Kurpitsan sesonki on taas täällä! Oranssi herkku hurmaa syvällä makuprofiilillaan ja tekstuurillaan. Kaiken lisäksi kurpitsa sopii monenlaiseen ruokaan ja reseptiin. Kokeile kurpitsaa esimerkiksi keitoissa, padoissa, uunissa paahdettuna, soseeksi ajettuna ja myös makeaan ruoanlaittoon, vaikkapa piirakkaan. Kurpitsa taipuu erinomaisesti myös arkiseksi ruokalajiksi, kun valmistelut tekee etukäteen. Tällöin syntyy käden käänteessä vaikkapa mehevä kurpitsapasta.
Kurpitsa on Suomessa verrattain tuore tulokas kasvisten joukossa. Aikaisemmin Suomessa on myyty ulkomaisia kurpitsoja, mutta kotimainen tuotanto on kasvattanut suosiotaan ja nykyään kotimaisena saakin jo monia eri kurpitsalajikkeita. Kokeile vaikkapa myskikurpitsaa, spagettikurpitsaa tai uusinta lajiketta markkinoilla, patty pan -kurpitsaa. Kurpitsapasta on siitä helppo ruoka, että siihen voit käyttää mitä tahansa mieluista kurpitsalajiketta. Kokeile eri lajikkeita ja löydä oma suosikkisi!
Valitse kaupasta kurpitsa niin, ettei kurpitsa anna periksi pohjasta painettaessa. Valitse mieluiten kokoonsa nähden painavahko kurpitsa, jossa ei ole painaumia. Käsittele kurpitsaa samalla tavoin kuin käsittelisit vesimelonia: leikkaa kuoret pois veitsellä, halkaise puoliksi tai siivuiksi ja koverra siemenet pois lusikalla. Voit myös kypsentää kurpitsan lohkoina tai puolikkaina kuorineen, tällöin voit kovertaa sisuksen kypsänä ja pehmeänä. Hyvin huuhdotut siemenet voi paahtaa uunissa ja käyttää salaateissa tai sosekeitoissa.
Kannattaa esivalmistella kurpitsa ja laittaa se jääkaappiin – näin voit nauttia valmiiksi esikypsennetystä kurpitsasta pitkin viikkoa helposti valmiina ruokiin lisäämällä.
Juustoinen kurpitsapasta
noin 400 g mieluista kurpitsaa
1 rkl sitruunamehua
mustapippuria myllystä
n. ½ tl suolaa
300 g pastaa
1/2 pkt fetajuustoa
100 g babypinaattia
3 rkl oliiviöljyä
1 dl mieluista juustoraastetta
koristeeksi kurpitsansiemeniä
Kypsennä kurpitsaa uunissa noin 180 asteessa 40-60 minuuttia tai kunnes sisus on pehmeää. Paahda myös kurpitsansiemenet kuivalla pannulla. Koverra kurpitsan sisus ja lusikoi malto kulhoon. Mausta sitruunalla, pippurilla ja suolalla. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta. Lisää pastan sekaan kurpitsa, öljy, fetajuusto ja siemenet. Kuumenna. Jaa lautasille ja ripottele päälle mieluista juustoaraastetta.
Talkoot suomalaisen ruoan puolesta jatkuvat, joko sinä olet osallistunut #sadonkorjuuhaaste:seen? Tänä syksynä yhdessä Atrian kanssa haluamme kasvattaa suomalaisen ruoan menekkiä merkittävästi. Näin syksyllä haasteeseen osallistuminen on erityisen helppoa, sillä ruokakaupoissa on enemmän kotimaisia tuotteita kuin koskaan ennen. Lue lisää vuoden suurimmasta ruokatempauksesta ja katso kuinka sinä voit osallistua mukaan.
Tällä kertaa valmistamme uudesta Atria Sadonkorjuukanasta upean, juhlavan uunikanan kurpitsapedillä. Annos sopii hienosti viikonlopun yhteiselle päivälliselle tai vaikkapa sadonkorjuun juhlapöytään.
