Avainsana: atria

Sadonkorjuun hittiresepti – Nyt tulee #jureke!

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Lihamureke on retroruoista parhain, mutta harmillisesti se on hieman unhoon jäänyt ruokalaji. Me Satokausikalenterilla tuunasimme perinteisen murekkeen raastamalla joukkoon keltajuurta. Mehevä mureke pyöritellään leivänmuruissa ja paistetaan leipävuoassa – #jureke on tämän syksyn hittiruoka!

Tämä ruokalaji sopii täydellisesti Satokausikalenteri ja Atrian #sadonkorjuuhaaste-talkoiden reseptikimaraan. Lue lisää vuoden suurimmasta ruokatempauksestamme kotimaisen ruoan puolesta ja katso kuinka sinä voit osallistua mukaan.

 

Juurikkaita moneen lähtöön

Kaikki tuntevat punajuuren ja keltajuurenkin tietää moni. Pinkki-valkoraitainen raitajuuri onkin jo vähän oudompi tapaus ja harva tietää olevan olemassakaan valkojuurikasta. Juurikkaat ovat valittu vuonna 2019 Vuoden Vihannekseksi ja mekin haluamme osaltamme olla jakamassa juurikkaiden ilosanomaa.

Punajuuri tunnetaan voimakkaasta väristään, joka värjää myös sormet, leikkuulaudat ja ruoat, joihin se koskee. Muissa juurikkaissa on samantyylinen maanläheinen maku ja niitä voikin käyttää punajuuren tapaan ilman pelkoa värin irtoamisesta.

Juurikkaat ovat rantautuneet Suomeen 1800-luvulla, mutta ennen sitä niitä on viljelty pitkään Välimeren alueella. Juurikkaissa on paljon kuituja, folaattia ja kivennäisaineita. Alle 1-vuotiaille ei suositella juurikkaita niiden sisältämän nitraatin takia. Vanhemmille lapsille juurikkaat ovat mainio lisä monipuoliseen ruokavalioon ja usein lapsille juurikkaat maistuvatkin makeutensa ansiosta.

#jureke

Juures + mureke = #jureke

Jurekkeen salaisuus on joukkoon raastetussa juurikkaassa. Oma suosikkimme on kullankeltainen keltajuuri, mutta voit hyvin käyttää myös esimerkiksi puna- tai raitajuurta tai vaikkapa jotain ihan muuta juuresta, kuten juuripersiljaa, palsternakkaa tai selleriä. Eri juureksia käyttämällä tai yhdistämällä saa aikaan aina uusia versioita herkullisesta jurekkeesta. 

Jureke on saanut inspiraatiota länsinaapurimme klassisesta Wallenbergin pihvistä, jonka kuohkeuden salaisuus on keltuaisissa ja murekemassan joukkoon sekoitetussa kylmässä kermassa. Lopuksi Wallenbergin pihvi pyöritellään korppujauhoissa ja paistetaan lähes kohokasmaisen kuohkeaksi. Perinteisesti lihana käytetään vasikkaa, meidän versiomme valmistuu kotimaisesta Atria Perhetilan Nauta Jauhelihasta. Perhetila-merkityissä pakkauksissa lihan alkuperä näkyy tilalle asti ja tilalliset seisovat omilla nimillään tuotteidensa takana. Voit siis olla varma lihan alkuperästä ja laadusta.

Jurekkeen lisukkeeksi sopivat hyvin Wallenbergin kaverit perunamuussi ja keitetyt herneet. Atrian herkullinen punajuurisalaatti tuo väriä pöytään.

#jureke

Jureke

  • 2 pkt Atria Perhetilan Nauta Jauhelihaa (á 400 g)
  • 4 siivua kuivahtanutta vaaleaa leipää
  • 1 iso keltajuuri (200 g)
  • 4 keltuaista
  • 2 tl suolaa
  • ½ tl jauhettua muskottipähkinää
  • ½ tl jauhettua valkopippuria
  • ½ tl jauhettua maustepippuria
  • ¼ tl jauhettua neilikkaa
  • 4 dl kuohukermaa
  • 3 rkl voita
  • Tarjoiluun perunamuussia, keitettyjä herneitä ja Atria Punajuurisalaattia. 

Rouhi leipäsiivut veitsellä karkeaksi rouheeksi. Siirrä sivuun odottamaan.

