Mustikka on tänä vuonna ihastuttavan aikaisessa, metsistä ja toreilta löytää kotimaista mustikkaa jo nyt heinäkuun puolivälissä. Mustikat ovat makunsa ja terveellisyytensä vuoksi ihan ykkösmarjoja ja nyt niitä kannattaakin popsia ja säilöä talven varalle.
Koko Suomen mustikka
Mustikka kasvaa koko Suomessa ja se on tyypillinen varjoisten havumetsien kasvi. Eteläisessä Suomessa mustikkaa tapaa lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla, Pohjois-Suomessa taas kuivemmilla kangasmailla. Mustikoiden sesonki sijoittuu tavallisesti heinäkuun lopusta syyskuun alkuun.
Mustikka sisältää E- ja C-vitamiineja ja kuitua. Mustikan sisältämät antosyaanit tekevät siitä varsinaista superfoodia, sillä niiden on todettu mm. laskevan verenpainetta, parantavan insuliiniresistanssia ja edistävän verisuonten toimintaa.
Mustikasta valmistetaan perinteisesti erilaisia piiraita, hilloja, mehuja ja marjakeittoja. Herkullinen mustikkahillo syntyy nopeasti mustikoista ja hillosokerista, kurkkaa tarkempi resepti Dansukkerin sivuilta. Mustikkamehua voi valmistaa joko mehumaijalla tai ilman. Mehun makeuttaa suomalainen taloussokeri. Pakasta mustikat sokeriripauksen kanssa, sokeri auttaa säilyttämään marjojen aidon maun ja värin pidempään ja mikä parasta, se suojaa myös C-vitamiinia. Kesäinen herkku talven keskelle syntyy kaatamalla pakastettujen mustikoiden päälle kiehuvaa maitoa!
#MarjatTalteen
Dansukker haastaa ottamaan kotimaiset #MarjatTalteen ja me olemme tottakai mukana talkoissa keräämällä, säilömällä ja herkuttelemalla marjoilla. Testaa tietosi marjavisassa ja nappaa maukkaat marjareseptit #MarjatTalteen -sivulla. Myös laulajasuosikki Suvi Teräsniska ottaa #MarjatTalteen suomalaisen sokerin avulla.
Mustikan maku sopii erinomaisesti myös suolaiseen ruoanlaittoon. Mustikoista syntyy upean värinen ja herkullisen makuinen marinadi, joka toimii erityisen hyvin naudanlihan marinoimiseen. Lempeän hapokkaaseen marinadiin potkua tuo chili, jota voi oman maun mukaan lisätä enemmänkin.
Instagramista löydät myös reseptin herkulliseen kardemummalla maustettuun pikamustikkapiirakkaan ja storyjen puolelta nappaat talteen raikkaan mustikkajuoman ohjeen!
Älä unohda myöskään mansikoita! Kurkkaa parhaat vinkkimme mansikkasadolla herkutteluun kesäkuisesta postauksesta!
Vuoden alussa alkoi Satokausikalenterin ja Valio Luomun postaussarja, jonka yhteydessä paneudutaan myös syvällisemmin luomutuotantoon ja jaetaan inspiroivia, Satokauden mukaisia reseptejä. Joko olet lukenut sarjan ensimmäisen postauksen, jossa perehdytään yleisesti luomutuotantoon. Katso myös ihanien appelsiinipullien ohje ja kokeile kermaista kalasoppaa.
Tällä kertaa käsittelyssä ovat luomukasvikset ja niiden hyödyntäminen elintarvikkeissa. Jutussa asiantuntijana on haastateltu Valio Luomun kategoriapäällikköä Mirva Tolletia.
Erotatko luomutuotteen?
Oletko törmännyt väittämään, että luomukasvikset maistuisivat erilaisilta? Tutkimusten mukaan luonnonmukainen viljely ei vaikuta vihanneksen tai hedelmän makuun, kun tarkastellaan samoja lajikkeita. Erot useimmiten johtuvat siitä, että luomuviljelyssä käytetään eri kasvislajikkeita, mikä selittää myös luomuvihannesten poikkeavan ulkonäön verrattuna tutumpiin lajikkeisiin.
Yleisesti kasvisten makuun vaikuttavat eniten lajike, maaperä, ravinteet, vedensaanti ja aurinko, jotka vaihtelevat kasvupaikojen välillä – ei siis niinkään viljelyn muoto.
Luomutuotannossa tuotteiden värivaihtelut ovat suurempia ja esimerkiksi luomu appelsiinimehun väri saattaa vaihdella vuodenajasta johtuvien sääilmiöiden tai lajikkeiden mukaan. Valion tuotteet valmistetaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen, joten raaka-aineiden laatu tutkitaan aina myös niin värin, maun kuin myös rakenteen osalta. Valio voi valmistaa elintarvikkeita myös väriltään ja kooltaan ”epäedustavista” sadoista, tärkeintä, että lopullisen tuotteen maku vastaa haluttua.
