Avainsana: valkosipuli

Viiden minuutin parsakaaliwok

Kaupallinen yhteistyö: Apetit

 

Tämän reseptin jälkeen ei kukaan enää voi väittää, ettei ruoanlaittoon ole aikaa. Parsakaaliwok ihanalla aasialaishenkisellä valkosipulikastikkeella valmistuu noin viidessä minuutissa. Ruoan salaisuus on pakasteparsakaalissa, jonka voi heittää suoraan pussista pannulle!

Pakastevihanneksista puheenollen: luithan jo kattavan postauksemme siitä, miksi pakastevihanneksia kannattaa suosia? Pääset artikkelin äärelle TÄSTÄ.

Parsakaali on todellista superruokaa

Parsakaalia on viljelty Italiassa luultavasti jo antiikin Rooman aikaan, mutta Suomeen se on löytänyt 1900-luvulla. Kuitenkin vasta lähiaikoina parsakaalia on opittu käyttämään meillä monipuolisesti ja välttämään ylikypsennystä. Nimestään huolimatta parsakaali ei ole sukua parsalle, vaan kyseessä on kaksi täysin eri vihannesta.

Parsakaali eli broccoli on terveysvaikutuksiltaan mieletön. Se sisältää runsain mitoin mm. C-, B-, K- ja E-vitamiineja sekä kuitua ja monia muita terveyttä edistäviä ravintoaineita. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että parsakaali voi jopa ehkäistä dementiaa sekä erilaisia syöpä- ja sydänsairauksia. Tietoisuus parsakaalin terveysvaikutuksista on lisännyt sen suosiota.

Apetitin tuotteiston kivijalka ovat kotimaiset kasvikset. Mutta koska kaikkia vihanneksia ei saa Suomesta riittävästi, on muualta maailmasta valittu huolellisesti pitkäaikaisia ja vastuullisesti toimivia tuottajia. Raaka-aineiden jäljitettävyys on tärkeää ja alkuperä voidaankin aina jäljittää peltolohkolle tai kasvishuoneelle asti. Myös viljelyyn ja maaperään liittyvät tiedot ovat selvitettävissä. Yksittäistä vihannesta sisältävään pakkaukseen on aina merkitty tuotteen alkuperämaa. Apetit parsakaali tulee Portugalista tai Ecuadorista.

parsakaaliwok

Sääntö numero yksi: älä ylikypsennä!

Parsakaali on parhaimmillaan napakaksi kypsennettynä ja pannulla paistaminen tai uunissa paahtaminen tuo sen aromit parhaiten esiin. Pakasteparsakaalille riittää parin minuutin keitto niukassa vedessä tai nopea paistaminen kuumalla pannulla, kuten tässä parsakaaliwokissa. Pakastettu parsakaali kannattaa lisätä ruokien joukkoon vasta siinä vaiheessa, kun kypsennystä on jäljellä vain pari minuuttia.

Parsakaaliwokkimme on saanut inspiraatiota Aasiasta, jossa wokkaaminen on yleinen tapa valmistaa ruokia. Wokkaamisessa tärkeää on muistaa, että pannun tulee olla riittävän kuuma, jotta ainekset paistuvat eivätkä keity. Näin pakasteparsakaali säilyy kauniin vihreänä ja herkullisena. Valkosipulikastikkeen maustavat valkosipulin lisäksi soijakastike, riisiviinietikka ja mirin. Mirinin eli makean japanilaisen maustekastikkeen voi jättää pois, jos sitä ei löydy kaupastasi, mutta se tuo kivan säväyksen makumaailmaan.

Parsakaaliwok valkosipulikastikkeella sopii mainiosti kevyeksi pääruoaksi, mutta sen voi tarjota myös lisukkeena vaikkapa paistetulle pihville, kalalle tai tofulle.

Lisää inspiraatiota pakastevihannesten käyttöön:

parsakaaliwok

Parsakaaliwok valkosipulikastikkeella

Neljälle

 

  • 2 pss (á 200 g) Apetit Parsakaalia
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl öljyä
  • 2 rkl soijakastiketta
  • 1 ½ tl riisiviinietikkaa
  • 2 tl sokeria
  • 1 ½ dl kasvis- tai kanalientä
  • 1 rkl miriniä
  • 1 tl seesamiöljyä
  • 1 ½ rkl maissitärkkelystä
  • 1 ½ rkl vettä
  • suolaa

 

lisäksi:

  • seesaminsiemeniä
  • chiliöljyä
  • korianteria
  • keitettyä riisiä

 

Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Sekoita keskenään soijakastike, riisiviinietikka, sokeri, kasvisliemi, mirin ja seesamiöljy. Sekoita toisessa kupissa keskenään maissitärkkelys ja vesi.