Suomalainen kana maistuu taatusti
Kokonaisen kanan kypsennystä ei tarvitse pelätä! Atrian uusi Sadonkorjuukana on leikattu puoliksi, jolloin valmistus on entistä helpompaa ja nopeampaa. Juhlava uunikana kurpitsapedillä on näyttävä tarjottava ja sen kanssa maistuu keitetty ohra sekä herkullisen hienostunut omenasiiderikastike. Ohra on suomalainen vastine riisille, helposti valmistettavaa ja maukasta lähiruokaa.
Atria Perhetilan Sadonkorjuukana Omena-siideri on valmiiksi puoliksi leikattu, pintamaustettu kana. Hennon raikkaasti omenasiideriltä maistuva Sadonkorjuukana on sadonkorjuujuhlien kuningatar, jonka voi myös kypsentää myyntipakkauksena olevassa vuoassa.
Myskikurpitsa on aina hyvä valinta
Myskikurpitsa on tänä päivänä kotikokkien lempparikurpitsa, eikä ihme. Suuren pisaran mallisessa kurpitsassa on maitokahvin värinen melko ohut kuori, jonka saa helposti kuorittua terävän veitsen avulla. Kurpitsan voi myös paahtaa kuorellisina lohkoina, kuoret irtoavat näppärästi kypsistä lohkoista. Kurpitsa on kuoren alta kirkkaan oranssi ja se kypsyy melko nopeasti.
Kurpitsan kanssa sopii monenlaiset mausteet ja makuparit. Juhlava uunikana saa kurpitsan lisäksi alleen sesongin herkullisia kasviksia: punasipulia, fenkolia ja omenaa. Kastike keitetään omenasiideristä ja vaikka sen tekeminen kuulostaa hieman vaivalloiselta voi-vehnäjauhosuurustuksineen, niin voimme luvata, että onnistut kyllä ja kastikkeesta tulee uusi luottosoossisi. Se sopii upeasti varsinkin kana- ja possuruokien kanssa tarjottavaksi.
Halkaise kurpitsa, kuori se ja poista siemenet. Leikkaa kurpitsa reiluiksi lohkoiksi. Kuori punasipuli ja leikkaa lohkoiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Leikkaa fenkolit ja omenat lohkoiksi (poista omenista siemenkodat). Halkaise sitruuna.
Asettele vihannekset voideltuun uunivuokaan, sekoita joukkoon salvianlehdet. Lorauta niiden päälle öljyä ja mausta suolalla. Asettele päälle Sadonkorjuukana ja paista vuokaa uunissa 200 asteessa noin 90 minuuttia, kunnes vihannekset ja kana ovat kypsiä.
Valmista kastike. Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää siideri joukkoon koko ajan sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kypsyä noin 10 minuuttia. Sekoita joukkoon kerma ja kuumenna. Mausta kastike kanafondilla, suolalla ja mustapippurilla.
Tarjoile kana-kurpitsavuoka keitetyn ohran ja omenasiiderikastikkeen kanssa.
VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaisen ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu.
Mieti kuinka kotitaloutesi ruokailutottumukset muuttuisivat, jos ruokakaupasta ei saisi kurpitsoja tai broileria? Nämä nykyään itsestäänselvät raaka-aineet ovat itse asiassa aika tuoreita uutuuksia suomalaisessa ruokakulttuurissa. Tässä artikkelissa selvitetään kuinka nämä nykyään helposti saatavat raaka-aineet ovat päätyneet suomalaisten lautasille.
Ennen kristinuskon vakiintumista kulttuuriimme suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin sadonkorjuun juhlana. Kekrille ei ollut tarkalleen määrättyä päivää. Jokainen tila sai juhlistaa sadonkorjuun päättymistä paikallisesti, omien töiden määrätessä ajankohdan.
Korjuutöiden päättymistä juhlistettiin syömällä ja juomalla ylenpalttisesti. Tällä tavalla pyrittiin takaamaan seuraavan Satokauden runsaus. Vasta 1800-luvulle tultaessa kekri liitettiin kristillisen pyhäinpäivän yhteyteen ja maanviljelykseen liittyvät perinteet sulautettiin osaksi kristinuskosta peräisin olevia tapoja. Monet kekrin perinteistä ja tavoista ovat nykyään meille tutumpia nykyisestä joulun ja uudenvuoden vietosta.
Nykyään tutumpi Halloween on uinut suomalaisiin juhlaperinteisiin vasta 2000-luvulla. ”All Hallows’ Eve” eli pyhäinpäivän aatto, jonka tunnemme halloweenina on 31.10. vietettävä muinaisten kelttien talven alkamisen päivä. Alunperin sitä on vietetty kelttiläisen perinteen vaikutukselle altistuneissa anglosaksisissa maissa, kuten Skotlannissa, Englannissa ja Irlannissa. Irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät juhlan mukanaan Yhdysvaltoihin ja siellä se onkin joulun jälkeen suosituin juhla. Me olemme oppineet tuntemaan tämän juhlan amerikkalaisessa muodossaan.
Vaikka halloweenin kaupallisuutta on viime aikoina kritisoitu, niin sen ansioksi voitaneen laskea talvikurpitsojen ilmestyminen kauppojen HeVi-osastoille. Tänä vuonna tarjolla on ollut useita eri lajikkeita ja suurin osa kurpitsoista on kotimaassamme viljeltyjä. Halloweenin läpi lyöminen Suomessa ei ole pelkästään negatiivinen asia. Se todistaa, että suomalainen ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja me voimme osallistua sen muuttamiseen.
Ensimmäiset kotimaiset talvikurpitsat ilmestyivät näyttävästi ruokakauppoihin syksyllä 2014. Jo vuonna 2015 avomaalla kurpitsoja viljeleviä yrityksiä löytyi Suomesta 37 kappaletta. Vuoden 2017 lopussa niitä oli jo yli 50 kappaletta eli yritysten määrä on parissa vuodessa kasvanut melkein 40 prosenttia!
Tänä syksynä ruokakaupoista löytyy kotimaisia jättikurpitsoja sekä hoikkaido-, myski- ja spagettikurpitsoja. Vielä viisi vuotta sitten tilanne oli hyvin erilainen. Syksyllä 2018 kotimaisen myskikurpitsan hinta oli ensimmäistä kertaa vastaavaa tuontituotetta edullisempi sesongin aikana. Lyhyessä ajassa tapahtunut muutos on monipuolistanut suomalaista ruokakulttuuria ja luonut kymmeniä uusia työpaikkoja ruoantuotannon pariin.
Myös lihan kulutuksesta on tapahtunut muutoksia – suomalainen kana on haluttu herkku
Suomessa ja muualla Euroopassa liha oli ennen 1900-luvun alkua harvinaista ravintoa suurimmalle osalle väestöstä. Lihan vuosittainen kulutus on yli kaksinkertaistunut 1950 – luvulta tähän päivään. Vastaavasti lihan osuus kulutusmenoista on pienentynyt 1970-luvun yli viidestä prosentista nykyiseen noin 2,5 prosenttiin.Vielä ennen toista maailmansotaa useimmat eläimet kasvatettiin ja teurastettiin itse. Nykyään liha on peruselintarvike, jota on saatavilla ruokakaupoissa ympäri vuoden.
Kuluttajakyselyiden mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista lihaa, sillä se on puhdasta ja turvallista ruokaa. Kuluttajatutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista pitää lihaa maukkaana ruokana ja suomalaisten suosikkiruoat ovat vahvasti lihapitoisia.
Myös lihan kulutuksessa on tapahtunut voimakkaita muutoksia edellisten vuosikymmenien aikana. Eniten Suomessa syödään porsaan, siipikarjan ja naudan lihaa. Muun lihan osuus jää noin kahteen kiloon henkilöä kohden. Se sisältää lampaan, hirven, poron ja riistaeläinten lihan kulutuksen.
