Avainsana: nokkonen

Villejä vihanneksia metsästämässä

Tänä kesänä Satokausikalenterin blogi päivittyy myös puutarhakuulumisilla. Turkulaiset puutarhuriopiskelijat Riikka ja Wiivi tarjoavat vinkkejä ja tietoa ruoan kasvattamisesta itse. Edelliset Puutarhasta pöytään-postaukset löydät täältä.

Nyt on syytä lähteä ulos keräämään ravinteikkaat versot talteen. Monet villivihannekset ovat parhaimmillaan nuorina keväällä ja alkukesällä.

Viime vuosina villivihannekset ovat kasvattaneet suosiotaan huimasti. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan luonnon kasveja on osattu hyödyntää ruoanlaitossa ja rohtoina jo vuosisatoja. Nykyään olemme tottuneet ostamaan kasviksemme kaupasta, joten lähiseutujen superfoodit ovat jääneet sukupolvia sitten unohduksiin. Kotipihalta tai metsästä löytyy huikeat määrät tuoreita aineksia ilmaiseksi niin salaattiin, pataan kuin smoothieenkin tai suoraan suuhun napsittavaksi. Tämän lähemmäs lähiruokaa ei paljoa voi päästä!

Siankärsämöä ja nokkosta

Villivihannes, villiyrtti, horta, häh mikä?

Villivihannekset tai horta tarkoittaa luonnossa kasvavia syötäviä kasveja. Usein puhutaan myös villiyrteistä, mikä viittaa mausteena tai rohtona käytettäviin kasveihin. Kaikki luonnonkasvit eivät kuitenkaan ole syötäviä tai maukkaita ja jotkin jopa myrkyllisiä, joten ennen villivihannesjahtiin lähtöä on syytä perehtyä aiheeseen.

Villivihannesten nautiskelu on hyvä aloittaa pienin askelin, sillä vitamiineilla täyteen pakatut kasvit ovat myös maultaan voimakkaampia kuin perussalaatit. Villiyrttejä on käytetty ennen vanhaan milloin mihinkin vaivaan, eikä syyttä – ne nostavat arkiruoan aivan uudelle tasolle niin terveellisyydessä kuin makujen rikkaudessakin.

Alkuun pääsee tutustumalla esimerkiksi maitohorsmaan, voikukkaan, nokkoseen tai vuohenputkeen. Näitä tuttuja kasveja löytyy lähes mistä vaan ja niiden keruu on helppoa.

Maitohorsman nuoria versoja syödään parsan tapaan. Ne ovat herkkua voissa kevyesti paistettuna sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla maustettuna.
Nokkonen korvaa pinaatin letuissa tai tekee vihersmoothiesta supersmoothien. Siinä on rautaa seitsemän kertaa niin paljon kuin pinaatissa. Nokkosen voi ryöpätä tai höyryttää ennen käyttöä, jolloin sen pistävyys katoaa. Muista hanskat kerätessä.

Keruuretkelle mars!

Keruuretkellä on hyvä huomioida mistä kasveja kerää: tienvarsi tai koiranpissatuspaikka ei ole paras vaihtoehto, vaan kannattaa suosia vaikkapa metsää tai omaa kotipihaa. Villiyrttejä ei tule kerätä alueelta, jossa leikataan nurmikkoa bensiinikäyttöisellä leikkurilla tai käytetään keinolannoitteita tai torjunta-aineita. Kerää vain sellaisia kasveja, jotka tunnistat varmasti.

Suomessa jokamiehenoikeudet sallivat ruohovartisten kasvien keräämisen lähes missä vain, paitsi toisten pihoissa. Siispä kasveja ja kukkia voi huoletta kerätä keittiön tarpeisiin. Puiden osien, kuten lehtien, kukintojen tai kuusenkerkkien kerääminen toisen mailla sen sijaan ei ole sallittua ilman erillistä lupaa.

Vaahterankukkia saa kerätä maanomistajan luvalla- ja kukat ovat todellakin luvan pyytämisen arvoisia niin kauneudessaan kuin hienostuneessa makeudessaankin. Jos tykkäät vaahterasiirapista niin näitä on vaikea vastustaa!
Mehevää isomaksaruohoa voi kerätä elokuuhun asti. Kasvia kannattaa syödä raakana tai kypsentää vain kevyesti. Aavistuksen verran aloeveramainen isomaksaruoho tuo vaihtelua wokkiin.