Kuumenna öljy wokissa ja kuullota valkosipuleita hetki. Lisää jäiset parsakaalit pannulle ja paista kuumalla lämmöllä pari minuuttia. Kaada kastike parsakaalien joukkoon ja sekoittele hetki. Sekoita sitten joukkoon maissitärkkelys-vesiseos ja paista vielä noin minuutti. Mausta wokki suolalla.

Tarjoile parsakaaliwokki keitetyn riisin kanssa. Viimeistele annokset seesaminsemenillä, lorauksella chiliöljyä ja tuoreella korianterilla.

parsakaaliwok

Apetitin uusituilta verkkosivuilta löydät runsaasti herkullisia reseptejä ja vinkkejä kasvisten lisäämiseen ruokavaliossasi. Seuraa Apetitia myös Facebookissa ja Instagramissa!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Bataattipitsaset

Unohda perinteinen roiskeläppä ja hemmottele itseäsi jollain paremmalla. Nämä herkulliset bataatista valmistuvat pienet pitsaset ovat helppoja valmistaa ja oikeaa lohturuokaa.

n. 8 kpl

Valmistusaika: 15 min

Kypsennysaika: 40 min

Ainekset

  • n. 800 g bataatti
  • 1,5 l vettä
  • 2 tl suolaa
  • 3 rkl voita
  • 2 isoa valkosipulinkynttä
  • 3 tuoretta rosmariinin oksaa
  • suolaa & mustapippuria maustamiseen
  • n. 1 rkl oliiviöljyä
  • 3 rkl parmesanraastetta

Valmistus

  1. Pese bataatti huolellisesti juuresharjalla.
  2. Poista bataatin terävät päät ja leikkaa bataatista reilun sentin paksuisia kiekkoja.
  3. Siirrä kiekot suolalla maustettuun veteen ja keitä n. 20 min tai kunnes kiekot tuntuvat pehmeiltä haarukalla pistettäessä.
  4. Leivinpaperoi ja voitele pelti valmiiksi. Laita uuni lämpiämään täysille (250 C) ja grillivastuksille/ylälämmölle.
  5. Sulata voita lähes juoksevaksi, murskaa joukkoon valkosipulinkynnet, riivi kahdesta rosmariinin oksasta lehdet ja silppua joukkoon. Mausta suolalla (bataatti vaatii melko paljon) ja pippurilla. Sekoita hyvin. Siirrä syrjään odottamaan
  6. Kun bataatit ovat kypsiä, nostele ne reikäkauhan avulla pellille (valuta hyvin!).
  7. Muussaa bataattien sisäosa vahvan haarukan avulla. Bataatin kuori todennäköisesti repeää, yritä pitää kiekko kuitenkin mahdollisimman kasassa jottei se pala uunissa.
  8. Lusikoi jokaisen kiekon päälle reilusti valkosipulirosmariinivoita. Jatka voita oliiviöljyllä ja voitele bataattikiekkojen reunat öljyllä.
  9. Paista uunissa 20 min tai kunnes bataatit ovat kauniin ruskeita.
  10. Ota kiekot pois uunista ja ripottele päälle parmesanraaste ja loppu rosmariini. Paista vielä sen aikaa uunissa, että parmesanraaste sulaa.
  11. Anna jäähtyä hieman, mutta syö lämpimänä.

Halutessasi lihaisamman version voit ripotella pinnalle myös pekonin tai salamin palasia ennen uuniin laittoa.

Vuoden Vihannes 2015 – Sipuli

Äänestimme viikon kasvikseksi ruokasipulin. Myös Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat valinneet sipulin vuoden 2015 vihannekseksi. Sipuli on kiehtova kasvis, jonka maut ovat ihastuttaneet ja vihastuttaneet ihmiskuntaa jo esihistoriallisena aikana Mesopotamian puutarhoissa. Syömme keskimäärin sipuleita noin viisi kiloa vuodessa ja ne lukeutuvat syödyimpien kotimaisten vihannesten joukkoon. Tämä on loistava asia, koska niihin on yhdistetty runsaasti terveysvaikutuksia.


Sipulilajikkeita on olemassa yli 20 erilaista, joista Suomessa viljellään noin kymmentä. Meille tutuimpina ruokasipuli, valkosipuli ja purjosipuli.

