Avainsana: Granaattiomena

Syö juuri nyt näitä! Marraskuun Satokausikasvikset esittelyssä

Kaupallinen yhteistyö: Food Market Herkku

Marraskuusta lähtien löydät meidän suosittelemat satokausikasvikset uudistuneesta Food Market Herkusta! Herkun heviosastolle on koottu kaikki sesongin tärkeimmät vihannekset ja hedelmät, joten satokauden mukaisesti syöminen on nyt helpompaa kuin koskaan ennen!

Marraskuu alkaa varsinaisella värisuoralla, sillä kuukauden kasvikset ovat upea granaattiomena, pirtsakka satsuma ja kullankeltainen keltajuuri. Ja mikäpä tietysti parempi aika tälle värikombolle kuin nyt, syksyn vaihtuessa pikkuhiljaa talveen.

Graattiomena – paratiisin kielletty hedelmä?

Granaattiomena on perinteinen ja arvostettu kasvis useissa maissa ja siitä kerrotaan paljon tarinoita ja uskontoihin liittyviä kertomuksia. Erään tarinan mukaan Raamatussa esiintyvä Paratiisin kielletty hedelmä olisi ollut granaattiomena. Granaattiomenan tunnusomaisten hedeslehtien kerrotaan toimineen myös kuninkaallisten kruunun mallina.

Granaattiomenan terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti verrattuna moneen muuhun hedelmään. Kaikkia terveysvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta granaattiomenan on todettu olevan hyvä sydän- ja verisuoniterveyden ylläpitäjä. Granaattiomena sisältää paljon antioksidantteja ja C-vitamiinia.

Oletko naputtaja vai upottaja?

Graattiomena houkuttaa upealla ulkonäöllään, mutta se saattaa aiheuttaa keittiössä päänvaivaa käytön suhteen. Kuinka lähestyä tuota paksukuorista hedelmää ja mitä kaikkea siitä syödään? Ensikertalainen usein yllättyy myös siitä, kuinka mehukas tuo päältä kuivakka hedelmä on ja kiitos mehukkuuden, saattaa käsittelyn jälkeen mehuroiskeita löytyä ympäri keittiötä. Kokemusta tästä on varmasti monella!

Granaattiomenasta syödään ainoastaan sen siemenet, joita hedelmässä on useita satoja. Yksi kätevä tapa käsitellä granaattiomena on halkaista hedelmä ja naputella sisus irti puukauhalla suoraan kulhoon.

Siistein tapa kuoria granaattiomena on tehdä se veden alla suuressa kulhossa. Vesi estää granaattiomenaa roiskumasta ympäri keittiötä. Leikkaa granaattiomena neljään lohkoon ja upota hetkeksi kädenlämpöiseen veteen. Vesi pehmentää hedelmän väliseinät ja siemenet on helppo irrottaa hellästi nyppimällä veden alla. Kypsästä hedelmästä siemenet irtoavat helpommin. Kaada tämän jälkeen ylimääräinen vesi pois. Tämä on helppoa, sillä väliseinämien palaset kelluvat, mutta siemenet painuvat pohjaan.

Tähän prosessiin ryhtyessä kannattaa kerralla käsitellä useampi hedelmä, sillä siemenet säilyvät ilmatiiviisti pakattuna jääkaapissa useita vuorokausia, joten niitä on helppo lisätä ruokiin tarpeen mukaan. Siemenet voi myös pakastaa. Säilytä myös kokonaista granaattiomenaa jääkaapin vihanneslokerossa.

Piristä tutut ruoat granaattiomenalla

Herkullisen näköisillä ja makuisilla granaattiomenan siemenillä on helppo piristää tutut klassikot. Siemenet sopivat mainiosti salaatteihin, rahkan ja jogurtin sekaan sekä jälkiruokiin. Niitä voi puristaa mehuksi, laittaa drinkkeihin tai käyttää smoothiessa.

Granaattiomenan kirkkaan punaisella mehulla voi värjätä sosekeittoja, hilloja ja mehuja ihanan värikkäiksi. Siemenistä saa myös pirskahtelevaa rakennetta esimerkiksi hummukseen tai tortilloihin ja siemenistä puristetusta mehusta voi keittää graattiomenasiirappia, joka sopii vaikka juomasekoituksiin tai jäätelön päälle kastikkeeksi.

