Äänestimme viikon kasvikseksi sitruunan. Hyvän ruoan salaisuus on suolan, makean, happamuuden, karvauden ja umamin tasapaino. Jos ruoasta puuttuu hapokkuus, niin maku jää vaisuksi. Sitruunan avulla saadaan moneen ruokaan tarvittava hapokkuus. Lähestyvä vappu tekee tästä upeasta raaka-aineiden makua korostavasta hedelmästä ajankohtaisen. Kaiken lisäksi Berna (Verna)-lajike on sesongissa Espanjassa, josta Suomeen tuodaan vuosittain yli 1 200 000 kiloa sitruunoita.
Sitruuna (Citrus limon) on sitruspuu, jonka hedelmää kutsutaan samalla nimellä. Sitruuna on tunnettu lääke- ja maustekasvi jo muinaisista ajoista asti. Tämän keltaisen ja kirpsakan hedelmän on uskotaan auttavan mm. yskänrokkoon, painonnousuun, ampiaisten puremiin, ruuansulatushäiriöihin, kohonneeseen verenpaineeseen, suonikohjuihin, yskään, psoriaasiin ja jopa ummetukseen.
YLEISTIETOA JA HISTORIAA
Sitruunat ovat yleensä soikeita keltaisia hedelmiä ja niiden muoto, väri, kuoren paksuus ja siementen määrä vaihtelee lajikkeen mukaan. Sitruunapuita kasvaa ja kasvatetaan niin trooppisilla kuin subtrooppisillakin alueilla. Kasvupaikan suhteen sitruuna on vaativa kasvis, eikä se kestä hallaa. Sitruunat kärsivät monia muita hedelmiä vähemmän kasvitaudeista ja niiden kuljetuskestävyys sekä säilyvyys on erinomainen.
Tällä hetkellä maailman suurimmat sitruunantuottajamaat ovat Italia, Espanja ja Kreikka. Alunperin se on kotoisin Himalajan eteläpuolelta Intiasta. Sitruunaa viljeltiin jo muinaisessa Egyptissä ja Europpaan sen arvellaan saapuneen Aleksanteri Suuren mukana, Persian kautta Kreikkaan. Sitruuna yleistyi Etelä-Euroopassa arabien valtaannousun myötä 800-luvulla. Kolumbus vei tämän hedelmän Amerikkaan vuonna 1493.
YLEISIMMÄT SUOMEEN TUOTAVAT LAJIKKEET
Primofiori:
Suomessa yleisimmin tarjolla oleva sitruuna on primofiori. Se saatetaan välillä sotkea erääseen italialaiseen sitruunalajikkeeseen, jonka satokauden nimi on primofiore. Tällä seikalla ei tavallisen kuluttajan kannalta ole mitään merkitystä, kun seuraa sitruunan alkuperämaata.
Primofiori on Espanjan viljellyin lajike ja se muodostaa yli 60 prosenttia koko maan sitruunatuotannosta. Se on runsassatoinen ja nopeakasvuinen lajike, jonka hedelmät ovat pieniä, pyöreitä ja mehukkaita. Sen satokausi alkaa lokakuussa ja kestää aina helmikuun loppuun. Satoa korjataan 2-3 kertaa sesongin aikana.
Sitruunan hyvän säilyvyyden ansiosta sesongin viimeisiä, tavallista suurempi kokoisia, hedelmiä voi löytää vielä tälläkin hetkellä kotimaisista ruokakaupoista. Ne saattavat olla jopa mandariinin kokoisia ja mehuukkuutensa ansiosta ovat täydellisiä hedelmiä siman valmistuksessa.
Berna (Verna):
Berna on Espanjan toiseksi viljellyin sitruuna ja Suomessa tämän lajikkeen kauppanimi on Verna. Puut ovat isoja, mutta piikittömiä. Hedelmä on keskikokoinen ja sen tyven puolella on selkeästi erotettava “kaula” ja päässä selvä nystyrä.
Pääsato alkaa helmikuun puolessa välissä ja kestää aina heinäkuulle. Puu tuottaa kaksi satoa vuodessa, mutta syksyllä alkava jälkisato ei ole kaupallisesti merkittävää. Silloin hedelmät ovat yleensä vihertäviä ja siemenettömiä. Niitä saatetaan värjätä tai käsitellä kaasulla värin parantamiseksi. Tällä hetkellä pääsato on parhaimmillaan ja Vernat sopivat myös erinomaisesti siman valmistukseen.
Espanjalaisten sitruunoiden sesongin ulkopuolella, meille tuotavat sitruunat tulevat pääsääntöisesti Etelä-Afrikasta tai Etelä-Amerikasta.
SITRUUNAN ROOLI KEITTIÖSSÄ
Sitruuna liittyy kiinteästi Välimeren ruokaan ja juomaan. Sen kuorta ja mehua käytetään erilaisten ruokien maustamiseen. Sen kuoressa on runsaasti aromaattisia öljyjä ja sitä voidaan hyödyntää monin tavoin. Sitruunan ruoka-aineiden makua korostava vaikutus tekee siitä ainutlaatuisen kasviksen keittiössä. Sillä voidaan maustaa myös erilaisia juomia ja sen hedelmää voidaan käyttää lukemattomissa pää- ja jälkiruoissa.
Sitruunan mehu toimii myös marinadeissa lihan mureuttajana.
Hyvän ruoan salaisuus on suolan, makean, happamuuden, karvauden ja umamin tasapaino. Jos ruoasta puuttuu hapokkuus, niin maku jää vaisuksi. Sitruunan kirpeä mehu taittaa liikaa rasvaisuutta ja raikastaa monet liha-, kala- tai kanaruoat. *Sitruunan avulla saadaan moneen ruokaan tarvittava hapokkuus,*jolloin makunautinto onnistuu varmasti.
Vaikka sitruuna säilyy pitkään, niin se on herkkä etyleenille. Sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien hedelmien, kuten avokadojen, banaanien, omenien tai tomaattien läheisyydessä. Kypsiä hedelmiä kannattaa säilyttää viileässä noin +10 – +14 asteen tuntumassa
Yhdestä sitruunasta saadaan mehua noin puoli desilitraa. Mehun heruttamista voi edistää käyttämällä halkaistua hedelmää puoli minuuttia mikrossa. Toinen tapa on pyöritellä hedelmää pöytää vasten ennen sen halkaisemista. Ennen puristamista hedelmälihaan kannattaa tökkiä pieniä koloja veitsellä.
MUITA SITRUUNAAN LIITTYVIÄ USKOMUKSIA
Sitruunalla on viruksia torjuvia ominaisuuksia limoniini-nimisen ainesosan ansiosta. Sitä löytyy sen kuoresta, mutta myös mehusta. Sitruunasta löytyy glukoosin imeytymistä hidastavaa pektiiniä, joka on kylläisyyden tunnetta ylläpitävää ravintokuitua. Pektiini ja sitruunahapot hidastavat sokerin imeytymistä, joka estää verensokerin nopeaa laskua.
Emäksiset ampiaisen pistot aiheuttavat iholla ärsytystä, joten hapan sitruunamehu voi auttaa vaivaan. Tätä vinkkiä voi kokeilla myös mäkäräisten ja hyttysten pistoihin. Ruuansulatuksen tukena sitruuna toimii lisäämällä sitä paistettuun ruokaan. Sitruunamehu tekee ruuasta helpommin sulavan, koska sen hapot imeytyvät ruuan rasvoihin. Kun sitruunan mehu ja hedelmäliha hajoavat vatsassa, ne tuottavat kaliumkarbonaattia, joka vähentää vatsahappoja. Limoniini voi auttaa myös närästysoireisiin.
Yskänlääkkeissä käytetään sitruunaöljyn sisältämää ekspektoranttia, joka lisää liman eritystä. Yskää voidaan yrittää hillitä kotitekoisella sitruunamehulla tai teellä.
P.S. Vaikka eri simaohjeiden valmistusaika vaihtelee kolmesta päivästä viikkoon, niin paras sima syntyy viikossa. Juoman annetaan käydä ensin vuorokausi huoneenlämmössä ja sen jälkeen pullotettua simaa säilytetään 5-6 vuorokautta viileässä ennen nauttimista. Tässä simaresepti vuodelta 1909.
P.S. Jos haluat sitruunasi luomuna, jolloin kuoren hyödyntäminen onnistuu helpommin, voit tilata ne Raakatorin verkkokaupasta.
Lähteet ja lisälukemista:
http://www.dailymail.co.uk/health/article-1357061/Varicose-veins-Cold-sores-The-answers-easy-peasy-lemon-squeezy.html
http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11048
http://www.kauneusjaterveys.fi/blogi/omena-paivassa-pitaa-laakarin-loitolla-mutta-sitruunasta-saat-apua-moneen-vaivaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruuna
Lorenza de´Medici, 1999. Paratiisin hedelmät.
Arja Lindstedt, 1997. Hedelmät & Vihannekset.
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Eksoottiset_hedelmat/Sitruuna_