Sen lisäksi että hortoillessa eli hortaa kerätessä saat ilmaista ravinteikasta lähiruokaa, ravitsee luonnossa liikkuminen myös mieltä ja on loistavaa hyötyliikuntaa. Stressitasot lähtevät laskemaan poluilla kuljeskellessa ja hyvien villiyrttiapajien löytäminen tuottaa iloa. On siis kaikin puolin järkevää keskeyttää arjen kiireet hetkeksi ja siirtää itsensä pihalle korin ja saksien kera. Kuiva sää on tähän paras.

Nuoret siankärsämön lehdet ovat pehmeitä ja aromikkaita, mutta kukinnan jälkeen ne muuttuvat puiseviksi. Kirpeän pippurimaiset lehdet voi syödä sellaisenaan tai kypsennettynä. Kokeile siankärsämöä maustamaan juures- tai kaaliruokaa tai piristä sillä salaattia.

Jokainen kasvilaji kannattaa kerätä omaan pussiinsa. Suodatinpussit ovat käteviä tähän tarkoitukseen. Älä koskaan kerää kaikkia kasveja, vaan jätä vähintään 1/3 kasvustosta rauhaan, jotta sadosta saa nauttia seuraavanakin vuonna.

Selvitä etukäteen, mitkä kasvinosat ovat syötäviä kussakin lajissa. Esimerkiksi voikukasta voi syödä nuoria lehtiä, nuppuja, kukkia ja jopa juuria voi käyttää kahvin tapaan –  siis koko kasvi on käyttökelpoinen. Useimmissa kasveissa kannattaa suosia tuoreita uusia versoja, sillä ne ovat maultaan parhaita ja mehevimpiä. Vanhempi kasvusto alkaa pikkuhiljaa muuttua sitkeämmäksi ja maku kärsiä varsinkin kukinnan jälkeen.

Rikkakasvina pidetty vuohenputki on todellista herkkua. Kompostin sijaan nuoret versot kannattaa viedä keittiöön vaikkapa pizzan täytteeksi. Versot kannattaa laittaa juuston alle, etteivät ne pala.

Mihin ruokiin villivihannekset sopivat?

Kaikkiin! Villivihannekset, niin kuin muutkin vihannekset, ovat ominaisuuksiltaan erilaisia ja niille sopivat erilaiset reseptit ja käsittelytavat. Jotkin maistuvat parhaiten raakana, toiset sopivat erityisesti kypsennettäviin ruokiin. Miedomman makuisia kasviksia voi käyttää suuria määriä aterian osana, kun taas tujummat villiyrtit toimivat mausteena. Niin kuin muussakin kokkailussa, kokeilemalla löytää omat lempparinsa.

Villiyrtit ovat parhaimmillaan tuoreena, mutta säilyvät jääkaapissa muutaman päivän ajan. Pidempään säilytykseen niitä kannattaa kuivata, pakastaa, säilöä öljyyn tai hapattaa – näin kesän voimista voi nauttia ympäri vuoden.

Tutkivat puutarhurimme löydät somesta:  valokuvaajamme @puutarhuriikka jakaa upeiden kuvien lisäksi paljon hyödyllistä puutarhatietoa ja vinkkejä taimikasvatukseen. Tekstivastaavamme @wiivikoskela taas toimii esimerkkinä siitä, miten paljon reissaava kerrostaloasujakin voi kasvattaa ruokaa itse.

Kevään kauneimmassa voileipäkakussa maistuvat villivihannekset ja tomaatti

Kaupallinen yhteistyö: Valio

 

Voileipäkakut ovat taas in ja ne ovatkin mitä parhainta tarjottavaa kevään ja kesän juhlissa. Suunnittelimme ihastuttavan kasvisvoileipäkakun käyttäen sesongin herkullisia villivihanneksia, maukkaita tomaatteja ja laadukkaita Valio Luomu -tuotteita.

kasvisvoileipäkakku

Villivihannekset ovat nyt parhaimmillaan

Kevään ensimmäisen sadon saa kerätä luonnosta, kun nuoret ja nuppuiset villivihannekset nousevat maasta metsissä, niityillä ja kotipihalla. Villivihanneksia kannattaa kerätä kuivalla säällä ja mukaan saa napata vain niitä kasveja, jotka varmasti tunnistaa. Kasvupaikalle tulisi aina jättää osa kasveista kasvamaan, eikä kasveja tule repiä maasta juurineen. Ihan maantien, tunkion tai teollisuuslaitoksen vierestä ei kannata poimia eikä kenenkään kotipihalta ilman lupaa.

