Avainsana: Palsternakka

Palsternakkaa pataan – murua rinnan alle

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Suomessa on historian saatossa viljelty monenlaisia juureksia, joiden käyttö on nykyään jäänyt valitettavan vähälle. Onneksi viime vuosina tähän asiaan on saatu muutosta ja palsternakat, juuripersiljat, mustajuuret ja keltajuurikkaat alkavat olla tuttu näky ruokakauppojen HeVi-osastoilla. 

Ruokakulttuurimme kehittyy jatkuvasti ja myös lihan käytön kohdalla on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa pureudutaan palsternakan ja tuoreen lihan historiaan. Artikkelin lopusta löydät ihanan punaviinipaistin reseptin, jossa tämän hetken herkullisimmat raaka-aineet yhdistyvät upeaksi ateriaksi.

Tämä on osa Satokausikalenterin ja Atrian #sadonkorjuuhaaste-ruokatempausta, jonka avulla haluamme nostaa suomalaisen ruoan arvostusta ja kasvattaa kotimaisten tuotteiden menekkiä merkittävästi. Lue kuinka juuri sinä voit osallistua talkoisiin ja liity kanssamme edistämään ruokakulttuuria. 

Liemijuureksen roolista kärsivä palsternakka on noussut himoituksi herkuksi

Palsternakka on tunnettu jo vuosituhansien ajan Euraasian alueella. Sitä kasvatettiin jo Rooman valtakunnan aikaan Italiassa. Suomeen palsternakka saapui ensin lääkekasvina, mutta jo 1700-luvulla sitä viljeltiin Turussa ja aina Kittilässä saakka. Perunan ja porkkanan suosion kasvaessa palsternakan suosio hiipui Suomessa. Muistoina palsternakan kulta-ajoista on Etelä-Suomessa villinä kasvavat palsternakat, jotka ovat viljelykarkulaisia vanhoista puutarhoista.

Palsternakka on erinomaisen makuinen juures. Klassinen “neljän peen” varaan rakentuva kasvisliemi koostuu palsternakasta, purjosta, porkkanasta ja persiljasta. 2000-luvun alussa palsternakka oli vielä harvinainen juures. Silloin sen kulutus oli alle yksi palsternakka vuodessa suomalaista kohden. 

Nykypäivän kuluttajat osaavat arvostaa palsternakkaa eri tavalla kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Palsternakka sopii täydellisesti Suomen kasvuolosuhteisiin. Sen maku on parhaimmillaan pakkasen puraisun jälkeen, jolloin sen sisältämä tärkkelys alkaa muuttua sokeriksi. Palsternakan sadonkorjuu kannattaa tehdä vasta myöhään syksyllä tai ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.

Palsternakkaa ei kannata kuoria, koska sen kuoressa on runsaasti raffinoosia sekä eteerisiä öljyjä, jotka antavat juurekselle omintakeisen maun. Tästä syystä se on erinomainen liemijuures. Viime vuosina palsternakka on opittu käyttämään entistä enemmän keitoissa, gratiineissa, padoissa sekä soseena. Jos kuoret eivät sovi valmistamaasi ruokalajiin, niin niistä kannattaa tehdä herkullisia sipsejä tai käyttää ne kasvisliemen raaka-aineena. 

Juuresten kulutusta kannattaa lisätä – kokeile monipuolisesti

Juuresten etuja ovat niiden korkea kotimaisuusaste, ekologisuus, maku, edullisuus, säilyvyys sekä monipuolisuus. Tämän lisäksi juurekset ovat terveellisiä. Oikein varastoituna juurekset säilyvät jopa yli puoli vuotta! Siksi suomalaiset juurekset ovat sesonkiruokailun kulmakivi, joita voi tietysti piristää aina muilla Satokauden parhailla raaka-aineilla. 