Kuori keltajuuri ja raasta se mahdollisimman hienoksi raasteeksi. Sekoita jauhelihan joukkoon. Vatkaa sekaan sähkövatkaimen avulla keltuaiset ja mausteet. Lisää joukkoon kerma vähitellen koko ajan sekoittaen. 

Jaa voi nokareina 25 cm pitkän leipävuoan pohjalle. Muotoile jureke-taikinasta vuokaan sopiva pötkö ja pyörittele se leipärouheessa, nosta pötkö varovasti vuokaan.

Paista jureketta 200 asteessa noin 60 minuuttia, kunnes mureke on kypsää ja kauniin paistuneen väristä.

Tarjoile perunamuussin, kiehautettujen herneiden ja punajuurisalaatin kanssa.

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaisen ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja. Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu.

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. 

 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Palsternakkaa pataan – murua rinnan alle

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Suomessa on historian saatossa viljelty monenlaisia juureksia, joiden käyttö on nykyään jäänyt valitettavan vähälle. Onneksi viime vuosina tähän asiaan on saatu muutosta ja palsternakat, juuripersiljat, mustajuuret ja keltajuurikkaat alkavat olla tuttu näky ruokakauppojen HeVi-osastoilla. 

Ruokakulttuurimme kehittyy jatkuvasti ja myös lihan käytön kohdalla on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa pureudutaan palsternakan ja tuoreen lihan historiaan. Artikkelin lopusta löydät ihanan punaviinipaistin reseptin, jossa tämän hetken herkullisimmat raaka-aineet yhdistyvät upeaksi ateriaksi.

Tämä on osa Satokausikalenterin ja Atrian #sadonkorjuuhaaste-ruokatempausta, jonka avulla haluamme nostaa suomalaisen ruoan arvostusta ja kasvattaa kotimaisten tuotteiden menekkiä merkittävästi. Lue kuinka juuri sinä voit osallistua talkoisiin ja liity kanssamme edistämään ruokakulttuuria. 

Liemijuureksen roolista kärsivä palsternakka on noussut himoituksi herkuksi

Palsternakka on tunnettu jo vuosituhansien ajan Euraasian alueella. Sitä kasvatettiin jo Rooman valtakunnan aikaan Italiassa. Suomeen palsternakka saapui ensin lääkekasvina, mutta jo 1700-luvulla sitä viljeltiin Turussa ja aina Kittilässä saakka. Perunan ja porkkanan suosion kasvaessa palsternakan suosio hiipui Suomessa. Muistoina palsternakan kulta-ajoista on Etelä-Suomessa villinä kasvavat palsternakat, jotka ovat viljelykarkulaisia vanhoista puutarhoista.

Palsternakka on erinomaisen makuinen juures. Klassinen “neljän peen” varaan rakentuva kasvisliemi koostuu palsternakasta, purjosta, porkkanasta ja persiljasta. 2000-luvun alussa palsternakka oli vielä harvinainen juures. Silloin sen kulutus oli alle yksi palsternakka vuodessa suomalaista kohden. 

Nykypäivän kuluttajat osaavat arvostaa palsternakkaa eri tavalla kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Palsternakka sopii täydellisesti Suomen kasvuolosuhteisiin. Sen maku on parhaimmillaan pakkasen puraisun jälkeen, jolloin sen sisältämä tärkkelys alkaa muuttua sokeriksi. Palsternakan sadonkorjuu kannattaa tehdä vasta myöhään syksyllä tai ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.

Palsternakkaa ei kannata kuoria, koska sen kuoressa on runsaasti raffinoosia sekä eteerisiä öljyjä, jotka antavat juurekselle omintakeisen maun. Tästä syystä se on erinomainen liemijuures. Viime vuosina palsternakka on opittu käyttämään entistä enemmän keitoissa, gratiineissa, padoissa sekä soseena. Jos kuoret eivät sovi valmistamaasi ruokalajiin, niin niistä kannattaa tehdä herkullisia sipsejä tai käyttää ne kasvisliemen raaka-aineena. 

Juuresten kulutusta kannattaa lisätä – kokeile monipuolisesti

Juuresten etuja ovat niiden korkea kotimaisuusaste, ekologisuus, maku, edullisuus, säilyvyys sekä monipuolisuus. Tämän lisäksi juurekset ovat terveellisiä. Oikein varastoituna juurekset säilyvät jopa yli puoli vuotta! Siksi suomalaiset juurekset ovat sesonkiruokailun kulmakivi, joita voi tietysti piristää aina muilla Satokauden parhailla raaka-aineilla. 

