Modernia Maakuntaruokaa

Kuvaus

Opi tekemään suomalaista ruokaa uudella tavalla!

Suomalainen ruoka on muutakin kuin karjalanpaistia ja mämmiä. Modernia maakuntaruokaa -kirjan avulla opit valmistamaan 95 suomalaista ruokaa, joilla tuot monipuolisuutta arkeen ja teet vaikutuksen juhlavieraisiin käyttäen upeita suomalaisia satokauden raaka-aineita. Perinteiset reseptit on modernisoitu ja täysin uusia ohjeita on laadittu nykykuluttajaa ajatellen: reseptit ovat helppoja, mausteita ja yrttejä on käytetty runsaasti ja raaka-aineet saa tavallisesta ruokakaupasta. Kirjassa käytetään kymmeniä erilaisia suomalaisia satokauden kasviksia, marjoja ja sieniä kekseliäästi yhdistettynä. Kirjassa on 70 kasvissyöjälle sopivaa reseptiä, joista osa on vegaanisia ja gluteenittomia tai helposti muokattavissa. Kalareseptejä on 16, joissa on käytetty 12 erilaista suomalaista kalaa. Reseptejä elävöittävät upeat ruokakuvat sekä ympäri Suomea kuvatut tunnelmakuvat.

Modernia maakuntaruokaa -kirja herättää suomalaisen ruokaperinteen henkiin ja tuo sen vahvasti tähän päivään. Kirja on tehty nykyajan kuluttajalle: perinteiset maakuntareseptit on laadittu kokonaan uudestaan ja täysin uusia ohjeita on lisätty mukaan. Tekotapoja on helpotettu, sesonkikasvisten sekä mausteiden määrää lisätty ja tuttuja raaka-aineita on yhdistelty yllättävästi. Miltä kuulostaa särkipullat mallasmajoneesin kera, lehtikaalisalaatti savolaisella sinihomejuustolla ja punaherukoilla kruunattuna tai tyrnijäädyke paahdetuilla mantelilastuilla? Ympäri Suomea kuvatuista tunnelmakuvista välittyy suomalainen sielunmaisema ja vuoden kiertokulku. Kattauksissa kunnioitetaan vanhojen pitopöytien eleetöntä estetiikkaa ja tuodaan samalla esiin suomalaisen käsityötaidon aarteita inspiroivasti ja ajattomasti. Kirja sisältää 95 reseptiä ja 200 upeaa kuvaa.

Idean isä on Satokausikalenterin perustajana tunnettu Samuli Karjula. Toteutuksesta vastaavat suomalaiseen ruokakulttuuriin perehtynyt ruokakirjoittaja ja -stylisti Juuli Hakkarainen ja valokuvaaja Kaisu Jouppi. Kirjassa hyödynnetään myös Marttojen tietotaitoa. Kirja oli osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa.

Suomalaisesta ruokakulttuurista on lupa olla ylpeä. Riemuitkaamme rikkaasta ruokaperinteestämme, upeista satokauden raaka-aineista ja yhdessä syömisen nautinnosta!

Tämän kirjan tarkoituksena on toimia alkusysäyksenä tutustumisessa suomalaisten maakuntaruokien maailmaan ja toisaalta tuoda vaihtelua perinneruokakonkareille. Olen laatinut kirjan ohjeet perinnereseptien inspiroimana tutkittuani kunkin maakunnan ruokakulttuuria perusteellisesti. Visuaalisuus on kirjassa yhtä tärkeässä roolissa kuin reseptit. Kiersimme valokuvaaja Kaisu Joupin kanssa yhden vuoden aikana ympäri Suomea ja tallensimme kohtaamiamme ihmisiä, vuodenaikojen mukana elävää luontoa ja valmistamiani ruokia. Halusin, että kuvista välittyy tunnistettavia hetkiä ja yksityiskohtia suomalaisuudesta, ja Kaisu onnistui tallentamaan nuo tunnelmat täydellisesti.

-Juuli Hakkarainen

Tämä kirja kertoo suomalaisesta ruokakulttuurista, sukupolvelta toiselle siirtyneestä maakuntien perinteestä ja modernista yhteisöllisyydestä. Niin kirjan tekijät kuin Martatkin haluavat herättää lukijoissa kiinnostuksen oman elämänpiirin perinteeseen. Meistä jokainen voi olla mukana säilyttämässä ja elvyttämässä suomalaista ruokaperinnettä: kotikokkina ja kuluttajana, työpaikkaruokalan tai ravintolan asiakkaana, kaupassa tai kasvimaalla. Hankitaan tietoja ja taitoja, tehdään hyviä valintoja.

-Marianne Heikkilä, Marttaliiton pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

K: Miksi tämä kirja on tehty?

V: Suomalainen ruokakulttuuri ansaitsee ylistyksen ja maakuntaruoat täytyy tuoda 2020-luvulle ja kotikeittiöihin.

K: Miksi juuri nämä ruoat on valittu?