Voileipäkakkumme väliin pyöräytimme villivihannes-paputahnan, johon tuli nokkosia ja vuohenputkia. Ne ovatkin yhdet tunnetuimmista ja yleisimmistä villiyrteistä – kenenpä pihalta ei molempia löytyisi ihan kiusaksi asti!

Nokkonen kannattaa pistosten välttämiseksi kerätä hanskat kädessä ja sakset on hyvä apuväline. Herkullisin on nokkosen kärkiosa, mutta pienet nokkoset voi käyttää kokonaisina. Nokkoset kannattaa ryöpätä ennen käyttöä.

Vuohenputki on yksi herkullisimmista villivihanneksista, mutta poimi niitä vain, jos todella tunnistat kasvin. Putkikasvien joukossa esiintyy myös myrkyllisiä kasveja, mutta vuohenputken erottaa niistä kyllä, kun opettelee tunnistamaan sen. Nuoren vuohenputken voi syödä hyvin raakana tai käyttää ryöpättynä pinaatin ja nokkosen tapaan.

Voit käyttää villivihannes-paputahnaan myös muita tuntemiasi villivihanneksia, kuten voikukkaa, ketunleipää ja poimulehteä.

Klassikkoyhdistelmä tomaatti ja mozzarella koristaa voileipäkakkua

Voileipäkakku koristellaan simppelisti, mutta näyttävästi Valio Luomu tuoremozzarella palleroilla sekä erivärisillä kirsikkatomaateilla. Pienet mozzarellapallot ovat miedon makuisia, kauniin valkoisia ja laktoosittomia. Voit hyvin käyttää koristeluun myös muita Valion Luomu juustoja! Tomaattia löytyy myös toisesta täytteestä, joka on kesäinen versio klassisesta tzatzikista. Tomaattitzatzikia kannattaa kokeilla myös grilliruokien lisukkeena ja kun sen valmistaa paksuun Valio Luomu turkkilaiseen jogurttiin, ei jogurttia tarvitse valuttaa ollenkaan.

Kakun kuorrutus valmistuu Valio Luomu maitorahkasta ja Valio Luomu voista sekä tuoreesta ruohosipulista. Kuorrutusta kannattaa tehdä kerralla enemmänkin, sillä seos toimii myös herkullisena levitteenä leiville. Miedosti hapan maitorahka tuo kakkuun raikkautta ja se on myös mielenkiintoinen keskustelunherättäjä, rahkaa kun tavallisemmin käytetään välipaloihin, jälkiruokiin ja leivontaan.

Kevään juhlien tarjoiluja kannattaa muistaa myös pääsiäiseksi leipomamme pavlovakranssi. Sen voi hyvin muokata sesonkiin sopivaksi vaihtamalla hedelmät esimerkiksi persikoihin ja kirsikoihin.

Kasvisvoileipäkakku villivihanneksilla, tomaatilla & mozzarellalla

 

32 viipaletta paahtoleipää

sitruunalla maustettua vettä kostutukseen

Villivihannes-paputahna:

1 l villivihanneksia (esim. nokkonen ja vuohenputki)

1 dl auringonkukansiemeniä

½ dl sitruunan mehua

1 dl oliiviöljyä

1 prk kypsiä valkopapuja (n. 240 g)

1 tl suolaa

Tomaattitzatziki:

½ kurkku

3 tomaattia

1 prk Valio Luomu turkkilaista jogurttia (400 g)

1 pullea valkosipulinkynsi

1 rkl sitruunan mehua

1 tl suolaa

mustapippuria

Rahka-voikuorrutus:

100 g Valio Luomu voita

1 prk Valio Luomu maitorahkaa (250 g)

tuoretta ruohosipulia

suolaa

Koristeeksi:

1 pss Valio Luomu tuoremozzarella palloja (120 g)

erivärisiä kirsikkatomaatteja

vuohenputkea tai basilikaa

syötäviä kukkia

 

Villivihannes-paputahna:

Huuhtele ja ryöppää villivihannekset, anna jäähtyä ja puristele kuiviksi. Hienonna veitsellä. Paahda auringonkukansiemenet kuivalla kuumalla pannulla. Anna jäähtyä.

Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja surauttele tahnaksi.

Tomaattitzatziki:

Raasta kurkku ja laita siivilään valumaan. Leikkaa tomaatit lohkoiksi ja leikkaa siemenet pois. Leikkaa tomaatit suikaleiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi. Puristele loput nesteet kurkuista pois ja sekoita kaikki tzatzikin ainekset keskenään. Laita jääkaappiin tekeytymään toviksi.