Porkkana on ylivoimaisesti Suomen syödyin juures. Syömme sitä yli kymmenen kiloa vuodessa henkilöä kohden. Muita juureksia nautitaan huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi lanttua syömme reilun kilon vuodessa. Toisen suositun juureksen punajuuren kulutus jää alle kiloon vuodessa. Nauriksen ja palsternakan kulutus jää muutamaan sataan grammaan. Retiisiä ja mukulaselleriä syödään muutamia kymmeniä grammoja vuodessa suomalaista kohden. Mustajuuri, keltajuuri, piparjuuri, retikka, kaurajuuri, raitajuuri ja maa-artisokka jäävät vielä vähemmälle.

Suosituissa juureksissa ei ole mitään vikaa. Kasvisten kulutusta on helpointa lisätä opettelemalla käyttämään uusia raaka-aineita. Tutut ruokalajit saavat uutta makua sekä väriä kokeilemalla raaka-aineita monipuolisesti. Esimerkiksi keltajuurta on helppo lisätä perunamuussiin, nakkikeitto saa uutta makua mukulaselleristä ja paahdetut maa-artisokat sopivat hyvin uunijuuresten sekaan. Kokeile rohkeasti! Loistavia vinkkejä uusien kotimaisten kasvisten kokeiluun löydät Atrian maukkaasta Sadonkorjuu-reseptipankista.

 

Tuore liha oli ennen harvinaista herkkua 

Ennen vanhaan tuore liha oli tuoreiden kasvisten tavoin sesonkiruokaa. Sadonkorjuun jälkeen syksyn viimeinen työ oli teurastus. Varastotaloudessa eläneet talonpojat teurastivat loppusyksystä kaikki ne eläimet, joita ei jätetty talven varalle. Muina vuodenaikoina syöty liha oli yleensä suolattua tai jollain muulla tavalla säilöttyä. Poikkeuksen teurastusaikaan saattoi tehdä häät, hautajaiset tai jokin muu suuri juhla, jota varten saatettiin teurastaa eläin.

Suomessa parasta ruhonosaa sanottiin muruksi, esimerkiksi rinta- tai selkämuru. Teurastetusta eläimestä käytettiin lähes kaikki osat. Nahkasta tehtiin vaatteita, rasvasta valmistettiin kynttilöitä ja myös veri sekä sisäelimet syötiin. Teurastuksen yhteydessä talteen otettu veri suolattiin, jäähdytettiin ja käytettiin erilaisiin veriruokiin kuten makkaroihin ja verileipiin. 

Koko ruhon hyödyntäminen on edelleen tärkeä arvo. Atrian ruhoista hyödynnetään edelleen kaikki osat luita ja nahkaa myöten. 

Teurastuspäivään kuului usein juhla-ateria, olihan tuore liha harvinaista herkkua. Perinteisiä ruokalajeja olivat verimakkarat, tai tuoreesta sisäelimistä valmistettu “tappaiskaali”. Teurastuspäivän aterialle kutsuttiin yleensä myös naapuritalojen asukkaat ja teurastukseen liittyi paljon taikauskoa. 

Suomalainen liha on taatusti turvallinen valinta

Nykyaikana lihaa on saatavilla ruokakaupoista ympäri vuoden. Tämän seurauksena arki on helpottunut ja valmiiksi käsitelty liha sekä lihajalosteet ovat helppoa ja nopeaa arkiruokaa. Samalla monet nykykuluttajat ovat vieraantuneet lihan alkuperästä. 

Suomalainen liha on ulkomaista lihaa järkevämpi valinta. Yksi merkittävä ympäristön kannalta merkittävä erottava tekijä on nautojen nurmiruokinta. Suomalaisen naudan vaikutukset ympäristöön ovat pienemmät sekä keittiöissä että tiloilla.

Kyselytutkimusten mukaan me kuluttajat arvostamme kotimaista lihaa. Suomalaisten lihan kulutus on viime vuosina herättänyt jonkin verran keskustelua. Suuri osa tuontilihasta syödään ravintoloissa, laitoskeittiöissä ja jalosteissa, jopa kuluttajien tietämättä. Harva meistä kuluttajista kysyy vaikkapa pikaruokaravintolassa, että mistä heidän tarjoama ruoka tulee. Ravintolassa kannattaakin kysyä rohkeasti lihan alkuperää varsinkin nyt #sadonkorjuuhaaste:en aikana! 

