Avainsana: hyötykasvit

Tänä kesänä Satokausikalenterin blogi päivittyy myös puutarhakuulumisilla. Turkulaiset puutarhurit Riikka ja Wiivi tarjoavat vinkkejä ja tietoa ruoan kasvattamisesta itse. 

Edellisessä postauksessa jaoimme vinkit taimien hankintaan ja istutukseen. Nyt on aika miettiä jatkoa – miten hyötykasvit saa kukoistamaan ja tuottamaan satoa parvekkeella tai puutarhassa.

Puutarhurilta usein kysytään yleispäteviä hoito-ohjeita kaikille kasveille, mutta sellaisia ei tahdo löytyä. Kasvia tarkkailemalla ja olosuhteet huomioon ottamalla pääsee kuitenkin pitkälle. Perustarpeita kasveilla ovat vesi, valo ja ravinteet.

Kastelu

Jokainen hyötykasvi tarvitsee vettä, toiset enemmän, toiset hieman vähemmän. Kastelun tarpeeseen vaikuttaa suuresti kasvilajin lisäksi kasvupaikan olosuhteet, sekä kasvualustan koko. Isompi multamäärä varastoi enemmän vettä. Aurinkoinen tai tuulinen sää lisäävät kastelun tarvetta. Satoa tuottaakseen useat kasvit vaativat säännöllistä kastelua, esimekiksi tomaattia voi joutua kastelemaan kesäisin aurinkoisella seinustalla jopa muutaman kerran päivässä.

Lannoitus

Kasvi saa ravinteita mullasta, mutta satoa tuottaakseen se vaatii usein säännöllistä lannoitusta. Puutarhan yleiskastelulannoitteet ovat helppokäyttöisiä. Hyötykasveille valitse aina syötäville kasveille sopiva lannoite. Useimmissa lannoitepurkeissa on ohjeet eri kasveille.

Erilaiset tarpeet

Hyötykasveja on laidasta laitaan, joten niiden hoito-ohjeetkin hieman eroavat toisistaan. Toisille riittää sopiva paikka pihalla ja kesän sateisuudesta riippuen kastelu tarpeen mukaan. Tällaisia kasveja ovat useimmat juurekset ja kaalit.

Enemmän hoitoa vaativat esimerkiksi tomaatit. Runkotomaatit on syytä tukea heti taimesta lähtien. Niistä täytyy poistaa varkaita ja loppukesästä sadon kypsymisen varmistamiseksi ne on syytä latvoa. Tomaatti tarvitsee myös reilusti ravinteita. Helpompi versio tomaatista on pensastomaatti, jota ei useimmiten tarvitse tukea, latvoa eikä varkaita poistaa.

Huomioitavaa lasitetulla parvekkeella ja kasvihuoneessa

Hedelmiä tai marjoja tuottavat kasvit voivat tarvita pölytystä tuottaakseen satoa. Luukut säännöllisesti auki siis ja pölyttäjät sisään. Toinen hyvä syy avata parvekkeen tai kasvihuoneen luukkuja on tuuletus. Aurinkoisena päivänä lämpötila suljetussa tilassa nousee hyvin äkkiä liian korkeaksi jopa kuumuutta rakastaville tomaateille ja chileille.

Huomioitavaa avomaalla

Avomaalla kitkeminen ei lopu taimien istuttamisen tai kylvön jälkeen, vaan sitä on syytä jatkaa koko kesän, jotteivat rikkakasvit vie hyötykasvien elintilaa. Monet rikkakasvit sopivat kuitenkin kompostin sijaan lautaselle, lisää tietoa villiyrteistä löydät täältä.

Katteen käyttäminen kasvimaalla vähentää kitkemisen tarvetta huomattavasti. Esimerkiksi oljilla voi peittää maan hyötykasvien ympäriltä, jolloin rikkakasveille ei jää tilaa kasvaa.