Suomalaisille tuttu mustikka on hyvä esimerkki kasviksesta, johon kesän sääilmiöt vaikuttavat. Joskus mustikat voivat olla vetisempiä, joskus makeampia ja joskus metsästä löytyy pientä tai haalean väristä marjaa.
Luomusertifikaatti takaa tuotantotavan
Luomutuotteiden valmistuksessa ei saa käyttää muunneltua tärkkelystä, makeutusaineita, arominvahventeita eikä muita väriaineita kuin tiettyjä juuston kuoren värjäämiseen tarkoitettuja. Sallittujen lisäaineiden määrä on rajoitettu noin 10 prosenttiin tavanomaisten tuotteiden valmistuksessa käytettävästä määrästä.
Suomen ruokaturvallisuus ja sen valvonta on maailman huippua. Alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta sekä vähittäiskauppaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta ovat hyvällä tasolla. Kuten edellisessä luomua käsittelevässä artikkelissa kerrottiin, tavanomaisen ja luomutuotetun raaka-aineen erot ovat tuotantotavoissa. Luomusertifikaatti takaa sen, että tuotantotapoja on varmuudella noudatettu.
Luomumerkillä varustettu ruoka on tuotettu:
ilman torjunta-aineita
ravinteita kierrättäen ja luonnonvaroja säästäen
eliölajien monimuotoisuutta vaalien
eläinten luontaisia tarpeita kunnioittaen ja hyvinvointia edistäen
ilman tarpeettomia lisäaineita, kuten keinotekoisia väri-, makeutus- ja aromiaineita
ilman muuntogeenisiä tai säteilytettyjä raaka-aineita.
Kaikki villinä kasvava ei ole automaattisesti luomua
Luomu on tuotantotapa ja siksi se vaatii aina sertifikaatin. Joskus kuulee puhuttavan esimerkiksi “luomuhirvestä”. Eviran mukaan esimerkiksi riistaliha ei täytä luomulihalle asetettuja tuotantomääräyksiä, jolloin sitä ei voida markkinoida luomuna. Sama pätee myös luonnossa kasvaviin kasviksiin: mikäli metsä ei ole luomusertifikoitua, niin siellä kasvavia mustikoita ei voida kutsua luomumustikoiksi.
Luonnontuotteista hedelmät, marjat ja kasvikset, jotka kerätään luomusertifioiduilta alueilta, voidaan luokitella luomuksi. Tähän eivät kaikki metsät automaattisesti kuulu, vaikka Suomessa on luomusertifioitua keruualaa eniten maailmassa. Suomen osuus vastaa tällä hetkellä noin kolmasosaa koko maailman luomukeruualasta ja määräalaa voitaisiin kasvattaa entisestään.
Marjametsään mentäessä saattaa tietämättään poimia luomumustikoita, sillä luomusertifikaatti ei rajaa jokamiehen oikeuksia, eikä estä metsänhoitotoimenpiteitä. Luomusertifiointi edellyttää, että alueella ei ole edeltävän kolmen vuoden aikana käytetty luomussa kiellettyjä lannoitteita eikä torjunta-aineita.
Valio Luomu hyödyntää marjoja, vihanneksia ja hedelmiä monipuolisesti
Ostaessaan luomu-merkityn tuotteen, voi olla varma, että ruoka on tuotettu kaikki edellä mainitut asiat huomioiden. Oman ruokavalion voi koostaa monipuoliseksi suosimalla eri tuotekategorioiden tuotteita. Tällä hetkellä Valio Luomu -tuotteissa käytetään muun muassa marjoista vadelmaa, mustaherukkaa, mansikkaa ja mustikkaa. Hedelmistä käytössä on omenaa, persikkaa, banaania, rypäleitä, mangoa, ananasta, guavaa, sitruunaa, appelsiinia, acerolaa ja päärynää. Muista kasviksista, mausteista ja yrteistä käytössä on inkivääri, kardemumma, basilika, porkkana sekä punajuuri.
Maitotuotteiden lisäksi Valio Luomu -tuoteperheestä löytyy todella kattava valikoima mehu- ja marjapohjaisia tuotteita. Valion Pitäjänmäen mehutehtaalla valmistuvat Hedelmätarha luomumehut ja Valio Luomu smoothiet ja marjakeitot. Pian kauppoihin ilmestyvät uutuudet Valio Luomu™ shotit!
Harva tietää, että Valio on Suomen suurin marjankäsittelijä ja Pitäjänmäen mehutehdas onkin yksi Suomen suurimmista.
Raaka-aineet vastuullisesti
Valio käyttää tuotannossaan ainoastaan sertifioituja luomuraaka-aineiden toimittajia. Jokainen toimittaja on auditoitu vastuullisuuteen, turvallisuuteen sekä yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Tämä rajaa joidenkin raaka-aineiden saatavuutta, koska kaikkien Valion kriteerien täyttävien tavarantoimittajien löytäminen on välillä haasteellista. Luomutuotanto on myös alttiimpi tuholaisille ja sääilmiöille, tämä seikka on syytä muistaa luomutuotteiden tuotekehityksessä.