Granaattiomenan käyttöä ei kannata rajata pelkästään makeisiin ruokiin. Kokeile granaattiomenaa pähkinöiden ja juustojen kanssa tai korvaa granaattiomenalla tuttu puolukkasurvos liharuoissa.

Satsuma, kauden ensimmäinen pikkusitrus

Satsumat ovat odotetun sesongin ensimmäisiä pikkusitruksia. Jokainen suomalainen syö vuosittain hieman yli 50 kiloa hedelmiä. Tästä määrästä noin 13 kiloa on pelkästään sitrushedelmiä ja pikkusitrusten suosio kasvaa jatkuvasti.

Satsuma vai mandariini?

Puhekielessä “mandariinilla” tarkoitetaan yleensä kaikkia pikkusitruksia. Ne ovat monimuotoisin ja lajikemäärältään suurin sitrushedelmien lohko, mandariinin viljelylajikkeita arvioidaan olevan jopa yli 300!

Satsumat ovat lähtöisin Japanista ja ensimmäiset maininnat niistä löytyvät 1600-luvulta. Satsumat ovat nykyään kaupallisesti tärkeitä hedelmiä, sillä niiden sesonki alkaa jo loka-marraskuussa, jolloin muita sitrushedelmiä ei vielä ole tarjolla. Suomeen suosituin espanjalainen satsumalajike on kehitetty jo 1940-luvulla Japanissa.

Siemeniä tai vihreää ei tarvitse pelätä

Satsumat poikkeavat muista sitruksista myös värinsä puolesta. Niiden kuori on keltainen, kun taas muut pienet sitrushedelmät ovat oransseja. Ne ovat muodoltaan litteitä ja jopa kiekkomaisia, niiden kuori on sileä ja kiiltävä. Satsuman kuoressa voi olla jopa vihertävää väriä, mutta se johtuu kypsymisen aikaisista sääolosuhteista, eikä se kerro mitään hedelmän kypsyydestä.

Satsuman ohut kuori irtoaa helposti, hedelmää onkin siksi helppo syödä. Hedelmä on mehukas ja vähemmän happoinen kuin muut mandariinit. Satsumassa on harvoin siemeniä, joka on lisännyt sen suosiota entisestään.

Välipalasta marinadiksi

Sitrushedelmien rooli on useimmiten toimia herkullisena ja raikkaana välipalana, mutta viime vuosina ne ovat löytäneet paikkansa myös ruoanvalmistuksessa. Satsumat eivät ole kovin happamia, joten niiden makeasta mehusta saadaan hyvä marinadi lihalle tai kalalle. Mehu toimii myös salaatinkastikkeissa. Hyvin puhdistettua kuorta voi käyttää myös mausteena sitruunan tapaan.

Keltajuuri – hämärästä historiasta parrasvaloihin

Meille tutumman punajuuren sukulaiskasveja ovat kelta-, raita-, valko- ja sokerijuurikkaat. Kyse on alun perin samasta kasvista, jonka muoto sekä väriaineet vaihtelevat. Myös lehti- ja ruotimangoldi lukeutuvat samaan sukuun.

Näiden kasvisten alkuperä on hieman hämärän peitossa. Niiden oletetaan kulkeutuneen arabien mukana Kreikkaan jo ennen ajanlaskumme alkua. Italiassa keltaiset ja valkoiset juurikkaat tunnettiin jo 200-luvulla, josta ne levisivät Rooman imperiumin mukana muualle Eurooppaan.

Ensimmäiset punajuuret jalostettiin vasta 1500-luvulla Saksassa, joten kaikki ennen sitä viljelyt juurikkaat olivat keltaisia tai valkoisia. Suomessa punajuuri syrjäytti 1800-luvulla muut juurikkaat, mutta viime vuosina viljely on taas kuluttajien iloksi monipuolistunut.

Monipuolisen keltajuuren värin voi maistaa

Punajuureen verrattuna keltajuuren maku on miedompi ja makeampi. Sitä on myös mukavampi käsitellä, koska se ei värjää tai sotke. Hyvin varastoituna keltajuuri säilyy jopa puoli vuotta ja kotona se kannattaa säilyttää viileässä valolta suojattuna. Keltajuuren kuorta ei ole tapana syödä, mutta se kannattaa hyödyntää kasvisliemen valmistuksessa.