SIPULI ON IKIVANHA VILJELYKASVI

Ruokasipulin viljelyn arvellaan alkaneen Länsi-Aasian vuoristoalueella. Ensimmäiset dokumentit sipulin viljelystä löytyvät kuitenkin Egyptistä, jossa sitä käytettiin jo 3400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Keski-Eurooppaan ruokasipulin käyttö levisi vasta keskiajan alussa. Amerikan mantereelle ruokasipuli päätyi löytöretkeilijöiden mukana. Japanissa ja Kiinassa ruokasipulin käyttö tuli tunnetuksi vasta myöhemmin. Nykypäivänä ruokasipuli on lukeutuu kaikkien maanosien tärkeimpiin vihanneksiin ja meillä kotimaassa se on yksi viljellyimmistä avomaan vihanneksista.


Viikon kasvis -äänestyksen voittanut sipuli on keltamaltoinen ruokasipuli, joten tässä artikkelissa keskitytään juuri tähän lajikkeeseen. Ruokasipuli (Allium cepa) tunnettiin aikaisemmin nimellä kepasipuli.

KOTIMAISEN SIPULIN TUNNISTAA MAUSTA

Ruokasipulista on jalostettu useita eri lajikkeita. Ne ryhmitellään sipulin muodostumisnopeuen mukaan. Lisäksi niiden ryhmittelyn perusteena käytetään tuleentuneen sipulin pintaväriä, joka voi vaihdella keltaisen, valkoisen, punaisen ja ruskean välillä. Tyypilliset pitkänpäivän lajikkeet ovat kovarakenteisia, voimakkaan makuisia ja hyvin varastointia kestäviä. Tästä syystä johtuen kotimainen sipuli on voimakkaan makuinen kuin etelämmästä tuotu tuontisipuli.

SIPULIA VOIDAAN KORJATA JATKUVAN SADON PERIAATTELLA

Sipulin viljelyssä kotimaassamme käytetään pääasiassa pikkuistukkamenetelmää, joissa taimina käytetään edellisellä kasvukaudella kasvatettuja “pistosipuleita”. Kasvukautemme lyhyydestä johtuen on sipulit kylvettävä mahdollisimman aikaisin toukokuun puoleenväliin mennessä. Avomaan varhaissipulin tuottamaa satoa korjataan heti kun sipulit ovat saavuttaneet kauppakelpoisuusvaatimuksien edellyttämän koon, jonka vähimmäisvaatimus halkaisijan osalta on 10 millimetriä.


Sadon kuivaamista pellolla kutsutaan tuuleentumiseksi.

Varastosipulin sadonkorjuu aloitetaan kun 50-80%:lla taimista kaulaosa on pehmennyt ja naatisto alkaa kaatumaan. Riittävän aikaisessa vaiheessa korjatut sipulit ovat vaaleakuorisia ja myöhempään korjatut sipulit ovat kuoreltaan tummempia. Sadonkorjuun jälkeen sipulit kuivatetaan ja varastoidaan -2-0 asteen lämpötilassa. Hyvin kuivattu terve sipuli voi säilyä aina seuraavan satokauden alkuun.

MONIKÄYTTÖINEN SIPULI SOPII MIHIN VAAN

Ruokasipulia voidaan käyttää laatikko-, keitto-, pata- ja wokruoissa niin raaka-aineena kuin mausteena. Se sopii mainiosti liha-, kala-, kana-, ja kasvisruokiin. Siitä voidaan valmistaa lisukkeita kuten sipulirenkaita ja sitä voidaan grillata, hauduttaa, paistaa uunissa tai keittää. Sipuli sopii pikkelsheihin, marinaadeihin, piirakoihin, paistoksiin ja salaatteihin. Helpompaa olisikin luetella ne ruoat mihin sipuli ei sovi. Ruuanlaiton lisäksi sipulia on käytetty kankaiden, lankojen ja pääsiäismunien värjäämiseen.


Sipuli on oleellinen mauste tai lisuke useissa ruuissa.

SIPULIT OVAT “SUPERRUOKAA”

Sipuleilla tiedetään olevan antibioottisia vaikutuksia ja erityisen tunnettu näistä vaikutuksista on valkosipuli. Myös puna- ja keltamatoisista ruokasipuleista on mitattu erittäin korkeita flavonoidipitoisuuksia. Päivittäinen sipulin syönti on kannattavaa, koska tutkimustulosten perusteella säännöllisesti sipulia syövillä on muita pienempi riski sairastua kurkku-, suoli- ja munasarjasyöpään.