V: Perusteellisen tutkimisen jälkeen ja maakuntien marttojen avulla valittiin mielenkiintoisia ja hieman tuntemattomampia maakuntaruokia. Tämä on vain pintaraapaisu. Ruoissa tuodaan esille kullekin maakunnalle tyypillisiä raaka-aineita.

K: Onko tämä perinneruokakirja?

V: Ei, ruokalajit pohjautuvat perinneruokiin, mutta ne on mietitty uudelleen ja modernisoitu vastaamaan nykykuluttajan makumieltymyksiä ja ruoanlaittotapoja.

K: Miten Martat ovat olleet mukana kirjan teossa?

V: Maakuntien martat olivat mukana ruokalajien valinnassa hyväksymässä menukokonaisuudet ja ehdottamassa tarvittaessa ruokalajeja. Martat toimittivat myös kirjan perinneleipäreseptit, jotka yhdenmukaistettiin kirjan muiden reseptien kanssa, mutta niitä ei modernisoitu.

K: Kenelle kirja on suunnattu?

V: Kenelle tahansa joka on lainkaan kiinnostunut suomalaisesta ruokakulttuurista. Reseptit on suunnattu kaikille kotikokeille, sillä ne eivät tarvitse mitään erikoisvälineitä ja raaka-aineet on saatavilla tavallisista ruokakaupoista sesonkien mukaan. Kirjasta löytyy reseptejä jokaiseen vuodenaikaan.

K: Mitä muuta kirja tarjoaa reseptien lisäksi?

V: Kirjaa on kuvattu vuoden aikana ympäri Suomea ja siinä on erilaisissa ympäristöissä kuvattujen ruokakuvien lisäksi kuvia ihmisistä, eläimistä ja luonnosta, jotka tarjoavat lukijalle tunnistettavia hetkiä suomalaisuudesta. Kirjaa voi vain selailla, inspiroitua hienoista kuvista ja tehdä nojatuolimatkan ympäri Suomen.

K: Miksi kirjassa ei ole esimerkiksi kalakukkoa ja karjalanpaistia?

V: Kirjaan on tarkoituksella valittu hieman tuntemattomampia ruokalajeja, sillä halusimme tuoda kaikkien tuntemien klassikoiden sijaan esille myös muita suomalaisia ruokalajeja. Haluamme osoittaa, että suomalainen ruokakulttuuri on todella laaja.

K: Mitä maakuntien menut sisältävät?

V: Jokaiselle maakunnalle on omistettu kirjassa oma menu, joka sisältää kolme perinneruokaan pohjautuvaa reseptiä, yhden täysin modernin ohjeen sekä perinneleivän. Menuissa on otettu huomioon kullekin maakunnalle ominaiset raaka-aineet ja niiden sesongit. Voit loihtia juhlapöytään koko maakuntamenun, yhdistellä ruokalajeja eri puolelta Suomea tai kokata arki-illan aterian yhdestä helposta reseptistä. Kirjan reseptit kannattaa ottaa myös arkeen mukaan ja näin pitää suomalainen ruokakulttuuri elävänä.

K: Miksi Satokausikalenteri on kustantanut kirjan?

V: Satokausikalenteri on jo lyhyen olemassa olonsa aikana pystynyt vaikuttamaan suomalaisten kasvisten kulutustottumuksiin ja haluamme käyttää tunnettuuttamme edistämään suomalaista ruokakulttuuria laajemmin. Halusimme kustantaa kirjan, sillä näin tekijät saivat vapaat kädet kirjan toteuttamiseen ja se voitiin tehdä täysin muista tahoista riippumatta, jolloin lopputulos on paras mahdollinen. Näin kirjaa pystyttiin kuvaamaan yhden vuoden ajan, jolloin mukaan saatiin kaikki suomalaisten raaka-aineiden sesongit sekä vuodenajan vaihtelut.

K: Miksi suomalaisesta ruokakulttuurista kertovassa kirjassa on käytetty eksoottisia mausteita, kuten tähtianista ja seesamiöljyä?

V: Kirjassa käytetyistä raaka-aineista ainoastaan osa mausteista on ulkomaalaisia. Halusimme uudistaa maakuntaruokia rohkeasti nykykuluttajalle sopiviksi, joten runsaampi mausteiden käyttö tuntui luontevalta. Esimerkiksi suolaa ja pippuria on käytetty jo vuosikymmeniä suomalaisissa ruoissa ja karjalanpiirakat täytetään useimmiten riisillä, tuontiraaka-aineita on siis käytetty jo satoja vuosia. ”Kansalliskasviksemme” perunakin on tullut tuontiraaka-aineena meille vasta 1700-luvulla. Suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt idän ja lännen välissä ja nykyään vaikutteita saadaan joka puolelta maailmaa. Ruokakulttuuri kehittyy ja saa vaikutteita muista kulttuureista jatkuvasti. Vanhat suomalaiset reseptit on taltioitu jo moniin kirjoihin, joten mielestämme oli aika leikitellä noilla resepteillä hieman. Kirjassa on kuitenkin nostettu esille todella laajasti vähemmän käytettyjä suomalaisia kasviksia ja kaloja.

Liimanidottu
Läpikuvitettu, nelivärinen
ISBN 978-952-68761-0-8