Keltajuuri on mainio uunijuures, mutta sillä saa makua sekä väriä tuttuihin ruokiin. Esimerkiksi perinteiset kirkasliemiset keitot saavat uuden ilmeen korvaamalla osan perunoista keltajuurella.

Keltajuuri sopii mainiosti myös perunamuusin sekaan. Ohuesti leikatut keltajuurisiivut voi maustaa etikkaliemellä ja lisätä salaattien joukkoon. Paahdetut juureslohkot ovat myös mainio lisä ruokaisaan salaattiin. Paahdettu keltajuurisipsi on mahtava makupari juustotarjottimella. Perinteinen juuresraaste saa lisää väriä sekä syvyyttä keltajuuresta.

Löydät kaikki nämä satokauden kasvikset ja paljon muita sesongin vihanneksia, hedelmiä ja marjoja uudistuneen Food Market Herkun valikoimasta. Nappaa ostoskoriin samalla myös herkkuja myymälän muilta osastoilta ja rakenna upea aamiainen, lounas tai päivällinen niin arkeen kuin juhlaan.

Seuraa Food Market Herkkua Facebookissa ja Instagramissa, niin kuulet ensimmäisenä uutiset Suomen herkuimmasta ruokakaupasta. Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa, jaamme jatkossa reseptejä ja kilpailuja  Food Market Herkun satokauden kasvisten tiimoilta.

Granaattiomena-suklaafudge

Superhelppo suklaafudge tehdään joulun aikaa tuoreista taateleista ja koristellaan joulunpunaisilla granaattiomenan siemenillä.

Valmistusaika: 15 min

Jähmettymisaika: 2 h

Ainekset

  • 200g tuoreita taateleita
  • 50g tai reilu 1 dl kaakao- tai raakakaakaojauhetta
  • 5 rkl kookosöljyä
  • 1 tl vaniljajauhetta
  • 3 rkl kookos- tai muuta maitoa
  • 2 dl granaattiomenan siemeniä

Valmistus

  1. Poista taateleista kivet ja aja ne tahnaksi monitoimikoneessa.
  2. Lisää kaikki muut aineet paitsi maito ja granaattiomenan siemenet.
  3. Lisää maitoa vähitellen ja vain sen verran, että massa muistuttaa mämmiä.
  4. Lisää granaattiomenan siemenet ja sekoita ne varovasti joukkoon esim. nuolijan avulla.
  5. Vuoraa pieni vuoka leivinpaperilla tai leikkaa maito- tms. tölkistä yksi sivu irti ja pese ”kertakäyttövuoka” kunnolla. Tasoita massa vuokaan ja siirrä jääkaappiin jähmettymään vähintään pariksi tunniksi.
  6. Kun massa on kovettunut, irrota se varovasti vuoasta ja leikkaa terävällä veitsellä sopiviksi suupaloiksi.
  7. Tarjoile kylmänä, säilyy jääkaapissa ilmatiiviisti säilytettynä n. viikon.

Parasta juuri nyt: Granaattiomena

Äänestimme viikon kasvikseksi granaattiomenan. Kuten Satokausikalenteri kertoo, niin niiden hinta alkaa kohta olla edullisimmillaan. Granaattiomena on käyttötarkoitukseltaan hyvin erilainen kasvis kotimaisiin juureksiin verrattuna, joten sen nauttiminen ei vähennä kotimaisten juuresten kulutusta. Sen terveysvaikutuksista löytyy runsaasti tutkimuksia. Mikäli tuontihedelmät kuuluvat ruokavalioosi, niin nyt kannattaa kokeilla granaattiomenaa.


Granaattiomena on ikivanha hedelmällisyyden symboli, jonka terveysvaikutuksista on runsaasti tieteellistä näyttöä.