Porkkana on ylivoimaisesti Suomen syödyin juures. Syömme sitä yli kymmenen kiloa vuodessa henkilöä kohden. Muita juureksia nautitaan huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi lanttua syömme reilun kilon vuodessa. Toisen suositun juureksen punajuuren kulutus jää alle kiloon vuodessa. Nauriksen ja palsternakan kulutus jää muutamaan sataan grammaan. Retiisiä ja mukulaselleriä syödään muutamia kymmeniä grammoja vuodessa suomalaista kohden. Mustajuuri, keltajuuri, piparjuuri, retikka, kaurajuuri, raitajuuri ja maa-artisokka jäävät vielä vähemmälle.

Suosituissa juureksissa ei ole mitään vikaa. Kasvisten kulutusta on helpointa lisätä opettelemalla käyttämään uusia raaka-aineita. Tutut ruokalajit saavat uutta makua sekä väriä kokeilemalla raaka-aineita monipuolisesti. Esimerkiksi keltajuurta on helppo lisätä perunamuussiin, nakkikeitto saa uutta makua mukulaselleristä ja paahdetut maa-artisokat sopivat hyvin uunijuuresten sekaan. Kokeile rohkeasti! Loistavia vinkkejä uusien kotimaisten kasvisten kokeiluun löydät Atrian maukkaasta Sadonkorjuu-reseptipankista.

 

Tuore liha oli ennen harvinaista herkkua 

Ennen vanhaan tuore liha oli tuoreiden kasvisten tavoin sesonkiruokaa. Sadonkorjuun jälkeen syksyn viimeinen työ oli teurastus. Varastotaloudessa eläneet talonpojat teurastivat loppusyksystä kaikki ne eläimet, joita ei jätetty talven varalle. Muina vuodenaikoina syöty liha oli yleensä suolattua tai jollain muulla tavalla säilöttyä. Poikkeuksen teurastusaikaan saattoi tehdä häät, hautajaiset tai jokin muu suuri juhla, jota varten saatettiin teurastaa eläin.

Suomessa parasta ruhonosaa sanottiin muruksi, esimerkiksi rinta- tai selkämuru. Teurastetusta eläimestä käytettiin lähes kaikki osat. Nahkasta tehtiin vaatteita, rasvasta valmistettiin kynttilöitä ja myös veri sekä sisäelimet syötiin. Teurastuksen yhteydessä talteen otettu veri suolattiin, jäähdytettiin ja käytettiin erilaisiin veriruokiin kuten makkaroihin ja verileipiin. 

Koko ruhon hyödyntäminen on edelleen tärkeä arvo. Atrian ruhoista hyödynnetään edelleen kaikki osat luita ja nahkaa myöten. 

Teurastuspäivään kuului usein juhla-ateria, olihan tuore liha harvinaista herkkua. Perinteisiä ruokalajeja olivat verimakkarat, tai tuoreesta sisäelimistä valmistettu “tappaiskaali”. Teurastuspäivän aterialle kutsuttiin yleensä myös naapuritalojen asukkaat ja teurastukseen liittyi paljon taikauskoa. 

Suomalainen liha on taatusti turvallinen valinta

Nykyaikana lihaa on saatavilla ruokakaupoista ympäri vuoden. Tämän seurauksena arki on helpottunut ja valmiiksi käsitelty liha sekä lihajalosteet ovat helppoa ja nopeaa arkiruokaa. Samalla monet nykykuluttajat ovat vieraantuneet lihan alkuperästä. 

Suomalainen liha on ulkomaista lihaa järkevämpi valinta. Yksi merkittävä ympäristön kannalta merkittävä erottava tekijä on nautojen nurmiruokinta. Suomalaisen naudan vaikutukset ympäristöön ovat pienemmät sekä keittiöissä että tiloilla.

Kyselytutkimusten mukaan me kuluttajat arvostamme kotimaista lihaa. Suomalaisten lihan kulutus on viime vuosina herättänyt jonkin verran keskustelua. Suuri osa tuontilihasta syödään ravintoloissa, laitoskeittiöissä ja jalosteissa, jopa kuluttajien tietämättä. Harva meistä kuluttajista kysyy vaikkapa pikaruokaravintolassa, että mistä heidän tarjoama ruoka tulee. Ravintolassa kannattaakin kysyä rohkeasti lihan alkuperää varsinkin nyt #sadonkorjuuhaaste:en aikana! 

Parhaat edellytykset lihan ympäristövaikutusten hallintaan sekä vähentämiseen ovat kotimaisessa tuotannossa. Parhaimmillaan toteutettuna maatalousympäristöt voivat lisätä luonnon monimuotoisuutta. Atria-tuotemerkin alla myytävä liha on aina suomalaista.

Punaviinipaistia ja palsternakkaa kolmella tapaa

 

Palsternakka-punaviinikastike:

  • 2 palsternakkaa (200 g)
  • 2 salottisipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 2 + 2 rkl voita
  • ½ rkl balsamiviinietikkaa
  • 3 timjamin oksaa
  • 5 dl punaviiniä
  • 5 dl hyvää lihalientä
  • ½ tl suolaa

 

Ota paisti huoneenlämpöön 1-2 tuntia ennen paistamista. Ruskista paisti pannulla ruokalusikallisessa öljyä ja kypsennä uunissa 150 asteessa noin 60 minuuttia, kunnes sisälämpötila on 70 astetta. Kääri paisti folioon ja anna vetäytyä 15 minuuttia. Viipaloi ohuiksi viipaleiksi.

Kuori palsternakat. Leikkaa kaksi palsternakkaa kuutioiksi ja kaksi pitkittäin lohkoiksi. Hiero palsternakkoihin 1 rkl öljyä ja mausta suolalla. Lorauta palsternakkalohkoille lisäksi hieman hunajaa. Paahda 225 asteessa noin 15 minuuttia. 

Kuori ja paloittele perunat. Laita ne kattilaan ja peitä vedellä. Keitä kypsiksi. Valuta vesi pois ja sekoita joukkoon kuumat palsternakkakuutiot (lohkot tarjoillaan erikseen). Soseuta juurekset ja lisää joukkoon voi ja smetana. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoile ohueksi viipaloitu punaviinipaisti palsternakka-perunamuussin, paahdettujen palsternakkalohkojen ja palsternakka-punaviinikastikkeen kanssa.

 

Palsternakka-punaviinikastike:

Pese palsternakat ja leikkaa kuutioiksi. Kuori ja hienonna salottisipulit ja valkosipulinkynnet. Sulata 2 rkl voita kattilassa ja kuullota palsternakkoja, sipuleita ja valkosipulia miedolla lämmöllä noin kymmenen minuutin ajan.

Lisää kattilaan balsamiviinietikka ja anna kiehahtaa. Lisää timjaminoksat sekä punaviini, kuumenna kiehuvaksi. Anna poreilla, kunnes viinistä on noin puolet jäljellä.

Siivilöi kastike ja palauta kattilaan. Lisää joukkoon lihaliemi ja keitä, kunnes jäljellä on noin kaksi desilitraa.

Vispaa kastikkeen joukkoon 2 rkl voita ja mausta suolalla. Tarjoile punaviinipaistin ja palsternakka-perunamuussin kanssa.

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaisen ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu. 

 

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. 

 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

 

Cottage pie kotimaisilla juureksilla – se parempi jauheliha-perunasoselaatikko

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Cottage pie on brittiläinen klassikkoruoka, jossa yhdistyvät tuhti jauhelihakastike ja maukas perunamuussi. Se on naudanlihaversio ehkäpä tunnetummasta shepherd’s piesta eli paimenen piiraasta. Me kehittelimme ruoasta suomalaisen version upottamalla sekä jauhelihakastikkeeseen että päälle tulevaan soseeseen runsaan määrän kotimaisia juureksia.

cottage pie

 

Maa-artisokka aateloi juuressoseen

Vuoalliseen cottage pieta uppoaa puolitoista kiloa kotimaisia juureksia. Porkkana ja peruna ovat kaikille tuttuja, lisäksi jauhelihakastikkeessa maistuu aromaattinen juuriselleri ja juuressoseessa lempeän hienostuneet palsternakka ja maa-artisokka. Lisukkeena maistuu etikkainen marinoitu punakaali, joka tuo lautaselle myös pirteää väriä.