Tutkivat puutarhurimme löydät myös somesta: valokuvaajamme @puutarhuriikka jakaa upeiden kuvien lisäksi paljon hyödyllistä puutarhatietoa ja vinkkejä taimikasvatukseen. Tekstivastaavamme @wiivikoskela taas toimii esimerkkinä siitä, miten paljon reissaava kerrostaloasujakin voi kasvattaa ruokaa itse.

Keväästä alkaen Satokausikalenterin blogi saa täydennystä puutarhan puolelta!

Oletko koskaan miettinyt mistä salaattisi tulee ja mitä vaiheita se käy läpi matkalla lautasellesi? Keväästä alkaen Satokausikalenterin blogi päivittyy myös puutarhakuulumisilla. Turkulaiset puutarhuriopiskelijat Riikka ja Wiivi tulevat tarjoamaan vinkkejä, joiden avulla kuka vaan voi kasvattaa ruokaa ikkunalaudalla, parvekkeella tai puutarhassa.

Lisäksi tiedossa on tutkimusmatkoja kaupan heviosastolta aina sinne mistä kaikki saa alkunsa eli kasvihuoneisiin ja avomaalle. 

Riikan ja Wiivin terveiset Satokausikalenteri-blogin seuraajille:

– Tulemme kirjoittamaan vihannesten ja kasvisten kasvattamisesta; miten, miksi ja milloin.

– Lähdemme liikkeelle aivan ruohonjuuritasolta, näitä vinkkejä varten ei tarvitse omata vihreää peukaloa tai minkäänlaista kokemusta puutarhan hoidosta. Meitä kumpaakin kiinnostaa terveellinen ja monipuolinen ruoka. Usein kasvimaalla vietetty aika ravitsee kehon lisäksi myös mieltä ja ruokaa oppii arvostamaan uudella tavalla.

Keitä me olemme?

Tiimimme kirjoittaja Wiivi on juuri turkulaistunut iloinen heittäytyjä, jonka kerrostaloyksiön ikkunaudat täyttyvät kokeilevista avokadoprojekteista sekä yrteistä ja versoista. Wiivin arki rakentuu opiskelun, runoilun, joogan ja hyvän, useimmiten improvisoidun kasvisruoan ympärille. Wiivi on entinen huonekasvien tappaja, joka sattumalta löysi itsensä puutarha-alalta erään tomaatintäyteisen kesän päätteeksi.

Valokuvista vastaa Riikka, turkulainen visuaalinen osaaja, jonka pihalla viihtyvät niin juurekset, perinteiset rohdoskasvit kuin oman pikku kasvihuoneen vihanneksetkin. Riikka hyödyntää keittiössään myös luonnon antimia villiyrteistä marjoihin ja sieniin. Syksyn sadonkorjuun myötä kaapit täyttyvät mehuista ja kuivatuista mausteista. Tärkeää kasvien kanssa työskentelyssä Riikalle on parantava ja rauhoittava vaikutus.

Mikä puutarhakoulu?

– Me opiskelemme kumpikin viimeistä vuotta puutarha-alan perustutkintoa tuotantopuolella Ammattiopisto Liviassa Tuorlan maaseutuopistossa. Tuorla on kaunis vanha kartanoalue, jolta löytyy mm. kasvihuone, vihannes- ja omenatarhat sekä majatalo. Tuorlassa toimii puutarhatalouden koulutuksen lisäksi kaksi muuta alaa, luonto ja ympäristö, sekä maatalous.

– Koulumme tarjoaa ainutlaatuisia kursseja liittyen esimerkiksi ruokahyönteisiin, viljeltyihin sieniin sekä artesaani- ja lähiruokaan. Ammennamme koulumme laajasta opetusvalikoimasta inspiraatiota myös tänne kirjoitettuihin artikkeleihin.

– Odotamme innolla että pääsemme vihdoin kunnolla käsiksi tähän blogiin. Puutarhavinkkien lisäksi tulossa on pohdintaa ruoantuotannon ekologisuudesta, katsauksia puutarhakoulun tapahtumiin, tuottajavierailuja sekä tietoa muun muassa villiyrteistä ja sienten kasvatuksesta.  Saatamme myös vilahtaa Satokausikalenterin Instan puolella, stay tuned!