Kaupallinen yhteistyö: Snellman
Poikkeuksellinen vuosi näkyy kotikokkien keittiöissä. Jääkaappien vihanneslokerot pursuavat kasviksia ja suomalaisen lihan suosio on kasvussa: vuonna 2020 yli 80 prosenttia kulutetusta lihasta oli kotimaista. Ruokalistalla on tänään teeman mukaisesti kotimaisiin oloihin oivaltavasti sovellettua eksotiikkaa, sillä pöytään katetaan pho-keittoa kiinankaalilla, jauhelihalla ja pekoni-chiliöljyllä höystettynä. Kokkauksen lomassa pohdiskellaan juuri nyt ajankohtaisen huoltovarmuuden merkitystä suomalaisten ruokahuollossa.
Huoltovarmuus – mitä se tarkoittaa?
Huoltovarmuudesta on puhuttu paljon viimeisen vuoden aikana, mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan? Huoltovarmuudeksi kutsutaan tulevaisuuteen kohdistettuja toimenpiteitä, joilla turvataan suomalaisen yhteiskunnan toiminta eli jokapäiväinen arkemme häiriötilanteissa ja pandemian kaltaisissa poikkeusoloissa niin, että siitä koituu mahdollisimman vähän erityisjärjestelyjä ja haittoja. Huoltovarmuuskeskus taas on työvoima- ja elinkeinoministeriön alainen laitos, joka kouluttaa ja suunnittelee, tukee poikkeusolojen tuotantoa ja vastaa valtion varmuusvarastoinnista. Huoltovarmuuden käsite pitää siis sisällään paljon enemmän kuin sarjan varastoja, joiden ovet avataan hädän hetkellä.
Ruoka on huoltovarmuuden ytimessä. Siksi yksi tärkeimmistä huoltovarmuuden muodoista on elintarvikkeiden riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen ympäri vuoden. Me kaikki tarvitsemme syödäksemme joka päivä, eikä kotivaralla kovin pitkälle pötkitä. Olet todennäköisesti kuullut viljan varastoinnista pahan päivän varalle, mutta sen lisäksi huoltovarmuus pitää huolen koko tuotantoketjusta, joka kattaa kaiken rehupelloilta kauppojen keskusvarastoihin ja sieltä kuluttajien ostoskoreihin.
Omavaraisuus on kotimaisen alkutuotannon ansiota
Suomalaisen huoltovarmuuden ehdoton vahvuus on varsin korkea ruoantuotannon omavaraisuusaste, joka tällä hetkellä on peräti 80 prosenttia. Poikkeuksellisena aikana omavaraisuuden merkitys on entisestään korostunut. Meiltä on riittänyt porsaanlihaa vietäväksi länsinaapuriinkin, jonka oma tuotanto on osoittautunut riittämättömäksi näissä erikoisissa olosuhteissa. Alkutuotanto on jatkossakin hyvä pitää omassa hallinnassa. Lihan tuottajille maksettava reilu korvaus tukee sekä kotimaisen työn kannattavuutta että huoltovarmuutta.
Vaikka ruokakulttuuri on murroksessa ja kasvispainotteisen ruokavalion suosio kasvaa, meistä suurin osa syö edelleen lihaa. Eniten kotiin kannetaan possua, joka on ollut tärkeässä roolissa suomalaisten ruokapöydissä jo useamman vuosisadan ajan. Valmistustapojen vaihteleminen tuo tutusta possunlihastakin esiin uusia puolia. Kotimainen porsas maistuu niin perinteisessä jauhelihasoosissa, joulupöydässä kuin itämaisissa kulhoruoissakin. Kun lautaselle lusikoitavan ruoan pääraaka-aineet ovat kotimaisia, ateriaa voi hyvällä omallatunnolla piristää sesongissa olevilla tuontihedelmillä ja -vihanneksilla.