Maa-artisokassa on ihan omanlaisensa maku, joka tuo cottage piehin juhlavuutta. Maa-artisokan mukat ovat pieniä ja röpelöisen muotoisia ja ne kannattaakin pestä huolellisesti ja kuoria vain suurpiirteisesti. Maa-artisokassa on runsaasti ravintokuitua ja rautaa. Kuorittu maa-artisokka tummuu nopeasti, joten se kannattaa kuorimisen jälkeen siirtää suoraan vedellä täytettyyn kattilaan.

Perusta lähtöisin oleva, myös mukula-artisokaksi kutsuttu vihannes on tullut Suomeen jo 1600-luvulla, mutta nykyisin sitä käytetään harmillisen vähän. Maa-artisokan viljely on helppoa myös kotipuutarhassa, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos vain omaa pihaa löytyy.

Laadukas rotukarjan jauheliha sopii jopa juhlapöytään!

Jauheliharuoilla on turhaan arkiruoan maine, sillä laadukkaasta jauhelihasta tehty ruoka sopii hyvin myös juhlaan. Rotukarjan jauhelihasta ja kotimaisista juureksista tehty cottage pie on erinomainen vaihtoehto vaikka pääsiäisruoaksi. Cottage pien jauhelihakastikkeen ja juuressoseen voi valmistaa hyvissä ajoin ja valmistaa loppuun juuri ennen ruokailua. Myös lisukkeena tarjottava marinoitu punakaali on parhaimmillaan päivää tai kahta ennen tehtynä.

 

Atria Rotukarjan Naudan Jauheliha on korkeaa laatua arvostavan ruoanlaittajan valinta. Pakkaukseen on selkeästi merkitty, onko kyseessä Hereford, Angus, Limousine, Charolais, Blonde d’Aquitane vai Simmental -rotukarjasta jauhettu liha. Rasvaa tässä jauhelihassa on 12 prosenttia, eli se soveltuu hyvin patoihin ja kastikkeisiin.

cottage pie

 

Atrian Rotukarjan Naudan Jauheliha on aina kotimaista ja pakattu helposti avattavaan ja suojakaasuttomaan muovipakkaukseen. Uudenlainen pakkaus suojaa jauhelihaa entistä paremmin ja täten hävikin määrä on pienentynyt huomattavasti. Atrian uudet jauhelihapakkaukset sisältävät puolet vähemmän muovia, kuin perinteinen jauhelihapakkaus ja näin vuositasolla muovijätteen määrä pienenee 250 000 kilolla.

cottage pie

Cottage pie kotimaisilla juureksilla

Kuudelle

 

jauhelihakastike:

  • 1 sipuli
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 1-2 porkkanaa (n. 100 g)
  • pala juuriselleriä (n. 150 g)
  • 1 rkl tuoretta rosmariinia hienonnettuna
  • 2 rkl öljy
  • 2 pkt (á 300 g) Atria Rotukarjan jauhelihaa
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • 1 rkl punaviinietikkaa
  • 500 g tomaattimurskaa
  • 2 dl lihalientä
  • 1 tl suolaa
  • ¼ tl mustapippuria

 

juuressose:

  • 500 g jauhoisia perunoita
  • 500 g maa-artisokkia
  • 250 g palsternakkaa
  • 1 dl ranskankermaa
  • 100 g cheddar-juustoa raastettuna
  • ½ tl suolaa

 

jauhelihakastike:

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuori ja kuutioi porkkana ja juuriselleri. Hienonna rosmariini.

Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota sipulia muutama minuutti miedolla lämmöllä. Lisää jauheliha ja paista, kunnes liha on ruskistunut. Lisää pannulle valkosipuli, juureskuutiot ja rosmariini ja jatka paistamista muutama minuutti. Sekoita joukkoon tomaattipyre ja punaviinietikka.

Lisää pannulle tomaattimurska ja lihaliemi. Kuumenna kastike kiehuvaksi ja anna muhia miedolla lämmöllä kannen alla sillä aikaa, kun juuressose valmistuu. Mausta kastike lopuksi suolalla ja mustapippurilla.

 

juuressose:

Kuori ja paloittele juurekset. Keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Valuta keitinvesi pois ja soseuta juurekset. Sekoita joukkoon ranskankerma ja raastettu cheddar. Mausta sose suolalla.

 

cottage pie:

Levitä jauhelihakastike uunivuoan pohjalle. Levitä juuressose jauhelihakastikkeen päälle. Paista paistosta 200 asteessa noin 30-40 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskistustunut. Anna vetäytyä hetki ja tarjoile marinoidun punakaalin kanssa.

 

Marinoitu punakaali:

  • 350 g punakaalia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 dl vettä
  • ½ dl väkiviinaetikkaa
  • ½ dl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • ¾ dl öljyä

 

Suikaloi kaali mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi. Kuori valkosipuli ja murskaa se. Mittaa kattilaan vesi, väkiviinaetikka, sokeri ja suola, kiehauta ja anna porista, kunnes sokeri on sulanut. Kaada kuuma liemi punakaalien joukkoon ja anna jäähtyä. Sekoita joukkoon öljy ja laita jääkaappiin tekeytymään vähintään puoleksi tunniksi.

Marinoitu punakaali säilyy tiiviissä rasiassa jääkaapissa muutaman päivän.

cottage pie

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. Kurkkaa myös loihtimamme talveen sopiva maalaispata kotimaisista juureksista ja kanan koivista sekä ihastuttava värikkäiden juuresten possupelti!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Kermainen madekeitto karamellisoidulla sipulilla

Kaupallinen yhteistyö: Valio Luomu

madekeitto

Satokausikalenteri ♥ Valio Luomu

Tästä alkaa Satokausikalenterin ja Valio Luomun postaussarja, jonka yhteydessä paneudutaan myös syvällisemmin luomutuotantoon ja jaetaan inspiroivia, Satokauden mukaisia reseptejä. Luomu tarkoittaa luonnonmukaista tuotantotapaa ja luomumaitotuotteet valmistetaan luomulehmien maidosta. Luomulehmät saavat elää mahdollisimman lajinmukaista elämää mahdollisimman vapaassa elintilassa ja syövät pääosin omalla tilalla kasvatettua luomurehua.

karamellisoitu sipuli

Kala ja kasvikset ne yhteen sopii

Tiesitkö, että kaloillakin on sesongit? Nyt talvikuukausina kannattaa herkutella mateella (kuten myös hauella, muikuilla ja silakoilla). Omaperäisen näköistä madetta pyydetään yleensä joulukuulta maaliskuuhun ja se viihtyy kylmissä vesissä ollen yleinen koko Suomessa. Yksi parhaista madeherkuista on kermainen keitto ja resepti paljon juureksia sisältävään madekeittoon löytyykin postauksen lopusta.

madekeitto

Paras madekeitto syntyy kuohukermalla

Madekeitto on talviruokien klassikko. Tällä kertaa se saa hauskaa twistiä makeasta karamellisoidusta sipulista. Keittoon pilkotaan runsaasti juureksia (kokeile rohkeasti myös palsternakkaa ja juuriselleriä!) ja se viimeistellään Valio Luomu kuohukermalla ja runsaalla määrällä tuoretta tilliä. Keiton kaveriksi passaa viipale juurileipää luomuvoilla ja -juustolla päällystettynä.

Valio Luomu kuohukerma on lisäaineeton ja vähälaktoosinen tuote, joka sopii madekeiton lisäksi mainiosti muuhunkin ruoanlaittoon ja vaahdotettuna jälkiruokiin sekä leivonnaisiin. Luomukermasta valmistetaan myös Valio Luomu voi, perinteisesti kirnuamalla. Luomu voi on lisäaineetonta ja sisältää kerman lisäksi vain suolaa. Aromikkaan makuinen Valio Luomu voi sopii mainiosti kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan.

Mateen käsittely

Mateen käsittely eroaa esimerkiksi lohen fileoinnista huomattavasti. Helpointa on pyytää kalatiskin työntekijää nylkemään made ja irrottamaan siitä sisälmykset. Maksan ja mahdolliset mätipussit voi pyytää mukaan ja maksan voi esimerkiksi paloitella ja lisätä keiton joukkoon loppuvaiheessa, jos pitää sen mausta. Raakana nautittava mäti tulee pakastaa vuorokauden ajan ennen tarjoilua.

Helpoin tapa irrottaa ruodot on keittää kala ensin kypsäksi ja sitten varovasti irrotella liha ruodoista. Mateen liha on vaaleaa ja vähärasvaista. Se sopii keittojen lisäksi hyvin muhennoksiin sekä pannulla tai uunissa paistettavaksi.

madekeitto

MADEKEITTO & KARAMELLISOITU SIPULI

Neljälle

  • 1 made (n. 1,5 kg) nyljettynä & sisälmykset + kidukset poistettuna

Kalaliemi:

  • 1 l vettä
  • 1 tl suolaa
  • 2 laakerinlehteä
  • 10 maustepippuria

Keitto:

  • 1 kg juureksia (perunaa, porkkanaa, palsternakkaa & juuriselleriä)
  • ½ sitruunan mehu
  • suolaa & mustapippuria
  • 3 rkl Valio Luomu voita
  • 2 dl Valio Luomu kuohukermaa
  • tuoretta tilliä

Karamellisoitu sipuli:

  • 2 isoa sipulia
  • 3 rkl Valio Luomu voita
  • 3 rkl sokeria
  • 1 rkl vettä
  • ½ tl suolaa

Pyydä kalakauppiastasi käsittelemään made tai nylje se itse ja poista sisälmykset ja kidukset. Leikkaa made noin viiteen palaan. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja laita mateen palat veteen. Kuori pinnalle nouseva vaahto. Kun vaahtoa ei enää muodostu, lisää kattilaan laakerinlehdet ja maustepippurit. Keitä hienoisesti poreillen noin 15 minuuttia. Nouki mateen palat kattilasta ja irrota niistä lihat hieman jäähtyneinä. Siivilöi liemi talteen.

Karamellisoitua sipulia varten kuori sipulit ja leikkaa ne renkaiksi. Sulata voi pienessä kattilassa ja kuullota sipulirenkaita miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää kattilaan sokeri, vesi ja suola ja hauduta vielä 10-15 minuuttia.

Kuori ja pilko juurekset. Sulata voi kattilassa ja kuullota juureksia miedolla lämmöllä noin kymmenen minuuttia. Mausta sitruunan mehulla, suolalla ja mustapippurilla. Kaada kalaliemi juuresten päälle ja keitä noin 15 minuuttia, kunnes juurekset ovat napakan kypsiä. Lisää keiton joukkoon mateen lihat ja kerma. Kuumenna, mutta älä enää keitä. Tarkista maku ja lisää joukkoon runsaasti tuoretta hienonnettua tilliä. Tarjoile karamellisoidun sipulin kanssa.

madekeitto

Lue lisää Valio Luomusta ja katso ihanat reseptivinkit osoitteesta valio.fi/luomu/. Muista myös seurata Valiota Instagramissa @valiofi.