KUNINKAAN KRUUNUN JA KÄSIGRANAATIN INSPIROINUT PYHÄHEDELMÄ

Granaattiomena (Punica granatum) on lehtipuu, jonka hedelmät ovat syötäviä. Alunperin granaattiomena on kotoisin Keski-Aasiasta. Sitä on kuitenkin viljelty jo tuhansia vuosia Välimerellä sekä Kaukasuksella. Useiden uskontojen pyhissä kirjoituksissa on runsaasti mainintoja granaattiomenasta. Esimerkiksi juutalaisten Toora sisältää saman verran käskyjä kuin granaattiomenassa on siemeniä. Meille suomalaisille ehkä tutummasta raamatusta löytyy myös mainintoja granaattiomenasta. Erään version mukaan Paratiisin kielletty hedelmä olisi ollut alunperin granaattiomena. Toisen tarinan mukaan hedelmän tunnusomaiset hedeslehdet olisivat olleet kuningas Salomonin ensimmäisen kruunun mallina.

Nykyään “pyhää hedelmää” viljellään ympäri maailman, mm. Myanmarissa, Arizonassa sekä Pakistanissa. Espanjalaisen kolonialismin myötä granaattiomenamehusta saatavan siirapin, eli grenadiinin, mukaan nimettyjä paikkoja löytyy eri puolilta maailmaa. Granada -niminen kaupunki löytyy niin Espanjasta, Nicaraguasta, kuin Kolumbiastakin.

KAIKKIA TERVEYSVAIKUTUKSIA EI VIELÄ TIEDETÄ

Granaattiomena ei ole turhaan ollut merkittävässä roolissa ihmiskunnan menneisyydessä. Granaattiomenan terveysvaikutuksia on tutkittu moneen muuhun hedelmään nähden runsaasti. Useat tieteelliset tutkimukset ovat löytäneet tiettyjä terveysvaikutuksia. Sen väitetään olevan hyvä sydän- ja verisuoniterveyde ylläpitäjä. Granaattiomenan sisältämät antioksidantit auttavat kehoamme hidastamaan ikääntymistä. Sen on todettu alentavan veren LDL-kolesterolipitoisuutta, vähentämään verisuonten seinämiin muodostunutta plakkia ja heikentämään useiden bakteerien ja virusten kasvua. Granaattiomenaa tutkitaan jatkuvasti, eikä vielä ole pystytty osoittamaan kaikkia sen terveysvaikutuksia. Hedelmän sisältämä polyfenolisten yhdisteiden sekä bioaktiivisten ainesosien kirjo on valtava, joten syitä ja seurauksia on vaikea erotella.

Vaikka kasvikset ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, niin mikään hedelmä ei yksinään ehkäise terveysongelmia. Elintapojen ja ruokavalion tulee kokonaisuudessaan olla sellaisia, että ne suojaavat elimistöä riskitekijöiltä.


Videolta voit katsoa miten granaattiomena kannattaa “kuoria”.

KUORIMISEN JÄLKEEN HYÖDYNTÄMINEN ON HELPPOA

Maukkaan hedelmän tunnistamme kiiltävästä kuoresta. Sisus on täynnä punaisia siemeniä, joita ympäröi raikkaan mehukas punainen malto. Hedelmästä syödään pelkkä malto ja siemenet, sillä hedelmälihan väliseinät sisältävät pahanmakuista happoa. Kätevintä on lohkoa tai halkaista granaattiomena ja naputella sisus irti puulusikalla.


Herkullisen näköisillä ja makuisilla siemenillä on helppo piristää “arkisilta” tuntuvia ruokia.

Kuori ei kelpaa syötäväksi. Hedelmän voi puristaa myös mehuksi ja käyttää sitä vaikka smoothiessa tai drinkeissä. Hedelmän syötävän osuuden makua voidaan muuttaa liottamalla sitä viinissä, sitruunamehussa tai konjakissa. Granaattiomena toimii mainiosti salaatissa, rahkoissa ja jälkiruuissa. Sen avulla on helppo piristää monia “arkiselta” tuntuvia ruokia.

Lähteet ja lisälukemista:

https://www.drfuhrman.com/library/article19.aspx

Granaattiomena on räjähtävän hyvä herkku

http://www.makuja.fi/artikkelit/1517270/tiesitko/luonnon-ihmeelliset-terveyspommit-rinnat-suuremmiksi-ja-vyotaro-hoikaksi/

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Kasvit_A-O/G/Granaattiomena

http://health.yahoo.net/experts/dayinhealth/pomegranate-power-surprising-superfood

http://fi.wikipedia.org/wiki/Granaattiomena

http://www.valioravinto.fi/Terveys.aspx?id=4817