Hyvinvointia heti aamusta – Luomua aamiaispöytään

Kaupallinen yhteistyö: Valio Luomu

 

Usein sanotaan, että aamiainen on päivän tärkein ateria. Koostimme Valio Luomu -tuotteista ja sesongin vihanneksista maittavan ja monipuolisen aamiaisen, jolla päivä lähtee mainiosti käyntiin.

Miksi aamiainen on tärkeä?

Aamiainen käynnistää elimistön toiminnan yön levon jälkeen. Aamulla nautittu ruoka täyttää energiavarastot ja auttaa kehoa ja mieltä voimaan hyvin. Hyvän aamiaisen jälkeen on helpompi pitää kiinni säännöllisestä ruokarytmistä, joka on tärkeä seikka painonhallinnankin kannalta. Terveellinen aamupala auttaa pitämään myös verensokerin tasaisempana ja näläntunteet kohtuullisena läpi päivän. Se auttaa myös keskittymään, mikä on erityisen tärkeää koululaisten kohdalla, mutta toki myös auttaa aikuisia työssä.

aamiaiskulho banaanigranolaTäysipainoinen aamiainen sisältää sopivassa suhteessa hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvaa sekä hyvää tekeviä kuituja. Hitaat hiilihydraatit luovuttavat energiaa pitkälle päivään, joten aamulla kannattaa suosia täysjyväviljaa. Myös vihannekset, hedelmät ja pähkinät kuuluvat monipuoliselle aamiaiselle. Päivän suositeltu kasvismäärä täyttyy helpommin, kun aloittaa heti aamulla!

aamiaiskulho banaanigranolaAamiaiskulho on trendikäs aamupala

Aamiaiskulho vastaa moniin tämän päivän trendeihin. Se sisältää proteiinia Valio Luomu maitorahkan muodossa, hyvää tekeviä marjoja ja hedelmiä Valio Luomu smoothien ja tuoreiden Satokausi-hedelmien muodossa sekä terveellistä granolaa. Kaiken lisäksi upean värikkäillä sesongin hedelmillä kulhosta saa todella näyttävän, joten tätä aamiaista passaa esitellä sosiaalisessa mediassa!

aamiaiskulho banaanigranolaBanaanigranolan pohjana on terveellinen supervilja kaura ja se rikastetaan pähkinöillä ja siemenillä. Banaani antaa granolalle hauskaa makua ja viimeisen silauksen tuo pakastekuivattu vadelma. Rouskuva granola tuo aamiaiskulhoon rakennetta.

Valitsimme aamiaskulhon päälle sesongin eksoottisia hedelmiä: banaania, mangoa, karambolaa eli tähtihedelmää sekä pitaijaa, jota tällä kertaa löytyi kaupasta kauniin punaisen värisenä. Tammikuussa sesongissa ovat myös esimerkiksi ananas, passionhedelmä ja erilaiset sitrukset, joten voit koostaa oman aamiaiskulhosi omista lemppareistasi. 

Aamiaiskulhon kaveriksi aamupalapöytään katetaan Valio Hedelmätarha luomuappelsiinitäysmehua, Valio Luomu gouda juustolla ja avokadolla päällystettyjä täysjyväleipiä sekä raikkaita veriappelsiineja. Tällä aamiaisella pötkii pitkälle!

aamiaiskulho banaanigranola

Aamiaiskulho sesongin hedelmillä ja banaanigranolalla

Yhdelle

Lusikoi maitorahka kulhoon ja lisää smoothie. Päällystä kulho banaanigranolalla sekä suupaloiksi leikatuilla hedelmillä. 

Tarjoile aamiaisella lisäksi esimerkiksi luomuvoilla, luomujuustolla ja avokadolla päällystettyä täysjyväleipää sekä luomutuoremehua.

Banaanigranola:

  • 5 dl isoja kaurahiutaleita
  • 1 dl hasselpähkinöitä
  • 1 dl auringonkukansiemeniä
  • ½ tl kardemummaa
  • ripaus suolaa
  • 1 kypsä luomubanaani
  • 2 rkl öljyä
  • 2 rkl hunajaa
  • ½ tl vaniljauutetta
  • 1 dl rusinoita
  • 3 rkl pakastekuivattuja vadelmia

Mittaa kaurahiutaleet kulhoon. Rouhi hasselpähkinöitä hieman veitsellä ja lisää kulhoon yhdessä auringonkukansiemenien, kardemumman ja suolaripauksen kanssa. Muussaa banaani toisessa kulhossa haarukan avulla ja sekoita sen joukkoon öljy, hunaja ja vaniljauute. Yhdistä seokset ja sekoita huolellisesti.

Levitä granola leivinpaperin päälle uunipellille. Paahda granolaa 175 asteisessa uunissa yhteensä noin 30 minuuttia, sekoita hyvin kymmenen minuutin välein. Tarkkaile granolaa jatkuvasti, ettei se pala. Jos granola vaikuttaa valmiilta aiemmin, ota se pois uunista. Anna jäähtyä. Sekoita jäähtyneen granolan joukkoon rusinat ja pakastekuivatut vadelmat.

Valmis granola säilyy ilmatiiviissä purkissa muutaman viikon, mutta on parhaimmillaan viikon sisällä syötynä.

Lue myös:

Kaikki luomusta

Piimä on parasta – kolme ihanaa piimäjuomaa


Lue lisää Valio Luomusta ja katso ihanat reseptivinkit osoitteesta valio.fi/luomu/. Muista myös seurata Valiota Instagramissa @valiofi.

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Kaikki izakayasta

Izakaya – Kaupallinen yhteistyö: Food Market Herkku

 

Japanilainen ruokakulttuuri on tänä vuonna kaikkien huulilla. Myös Food Market Herkku on innostunut Japanin monipuolisesta makumaailmasta ja inspiroi asiakkaitaan tammikuussa izakaya-teemalla. Olemme mukana tässä tempauksessa ja kehittelimme herkullisia reseptejä, joissa japanilaisesta keittiöstä tutut raaka-aineet yhdistyvät Satokausi-kasviksiin. Löydät meidät 18.1.2020 Helsingin keskustan sekä 25.1.2020 Tapiolan Food Market Herkuista izakaya-annoksia maistattamasta, lue tapahtumista lisää artikkelin lopusta ja tule kokemaan uusia makuelämyksiä.

 Mikä izakaya?

Izakaya tarkoittaa japanilaista pubia, jossa on tarjolla erilaisten alkoholijuomien lisäksi monipuolisia ruoka-annoksia. Izakayoja on hyvin erilaisia aina edullisista ketjuravintoloista lähtien, mutta niitä kaikkia yhdistää rentous ja tunnelmallisuus. Ensisijaisesti izakayoihin mennään nauttimaan juomista, mutta japanilaiset syövät lähes aina alkoholia nauttiessaan. Izakayojen ruoka on tavallisesti suolaista, mausteista ja annokset pieniä, jaettaviksi tarkoitettuja. Yksinkertaisimmissakin izakayoissa on yleensä tarjolla lukuisia erilaisia pikkelsi-, tofu-, kala-, liha-, nuudeli- ja riisiannoksia. 

izakayaJapanilaisen keittiön kasvikset

Japanilaisessa keittiössä käytetään paljon meille vieraampia kasviksia. Shiso eli veripeippi on yksi tärkeimmistä yrteistä, maultaan hyvin aromaattinen ja luonteikas. Lootuksen juurta käytetään Aasiassa paljon, mutta Suomessa siihen yleensä törmää vain säilykkeenä. Se on miedon makuinen, mutta koristeellisen näköinen juures, jota voi syödä niin raakana kuin kypsennettynäkin. Lootuksen juurta tunnetumpi juuri on retikka eli daikon, joka on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Kuten nimestäkin voi päätellä, on retikka sukua retiisille ja se on maultaan kirpeä. Retikka sopii myös monipuolisesti ruoanlaittoon sekä raakana että kypsennettynä. Siitake on jo suomalaisillekin tuttu sieni, jota käytetään japanilaisessa keittiössä paljon, muun muassa misokeiton joukossa ja erilaisissa wokeissa.

Japanissa rakastetaan pikkelöityjä vihanneksia. Tsukemono on osa japanilaisten perusruokavaliota ja siinä kasvikset voidaan marinoida suolaliemellä, soijakastikkeella, misolla, etikalla tai saken pohjasakalla. Tsukemono voidaan tehdä melkeinpä mistä tahansa vihanneksesta, mutta Japanissa tyypillisimpiä ovat kurkku, retikka ja nauris. Meidän tsukemonoomme tuli viittä erilaista nyt juuri sesongissa olevaa kasvista: kiinankaalia, kyssäkaalia, porkkanaa, naurista ja fenkolia. Resepti on todella helppo ja maukkaat pikkelöidyt kasvikset sopivat lisukkeeksi melkeinpä mille tahansa ruualle!