Rahka-voikuorrutus:

Anna voin pehmentyä huoneenlämmössä. Vatkaa voi ja rahka huolellisesti sekaisin ja sekoita joukkoon runsaasti hienonnettua ruohosipulia sekä ripaus suolaa.

Voileipäkakun kokoaminen:

Leikkaa paahtoleivistä reunat irti. Asettele kahdeksan viipaletta tarjoiluvadille pareittain kakun pohjaksi. Sudi pintaan hieman sitruunavettä kostutukseksi. Levitä leiville kolmasosa molemmista täytteistä. Tee samalla tavalla kaksi kerrosta lisää. Asettele lopuksi päälle loput leipäviipaleet.

Kuorruta kakku rahka-voilevitteellä. Koristele mozzarellapalloilla, kirsikkatomaateilla, pienillä vuohenputken lehdillä ja syötävillä kukilla.

kasvisvoileipäkakku

Lue lisää Valio Luomusta ja katso ihanat reseptivinkit osoitteesta valio.fi/luomu/. Muista myös seurata Valiota Instagramissa @valiofi.

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

 

Sesonkikasviskakku

Tässä ”voileipäkakussa” ei ole lainkaan viljaa tai maitoa. Sesongin kasviksia kakusta löytyy sen sijaan vaikka kuinka. Täytteen joukkoon voi halutessaan lisätä tonnikalaa ja/tai katkarapuja, jolloin kakusta saa vieläkin täyttävämmän.

sesonkikasviskakku

∅ 20 cm kakku

Valmistusaika: 1 h

Kypsennysaika: 40 min

 

Kakku on parhaimmillaan kun se on saanut asettua yön yli.

 

Ainekset

Pohja x 3
  • 3 munaa
  • 1,5 dl mantelijauhoa
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 1 dl kookosmaitoa
  • ripaus suolaa
  • 1 iso väljä kourallinen pieniä nokkosia
Parsatäyte
  • 12 vartta vihreää parsaa keitettynä ja silputtuna 0,5 cm paloiksi
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • pieni valkosipuli
  • 2 rkl ruohosipulisilppua
  • reilu 0,5 dl majoneesia
  • suolaa ja mustapippuria
kesäkurpitsatäyte
  • 150 g kesäkurpitsaa
  • 1/4 punasipuli
  • 1 rkl pieniä kapriksia
  • 1 iso tai 2 pientä varsisellerinvartta
  • 2 rkl hienonnettua tilliä
  • reilu 0,5 dl majoneesia
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • suolaa ja mustapippuria
Koristeluun
  • 300 g kesäkurpitsaa
  • n. 12 vihreää parsanvartta
  • n. 1 dl majoneesia
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • suolaa ja pippuria
  • tilliä ja ruohosipulia

Valmistus

  1. Laita uuni lämpiämään 225°C.
  2. Sekoita pienessä kulhossa pohjan ainekset keskenään. Silppua hyvin huudellut nokkosentaimet joukkoon lopuksi. Sekoita taikinaa hetki rivakasti, jotta siitä tulee hieman ilmavampi. Kaada leivinpaperoituun ∅ 20 cm vuokaan (tai korkearunaiselle leivinpaperoidulle lautaselle, kuten Teema).  Paista n. 10 min tai kunnes pinta on kauniin ruskea. Tee kolme pohjaa. Anna jäähtyä kunnolla.
  3. Sekoita täytteet silppuamalla ainekset pieniksi ja sekoittamalla keskenään. Lisää majoneesi viimeiseksi ja laita sitä vain sen verran että saat aikaan tahnamaisen massan. Levitä pohjien väliin ja paina kakku tiiviiksi.
  4. Sekoita kuorrute ja levitä ohuelti päällimmäisen pohjan päälle ja reunoille.
  5. Koristele kakku esim. näin: leikkaa kesäkurpitsa mahdollisimman ohuiksi siivuiksi ja leikkaa siivut kolmeen osaan (keskipisteestä klo kahteentoista, neljään ja kahdeksaan). Lado siivut kakun päälle aloittaen reunoilta.
  6. Leikkaa parsat pitkittäin halki. Kuumenna suolalla maustettu vesi kiehuvaksi paistinpannulla ja lisää parsat siihen. Keitä n. 2 min ja nostele varret leikkuulaudalle jäähtymään. Pirskota päälle vähän sitruunan mehua. Leikkaa parsat hieman kakkua korkeammaksi ja liimaa kuorrutteella kakun sivuille. Voit säästää nuput kakun keskelle. Jos kesäkurpitsaa jäi yli, voit leikata myös sen kuorista kakun reunoihin tummempia raitoja. Ripottele pinnalle hieman tilliä.