Suomalaisten uudeksi suosikiksi on noussut vaalea siipikarjan liha. Vielä 1970-luvun alussakeskiverto suomalaisen söi kanaa alle kilon vuodessa. Vielä 1990-luvulla kulutus oli alle kymmenen kiloa vuodessa asukasta kohden. Broilerin kysynnän kova kasvu alkoi 2000-luvulla ja vuonna 2013 siipikarja ohitti suosiossaan jopa naudanlihan. Nykyään keskivertosuomalainen syö noin 25 kiloa broileria vuodessa.
Suomalainen broilerin tuotanto on nykyaikaista ja vastuullista
Suomalainen ruoantuotanto on pystynyt vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään. Suomessa tuotetaan vastuullista, laadukasta ja valvottua broilerinlihaa, jonka alkuperä voidaan jäljittää ruokakaupasta kasvattamoon, hautomoon ja jopa emotilalle asti. Tämä ei ole itsestäänselvyys muualla maailmassa. Suomessa on maailman terveimmät broilerit. Tuotantoketju on vapaa monista tarttuvista taudeista, jotka ovat Euroopassa arkipäivää. Kun syöt Atria Perhetilan -kanaa, tiedät aina, miltä tilalta liha on peräisin. Voit myös olla varma, että kana ei ole koskaan saanut antibiootteja.
Broilerin tuotantoketju on myös merkittävä työllistäjä. Broilerin kasvatus, haudonta, rehuviljan tuotanto sekä teollisuus työllistää suoraan noin 2000 suomalaista. Tämän lisäksi välillisesti työllistetään alihankkijoita, kuljetusyrittäjiä sekä rakennus- ja laitetoimittajia.Broilerilla on myös pienin hiilijalanjälki eri kotieläintuotantolajeista.
Yhdistä upeat raaka-aineet
Atrialta löytyy runsaasti erilaisia vaihtoehtoja kanaruokien ystäville. Atria Perhetilan Mehevät Rustiikkikuutiot Kanan fileestä ovat monikäyttöisiä, reilun kokoisia kuutioita. Ne sopivat erinomaisesti pataruokiin, mutta toimivat myös paistettuina esimerkiksi salaattien ja keittojen proteiinilähteenä. Yhdistimme kurpitsan ja kanan ja saimme aikaan herkullisen syksyisen keittoreseptin. Jos haluat hifistellä, voit kaivertaa kurpitsanlihan kuoristaan ja tarjoilla sopan suoraan kurpitsasta!
Leikkaa kurpitsa puoliksi, poista siemenet ja kuori veitsen avulla. Leikkaa kuutioiksi.
Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Raasta inkivääri. Kuori ja kuutioi perunat. Kuumenna 2 rkl öljyä kattilassa ja kuullota sipulia muutama minuutti. Lisää valkosipuli, inkivääri, kurpitsa- ja perunakuutiot, kuullota pari minuuttia. Sekoita joukkoon kurkuma ja korianteri.
Lisää kasvisliemi ja kuumenna kiehuvaksi. Anna keiton poreilla noin 15 minuuttia, kunnes kurpitsat ja perunat ovat kypsiä.
Soseuta keitto tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma ja mausta suolalla, mustapippurilla, hunajalla ja omenaviinietikalla.
Ruskista Rustiikkikuutiot kovalla lämmöllä pannulla tilkassa öljyä. Alenna lämpöä ja paista noin 10 minuuttia, kunnes ovat kypsiä. Mausta chilillä.
Jaa kurpitsakeitto kulhoihin ja asettele pinnalle paistetut Rustiikkikuutiot. Viimeistele annokset paahdetuilla kurpitsansiemenillä ja hienonnetulla lehtipersiljalla. Voit tarjoilla keiton myös hokkaidokurpitsan kuoresta.
VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaiset ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu.
Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.
