1 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä
- ½ pnt tuoretta kotimaista tilliä
- suolaa ja pippuria oman maun mukaan
Jos tarjoat vartaat avomaankurkkudipin kanssa, valmista se ensin, jotta dippi ehtii maustua. Raasta kurkut isoksi raasteeksi. Jos kurkut ovat kovin mehukkaita, voit puristaa niistä hieman nestettä pois keittiöpyyhkeen avulla: kääri kurkkuraaste puhtaan keittiöpyyhkeen sisälle ja purista ylimääräinen neste pois.
Kuori valkosipulinkynsi ja raasta se hienoksi raasteeksi. Hienonna puoli punttia tilliä. Sekoita kaikki raaka-aineet keskenään. Anna dipin maustua muutaman tunnin ajan jääkaapissa.
Pese perunat ja keitä ne suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Anna perunoiden jäähtyä hieman ja pujota ne sen jälkeen grillivartaisiin.
Hienonna puoli punttia tilliä ja sekoita se oliiviöljyn ja sitruunamehun kanssa marinadiksi. Mausta marinadi suolalla ja pippurilla.
Sivele marinadia perunavartaiden pintaan ja grillaa vartaat miedolla lämmöllä kauniin ruskeiksi. Sivele lisää marinadia vartaiden pintaan kypsymisen aikana.
Tarjoile varhaisperunavartaat avomaakurkkudipin kanssa.
Tutustu kotimaisten tuottajien työhön ja ajankohtaisiin uutisiin MTK:n verkkosivuilla. Muista myös seurata MTK:ta Instagramissa @mtk.ry.
Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme runsaasti reseptejä ja tietoa sesongin kasviksista.