Kevyestä kiinankaalista rouskuvaa rapeutta lautaselle
Nimensä mukaisesti Kiinasta lähtöisin olevaa kasvista ryhdyttiin viljelemään Euroopassa sitä vasta 1900-luvulla. Suomessa kiinankaalia viljellään noin 100 hehtaarin alalla erityisesti Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Kaalin vaaleanvihreä tai kellanvalkoinen kerä on pitkänomainen ja tasapaksu. Sisemmät lehdet ovat värittömiä, sillä auringonvalo ei ulotu päällimmäisten lehtien alle lainkaan. Mehevien ja rapeiden lehtiruotien maku on muihin kaaleihin verrattuna mieto.
Kiinankaali on tullut tutuksi salaattipöydistä, mutta sen maku on itse asiassa parhaimmillaan lämpimissä ruuissa. Monipuolinen vihannes kestää kuumennusta ja kypsyy nopeasti, joten se sopii varsin hyvin itämaisiin ruokiin tai jopa grillattavaksi. Lisää kiinankaalia keittoihin, kasvispihveihin, patoihin ja vuokaruokiin tai pyörittele lehdistä kääryleitä. Suosittu kaali on myös yksi korealaisen kimchin klassisista raaka-aineista. Me lisäsimme rapsakkaa kiinankaalia pikavauhtia syntyvään pho-keittoon ja viimeistelimme herkun mukavan tulisella pekoni-chiliöljyllä.
Pho-keitto jauhelihalla ja pekoni-chiliöljyllä
4:lle
Pikainen pho-liemi:
- 2 sipulia
- 10 cm pätkä inkivääriä
- 4 neilikkaa
- 3 tähtianista
- 2 kanelitankoa
- 2 kokonaista kardemummaa
- 2 tl kokonaisia korianterinsiemeniä
- 1 ½ l lihalientä
- 1 rkl fariinisokeria
- 1 rkl kalakastiketta
- suolaa
Lisäksi:
- 1 pkt Snellman Kunnon sika-nauta jauhelihaa (400 g)
- suolaa ja mustapippuria
- 200 g riisinuudeleita
- ½ kiinankaali
- 1 makea sipuli
- tuoreita yrttejä (minttu, korianteri, thaibasilika)
- hoisin-kastiketta
- pekoni-chiliöljyä (resepti alla)
Valmista ensin liemi. Halkaise sipulit ja inkivääri. Paahda niitä kuivalla kuumalla pannulla, jotta saavat kunnolla väriä. Laita neilikat, tähtianikset, kanelitangot, kardemummat ja korianterinsiemenet kattilaan ja paahda hetki. Lisää lihaliemi, sipulin puolikkaat, inkivääri ja fariinisokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja anna muhia puolisen tuntia. Mausta kalakastikkeella ja suolalla. Siivilöi ja pidä lämpimänä.
Ruskista jauheliha ja mausta se suolalla ja mustapippurilla. Keitä riisinuudelit pakkauksen ohjeen mukaan, valuta ja jaa kulhoihin. Leikkaa kiinankaali paloiksi ja makea sipuli ohuiksi siivuiksi. Jaa jauheliha, kiinankaali ja sipuli kulhoihin, lisää runsaasti tuoreita yrttejä ja kaada kuuma liemi päälle. Tarjoile pho-keiton kanssa hoisin-kastiketta ja pekoni-chiliöljyä.
Pekoni-chiliöljy
- 1 pkt Snellman Kunnon pekonia (150 g)
- 5 valkosipulinkynttä
- 3 punaista chiliä
- 2 limen kuori ja mehu
- 1 rkl soijakastiketta
- n. 1-2 dl rypsiöljyä
Hienonna pekoni ja ruskista se rapeaksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet ja lisää ne pannulle pekonin joukkoon, paista muutama minuutti.
Hienonna chili ja lisää pannulle. Paista hetki. Siirrä pekoniseos purkkiin ja sekoita joukkoon limen raastettu kuori ja puristettu mehu sekä soijakastike. Lisää öljyä sen verran, että ainekset peittyvät kunnolla. Laita jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi ennen tarjoilua.
Laita seurantaan myös Snellmanin Instagram @herrasnellman!
Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme runsaasti reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.