Parhaat edellytykset lihan ympäristövaikutusten hallintaan sekä vähentämiseen ovat kotimaisessa tuotannossa. Parhaimmillaan toteutettuna maatalousympäristöt voivat lisätä luonnon monimuotoisuutta. Atria-tuotemerkin alla myytävä liha on aina suomalaista.

Punaviinipaistia ja palsternakkaa kolmella tapaa

 

Palsternakka-punaviinikastike:

  • 2 palsternakkaa (200 g)
  • 2 salottisipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 + 2 rkl voita
  • ½ rkl balsamiviinietikkaa
  • 3 timjamin oksaa
  • 5 dl punaviiniä
  • 5 dl hyvää lihalientä
  • ½ tl suolaa

 

Ota paisti huoneenlämpöön 1-2 tuntia ennen paistamista. Ruskista paisti pannulla ruokalusikallisessa öljyä ja kypsennä uunissa 150 asteessa noin 60 minuuttia, kunnes sisälämpötila on 70 astetta. Kääri paisti folioon ja anna vetäytyä 15 minuuttia. Viipaloi ohuiksi viipaleiksi.

Kuori palsternakat. Leikkaa kaksi palsternakkaa kuutioiksi ja kaksi pitkittäin lohkoiksi. Hiero palsternakkoihin 1 rkl öljyä ja mausta suolalla. Lorauta palsternakkalohkoille lisäksi hieman hunajaa. Paahda 225 asteessa noin 15 minuuttia. 

Kuori ja paloittele perunat. Laita ne kattilaan ja peitä vedellä. Keitä kypsiksi. Valuta vesi pois ja sekoita joukkoon kuumat palsternakkakuutiot (lohkot tarjoillaan erikseen). Soseuta juurekset ja lisää joukkoon voi ja smetana. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoile ohueksi viipaloitu punaviinipaisti palsternakka-perunamuussin, paahdettujen palsternakkalohkojen ja palsternakka-punaviinikastikkeen kanssa.

 

Palsternakka-punaviinikastike:

Pese palsternakat ja leikkaa kuutioiksi. Kuori ja hienonna salottisipulit ja valkosipulinkynnet. Sulata 2 rkl voita kattilassa ja kuullota palsternakkoja, sipuleita ja valkosipulia miedolla lämmöllä noin kymmenen minuutin ajan.

Lisää kattilaan balsamiviinietikka ja anna kiehahtaa. Lisää timjaminoksat sekä punaviini, kuumenna kiehuvaksi. Anna poreilla, kunnes viinistä on noin puolet jäljellä.

Siivilöi kastike ja palauta kattilaan. Lisää joukkoon lihaliemi ja keitä, kunnes jäljellä on noin kaksi desilitraa.

Vispaa kastikkeen joukkoon 2 rkl voita ja mausta suolalla. Tarjoile punaviinipaistin ja palsternakka-perunamuussin kanssa.

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaisen ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu. 

 

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. 

 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

 

Lusikka soppaan – suomalaisten keittoruokien historia

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Erilaiset keitot ovat tiettävästi ihmiskunnan vanhimpia ruokia. Suomessa keitot ovat olleet perinteisesti suositumpia länsirannikolla, kun taas itäisessä ruokakulttuurissa on valmistettu enemmän uuniruokia. Keitot ovat edelleen tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria ja niissä voi hyvin ottaa eri raaka-aineiden sesongit huomioon. Tässä artikkelissa sukelletaan keittoruokien historiaan ja mukana on myös keittoisa ruokalista koko viikoksi.

Tämä on osa Satokausikalenterin ja Atrian #sadonkorjuuhaaste-ruokatempausta, jonka avulla haluamme nostaa suomalaisen ruoan arvostusta ja kasvattaa kotimaisten tuotteiden menekkiä merkittävästi. Lue kuinka juuri sinä voit osallistua talkoisiin ja liity kanssamme edistämään ruokakulttuuria. 

Arkiruokien kulmakivi

Keitot ovat olleet tavallisen kansan arkiruokaa jo 1700-luvulla. Liha- ja kalakeittoja saatettiin suurustaa saatavilla olevilla jauhoilla ja suurimoilla. Juhlapäivinä keittokulhon ympärille ehkä nostettiin myös muita ruokalajeja, mutta keitto, puuro tai velli oli yleensä ruokapöydän keskipiste.