Kysyntää raaka-aineille on välillä enemmän kuin niitä on saatavilla. Esimerkiksi kotimaisen luomusokerin ja luomirypsiöljyn saatavuus ei riitä tällä hetkellä vastaamaan kysyntään. Tästä huolimatta kotimaisuus on aina tärkeä kriteeri tuotekehitystä suunniteltaessa.
Luomutuotannon kehityksessä pätee samat lainalaisuudet kuin muussakin markkinataloudessa. Kysyntä lisää tarjontaa ja mitä enemmän suosimme luomutuotteita, niin sitä paremmin ja monipuolisemmin niitä on lähitulevaisuudessa tarjolla.
Lue lisää Valio Luomusta ja katso ihanat reseptivinkit. Muista myös seurata Valiota Instagramissa @valiofi.
Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.
Kesä ja jäätelö ne yhteen sopii! Tällä kertaa lisätään komboon vielä yksi lempiasia, kesän marjat nimittäin. Ne ovat juuri nyt parhaimmillaan ja kauppojen, kioskien ja myyntikojujen tiskit suorastaan notkuvat värikkäistä marjoista. Marjat tekevät jogurttikulhosta värikkään, tuovat vitamiineja ja kuituja välipaloihin ja myönnettäköön, että näyttävät myös todella hyvältä niin ruokapöydässä kuin Instagramin valokuvassa. Jäätelö ei sekään ole yhtään pöllömpi kaikilla mittareilla tarkasteltuna, tällä kertaa se nautitaan astetta terveellisempänä. Jogurttijäätelö on ihastuttanut maailmalla jo tovin, on jo aikakin tuoda se osaksi suomalaista marjakesää.
Jogurttijäätelö on todella helppoa tehdä itse. Tarvitset vain kolme raaka-ainetta. Tästä kolmen kauniin kombinaatiosta on tullut jo lähes Satokausikalenteri-blogin tunnusmerkki. Miksi turhia kikkailla, jos vain kolmellakin pärjää.
makeuta jogurtti haluamallasi tavalla, esimerkiksi hunajalla, siirapilla tai sokerilla
lisää mausteeksi mieluista marjaa tai hedelmää
pakasta muutaman tunnin tai yön yli (yöllä unet ovat makoisat, lupaamme)
Helppoa, eikö vain!
Kesäinen jogurttijäätelö on erityisen helppoa tehdä, valitsee vain mieluisia marjoja tiskistä. Kesä-heinäkuussa esimerkiksi mansikat ja vadelmat ovat parhaimmillaan, molempia saa makeana, kotimaisena versiona säästä riippuen noin juhannuksen paikkeilla. Mustikat kypsyvät metsässä sopivasti heinäkuussa jatkamaan hyvin alkanutta jogurttijäätelö-taivalta. Kirsikoiden sesonki alkaa sekin juhannuksen tienoilla Espanjasta ja jatkuu keskieurooppalaisena. Berliinistä saa kuulemma kirsikoita jossakin vaiheessa kesää 50 sentin litrahintaan!
Murskaa marjat kulhossa, lisää jogurtti ja makeuta hunajalla. Sekoita tasaiseksi massaksi ja täytä massalla jäätelömuotit. Muotteja myydään marketeissa, sekatavarakaupoissa ja keittiökaupoissa. Tökkää jäätelötikku massaan ja pakasta 2-3 tuntia tai yön yli.
Koristelu
Jogurttijäätelö muuttuu astetta nätimmäksi, kun sen koristelee kokonaisilla tai murskatuilla marjoilla, yrteillä (esimerkiksi mintulla), myslillä tai vaikka nonparelleilla. Vuoraa jäätelömuotin sisus haluamallasi raaka-aineella ja täytä muotti jogurttimassalla.
Vinkki! Saat jäätelöstä vielä astetta raikkaamman ja kevyemmän, kun korvaat osan jogurtista mehulla.
Värikäs, kaunis, terveellinen ja raikas! Helppo jogurttijäätelö maistuu aikuiselle ja lapselle. On koostumukselta ja raaka-aineilta niin hyvää tekevä, että sopii mainiosti myös välipalaksi tai miksei vaikkapa kesäisen kylmäksi aamupalaksikin. Hyvällä omatunnolla voi aamukahvin lomassa kurottaa pakastinta kohti ja napata jogurttijäätelö aamiaiseksi.
Tällä kertaa emme osanneet päättää mikä näistä neljästä mausta oli meidän suosikkimme, kaikki olivat niin hyviä! Mansikka-minttu hurmasi kesäisellä olemuksellaan, kirsikka antoi jogurttijäätelölle upean, kirkkaan pinkin värin, vadelma sopi mainiosti myslin kaveriksi jogurtin sekaan ja mustikka toi mieleen mustikkarahkapiirakan. Kardemummaa vielä mausteeksi, niin mummolakokemus olisi ollut täydellinen.
Suosittelemme kokeilemaan itse ja päättämään!
—
Oletko lukenut myös muut blogin reseptit? Katso esimerkiksi:
