Kaupallinen yhteistyö: Taika – true natural magic
Nyt suunnataan metsään yhdessä luonnonkosmetiikkamerkki Taikan kanssa! Metsillä on niin suuri merkitys hyvinvoinnille, että niihin on syytä perehtyä tarkemmin. Yhteisenä missionamme on nostaa Suomen metsät arvoonsa päivittäisen kehon ja mielen huollon osana. Tällä kertaa tutustutaan erilaisiin metsätyyppeihin!
Luithan jo ensimmäisen artikkelin Hyvinvointia mielelle ja keholle metsästä?
Kosmetiikkaa luontoa kunnioittaen
Uusi suomalainen luonnonkosmetiikkamerkki Taika valmistaa täysin vegaanisia ja hiilineutraaleja tuotteita ihon päivittäiseen hoitoon pohjoisen luonnon raaka-aineista. Vantaan Piispankylässä valmistuville tuotteille on myönnetty Ecocertin Cosmos Natural -sertifikaatti, kurkkaa lisätietoa sertifikaatista edellisestä artikkelistamme.
Taika-tuotteet saavat voimansa tutkitusti toimivista luonnonraaka-aineista, kuten koivunmahlasta, tyrniuutteesta, ksylitolista, ruiskukkauutteesta ja pellavansiemenöljystä. Ensimmäisenä suomalaisena markettihintaisena luonnonkosmetiikkasarjana Taika tuo vastuullisen kosmetiikan kaikkien saataville. Tuotesarjasta löytyy ihoa helliviä kosteuttajia ja puhdistustuotteita ilman mitään keinotekoisia lisäaineita. Taika tuo metsän osaksi jokapäiväistä ihonhoitoa.
Taika-misellivesi sisältää koivunmahlaa, ksylitolia ja glyserolia.
Taika-tuotteet ovat saatavilla kaikista hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista sekä tavarataloista. Verkossa tuotteita myy Natural Goods Company.
Suomi on Euroopan metsäisin maa
Metsäteollisuus on merkittävä osa Suomen kansantaloutta ja suomalaisen kulttuurin osana, hyvinvointiamme tukemassa sekä arjessamme metsä on korvaamaton.
Metsä on meille kaikille tuttu käsitteenä, mutta kun katsotaan tarkemmin, on kyse monista erilaisista ainutlaatuisista ekosysteemeistä, joista jokaisella on täysin omanlaisensa lajisto ja tunnelma.
Suomen metsätyypit
Lehtimetsät ja lehdot
Lehtimetsä ja lehto ovat alueita, joilla kasvaa pääasiallisesti lehtipuita, kuten koivuja, haapoja, pajuja ja leppiä. Lehtimetsä on usein väliaikainen vaihe ennen metsän muuttumista havumetsäksi.
Sellaista metsää, jossa lehtipuut pysyvät päälajeina metsän vanhetessakin, kutsutaan lehdoksi. Lehtoja on Suomen metsämaasta vain noin 1 % ja suurin osa niistä sijaitsee Etelä-Suomessa.
Lehdoissa on runsaasti kasvillisuutta ja hajoava orgaaninen aines muodostaa metsän pohjalle ravinteikasta kariketta. Lehdoissa voi kasvaa jaloiksi lehtipuiksi kutsuttuja tammea, lehmusta, saarnia, vaahteraa ja jalavaa.
Lehtimetsistä löydät keväisin sini- ja valkovuokkoja. Varjossa kasvavat kasvit, kuten saniaiset viihtyvät lehtimetsissä.
Lehtimetsissä ja lehdoissa tunnelman muutos vuodenaikojen mukaan on suuri. Kesällä lehtimetsä on vehreä paratiisi, syksyllä väriloiston näyttämö ja talvella ilme muuttuu taas lehtien pudottua.
Tuoreiden kangasmetsien pääpuu on kuusi
Perinteisestä kuusimetsästä puhuttaessa kyse on todennäköisesti tuoreesta kangasmetsästä. Varjossa pärjäävä kuusi on Suomen toiseksi yleisin puu. Se viihtyy hyvin vettä pidättävässä maassa ja vaatii mäntyä enemmän ravinteita.
Tuoreen kangasmetsän pohjalla kasvaa erilaisia heiniä ja ruohoja sekä runsaasti mustikkaa. Vanhemmassa kuusimetsässä erilaiset sammallajit peittävät metsänpohjaa vihreänä mattona ja polkuja kuljeskellessa voi kuvitella olevansa satukirjassa.
Kuivassa kangasmetsässä kasvaa mäntyjä
Siinä, missä maaperä on hiekkaa ja kivikkoa, syntyy männyistä kuiva kangasmetsä, jonka pohjalla kasvaa kanervaa, puolukkaa ja jäkälää.
9000 vuotta sitten Suomeen levinnyt mänty on yleisin puulajimme, ja sitä kasvaa lähes koko maassa. Karussakin maastossa selviytyvä sitkeä puu jää pohjoisimmassa Suomessa pieneksi käppyräksi ja kasvaa suotuisilla alueilla korkealle kohti taivasta. Mänty tarvitsee reilusti valoa, ja sen vuoksi se kuivattaakin varjoon jäävät alimmat oksansa pois.
Ihastele männikköä auringonlaskun aikaan, kultainen tunti pukee petäjiä. Valoisassa mäntymetsässä on mukava kulkea myös päivällä ja tarkastella persoonallisten puiden omalaatuisia oksistoja ja rouheita runkoja.
Aarniometsät
Aarniometsällä tarkoitetaan luonnontilaista metsäaluetta, joka on saanut kasvaa lähes tai kokonaan ilman metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Aarniometsässä puusto on vanhaa, osa puista on kuollut pystyyn ja lahoavat rungot ovat paikallaan. Aarniometsän ekosysteemi eroaa suuresti talousmetsistä, joissa puut eivät kasva täyteen ikäänsä ja rungot viedään pois. Aarniometsät ovat monien harvinaisten lajien kannalta tärkeitä, sillä talousmetsistä ei löydy samanlaisia elinolosuhteita.
Suomessa aarniometsää on vähän, reilusti alle 5 % metsistämme.
Aarniometsien säilymistä voidaan turvata esimerkiksi luonnonsuojelualueilla. Vanhaa luonnontilaista metsää löydät parhaiten kansallispuistoista. Luonnontilainen metsä tarjoaa mahdollisuuden nähdä kasvien ja puiden koko kiertokulun taimesta monien vaiheiden kautta takaisin maan pinnan humukseksi.
Lue aiempi artikkelimme, jossa muistutetaan metsän hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista:
Hyvinvointia mielelle ja keholle metsästä
Nappaa lumoava uutuus seurantaan Instagramissa sekä Facebookissa.
Pysy mukana metsäpoluilla ja tsekkaa sesongin kasvikset somessa @satokausikalenteri!