Yhteiskuntarakenteen muuttumisen ja kaupungistumisen myötä omavaraistalous alkoi vähentyä. Tarvittiin uusia ammattikuntia ja Suomen ensimmäinen työpaikkaruokala perustettiin Tampereelle vuonna 1859. Työpaikkaruokaloiden tärkein tarjottava ruokalaji vielä pitkälle 1900-luvun puolelle oli keitto eri muodoissaan. Tuoreesta naudanlihasta valmistettu lihakeitto oli hyvin yleinen ja pidetty ruokalaji.

Toinen merkittävä tapahtuma idän ja lännen ruokakulttuurien yhdistämiselle oli kouluruokailun muuttuminen maksuttomaksi vuonna 1948. Tämä tarkoitti sitä, että jokaiselle oppilaalle oli tarjottava lämmin ruoka koulupäivän aikana. Ruokalista rakentui hyvin pitkälti vellien, puurojen ja keittojen varaan. Edelleen esimerkiksi hernekeitto lukeutuu koululaisten lempiruokien top 10 -listalle. 

Valmiskeitot nousivat arjen pelastajiksi – suosio kasvaa edelleen

Jääkaappien sekä ruokakauppojen kylmätilojen yleistyminen 1960-luvulta alkaen mahdollisti valmisruokien sekä pakasteiden myymisen. Tätä ennen keittoja myytiin jo säilykkeinä sekä pussikeittoina. Valmiskeitot löivät itsensä kunnolla koko kansan sydämiin 1980-luvulla ja niiden kulutus kasvaa edelleen. Nykyään ruokakaupoista on saatavilla todella laadukkaita sekä maukkaita valmiskeittoja, joiden tekeminen ei välttämättä edes joka kotikokilta onnistuisi.

Valmiskeitot ovat näppärä arjen apu ja niitä voi tarvittaessa tuunata entistä ruokaisammaksi tai vaikkapa mausteisemmaksi aina tilanteen mukaan. Esimerkiksi kotimaisia sesongin kasviksia sisältävät Atrian Samettiset keitot tarjoavat aina maukkaan ratkaisun. 

Kokeile lisätä näitä keittojen sekaan:

  • raejuustoa
  • leipäjuustoa
  • pähkinä- ja siemenseoksia
  • leipäkuutioita
  • paistettuja pekonikuutioita
  • kananmunia
  • sesongin kasviksia

Rakkaudella valmistettu keitto sopii myös juhlaan

Mikäpä olisi parempaa ruokaa kuin huolellisesti valmistettu keitto? Jokaisella suomalaisella on taatusti makumuistoja täydellisyyttä hipovasta lihakeitosta, ihanasta siskonmakkarakeitosta tai samettisen kermaisesta sosekeitosta. Keittoja kannattaa kokkailla myös itse. Syksyn koleat kelit ja juuri nyt parhaimmillaan olevat kotimaiset raaka-aineet takaavat täydellisen keiton ainekset. 

Nappaa tästä keittoresepti jokaiselle viikonpäivälle Atrian herkullisesta reseptipankista ja tuunaa rohkeasti!

 

Maanantai – Juustoinen nakkikeitto

https://www.atria.fi/kokkaamo/reseptit/paaruoka/juustoinen-nakkikeitto2/

 

Tiistai – Lahtisen tilan kanakeitto

https://www.atria.fi/kokkaamo/reseptit/paaruoka/lahtisen-tilan-kanakeitto/ 

 

Keskiviikko – Mausteinen chorizo-nakkikeitto

https://www.atria.fi/kokkaamo/reseptit/paaruoka/mausteinen-chorizo-nakkikeitto/

 

Torstai – Kunnon hernekeitto: https://www.atria.fi/kokkaamo/reseptit/paaruoka/hernekeitto/

 

Perjantai – Kermainen kurpitsakeitto: https://www.atria.fi/kokkaamo/reseptit/alkuruoka/kurpitsakeittoa-mausteisia-kurpitsan-siemenia-ja-rapeaa-pekonia/

 

Lauantai – Valmista keitto luonnossa nuotiolla tai perinteisesti kotikeittiössä

https://www.atria.fi/kokkaamo/reseptit/paaruoka/retki-ramen-viljaporsaan-minuuttisuikaleista/

 

Sunnuntai – taiotaankin keitosta herkulliset aamiaissämpylät

https://www.atria.fi/kokkaamo/reseptit/valipalat-ja-pikkusuolaiset/pinaatti-nokkossampylat/

 

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaisen ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu.

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.