Erittäin runsas sipulin käyttö on voitu yhdistää suu- ja ruokatorvisyövän riskin pienenemiseen. Muiden tutkimusten perusteella on voitu todeta, että sipulit osana monipuolista kasvispainotteista ruokavaliota voivat alentaa veren kolesterolitasoa, ehkäistä sydän- ja verisuonitautien kehittymistä sekä vahvistaa immuunijärjestelmää.

MIKSI SIPULI ITKETTÄÄ?

Sipuleille ominainen aromi johtuu niiden sisältämästä aminohapposulfoksideista. Sipulia pilkottaessa tai pureskeltaessa sen solurakenne hajoaa ja niiden sisältämä allinaasi-niminen entsyymi aktivoituu. Sulfoksidit alkavat pilkkoutua ja tämän seurauksena syntyy ammoniumia ja rypälehappoa sekä erilaisia haihtuvia rikkiyhdisteitä, jotka vaikuttavat meidän maku- ja hajuaistimuksiin. Kyynelehtimisen aiheuttaa aine nimeltä syn-propaanitioli-S-oksidi, joka silmän pinnalla olevan kyynelnesteen kanssa reagoisessaan muodostaa mietoa rikkihappoa.

Silmät alkavat tuottamaan lisää kyynelnestettä laimentamaan ärsyttävää vaikutusta. Tutkijat ovat yrittäneet kehittää sipuleita, jotka eivät aiheuttaisi kyyneleitä. He ovat kuitenkin joutuneet toteamaan, että juuri itkettävät aineet tuovat sipulille sen tyypillisen maun ja tekevät sipulista sipulin.


Sipulin ominaismaku johtuu rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä.

NÄIN LEIKKAAT SIPULIN ILMAN KYYNELIÄ

Joillekin sipulin leikkaaminen saattaa muodostua ongelmaksi. Onneksi Internetin niksipalstat pursuavat erilaisia keinoja välttää kyyneleet sipulia leikatessa. Perehdyimme tarkemmin kymmeniin eri keinoihin ja listasimme alle mielestämme toimivimmat:

1) Käytä snorklausmaskia tai uimalaseja 🙂
2) Laita sipuli pakkaseen noin 15min ennen leikkaamista. Pakastaessa entsyymit denaturoivat eikä syn-propaanitioli-S-oksidia muodostu leikatessa. Muista, että pakastaminen saattaa vähentää C-vitamiinipitoisuutta.
3) Pilko sipuli vesiastiassa tai juoksevan veden alla. Syn-propaanitioli-S-oksidi reagoi veden kanssa, eikä joudu silmiisi.
4) Käytä mahdollisimman terävää veistä. Näin vähemmän soluja vaurioituu ja vähemmän syn-propaanitioli-S-oksidia pääsee muodostumaan.

Jos mikään näistä ei tepsi ja pelkäät kyyneleitä, niin voit myös kokeilla seuraavia: leikkaa sipulin juuriosuus vasta viimeiseksi, syö purkkaa ja hengitä suun kautta (kaasu reagoi ennen silmiin joutumista suun syljen kanssa), aseta kynttilä palamaan leikkuulaudan viereen, leikkaa sipuli liesituulettimen alla tai avatun ikkunan ääressä, liota halkaistua sipulia vedessä ennen pilkkomista, lorauta viinietikkaa leikkuulaudalle tai laita suolaa veitselle. Jos sipulin leikkaamisesta alkaa kuitenkin muodostua sukelluspuku päällä suihkussa suoritettava rituaali, niin jätä suosiolla sipulit syömättä tai kestä kyyneleet.


Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muunnos ja siinä on todettu olevan 10-20% enemmän flavonoideja kuin keltasipulissa.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=4

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Kasvit_A-O/K/Keltasipuli

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltasipuli

http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1053106

http://www.makuja.fi/artikkelit/1797251/tiesitko/huikea-terveyspommi-tata-luonnon-antibioottia-kannattaa-syoda/

Voipio I. (2001) Vihannekset – lajit, viljely ja sato. Nordmanin Kirjapaino OY, Forssa

http://www.iltalehti.fi/ruoka/2013110517688522_ru.shtml

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCAQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.helsinki.fi%2Fkemma%2Fdata%2Fkokeellisuus%2Fsipulia_leikatessa.doc&ei=pm3BVO-ON8KGPPC2gMAO&usg=AFQjCNGQ1pLWXIGBzGLoxi-Y9MVDwtm4CA&sig2=g_NHZ7BMtV2WtDJv2z4Upg&bvm=bv.83829542,d.ZWU&cad=rja