izakayaizakaya

Viiden kasviksen tsukemono

  • 150 g kiinankaalia
  • 150 g porkkanaa
  • 150 g naurista
  • 150 g kyssäkaalia
  • 150 g fenkolia
  • 1 rkl suolaa
  • 3 dl sushiviinietikkaa

Suikaloi kiinankaali. Kuori porkkana ja leikkaa se tikuiksi. Kuori nauris ja kyssäkaali ja leikkaa ne paloiksi. Leikkaa fenkoli lohkoiksi. Laita kasvikset siivilään ja sekoita suola niiden joukkoon. Anna vihannesten “itkeä” kaksi tuntia, laita siivilän alle lautanen tai kulho, sillä vihanneksista irtoaa nestettä.

Siirrä vihannekset purkkiin ja kaada sushiviinietikka perään. Tarjoile tsukemono heti tai säilytä jääkaapissa ja käytä muutaman päivän kuluessa. Tsukemono sopii lisukkeeksi niin japanilaisille kuin länsimaalaisillekin ruuille.

Voit käyttää tsukemonoon muitakin sesongin vihanneksia, kuten erilaisia juureksia, kaalia ja sipuleita.

Satokausikalenterin oma izakaya Helsingin keskustan Food Market Herkussa 18.1.2020!

Tervetuloa tapaamaan Satokausi-jengiä Helsingin keskustan Food Market Herkkuun lauantaina 18.1.2020 klo 11-13 ja 15-17. Loihdimme ihania maistiaisia japanilaisista raaka-aineista ja tämän hetken parhaista vihanneksista. Lisäksi kerromme japanilaisesta ruokakulttuurista, Satokausi-kasvisten käytöstä japanilaisessa ruuassa ja tietenkin yleisesti sesongin mukaisesta syömisestä.

Seuraavalla viikolla jalkaudumme Tapiolan Food Market Herkkuun, merkkaa siis kalenteriin myös lauantai 25.1.2020 ja kellonajat 11-13 sekä 15-17.

Lue myös:

Viet Nam Nam – syksyn värikkäin makumatka


Tunnelmia tapahtumista julkaistaan meidän kanavissa Instagramissa ja Facebookissa @satokausikalenteri, pysy kuulolla.

Ota seurantaan myös Food Market Herkku Facebookissa ja Instagramissa, niin kuulet ensimmäisenä uutiset Suomen herkuimmasta ruokakaupasta.

Nauti kaikista kasviksista sydämesi kyllyydestä

Kaupallinen yhteistyö: Sydänliitto

 

Satokausikalenteri 2020 pitää ensimmäistä kertaa sisällään tietoa sydänterveellisestä ruokavaliosta. Yhteistyö Satokausikalenterin ja Sydänliiton välillä on luontevaa, ovathan kasvikset terveellisen ruokavalion perusta. Tänä vuonna paneudumme sydämen terveyteen vastustamattoman herkullisen reseptiikan sekä asiantuntija-artikkelien kautta. Tämä artikkeli julkaistaan myös Sydän-lehdessä.

HeVi-osastojen tarjonta on murroksessa. Kasviksia on saatavilla enemmän kuin koskaan. Silti vain 22 prosenttia naisista ja 14 prosenttia miehistä syö kasviksia riittävästi. “Kasvisvallankumousta” tekemässä ollut Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula kertoo kuinka yksittäinen kuluttaja voi kerätä muutoksen parhaat hedelmät.

Satokausikalenteri syntyi omaan tarpeeseen

“Havahduin 2010-luvun alussa siihen, että en syönyt riittävästi kasviksia. Kasvikset olivat asioita lautasen reunalla, jotka piti syödä väkisin ennen kuin pääsi syömään oikeaa ruokaa. Söin kasviksia yksipuolisesti, mistä ankeuden mielikuva kumpusi. Lautaselta löytyi tomaatti, kurkku ja jäävuorisalaatti. Hedelmistä tuli syötyä banaania ja mandariineja”, Samuli virnuilee.

Suomessa syödään reilu 50 kiloa tuoreita hedelmiä vuodessa henkilöä kohden. Tästä yli 20 prosenttia on on sitrushedelmiä. Muista hedelmistä syömme ylivoimaisesti eniten banaaneja ja omenia. 

Inspiraatiota ravintoloista

“Vuosikymmenen alussa espanjalainen keittiö oli nosteessa. Sen ruokakulttuurin ruokia syödessäni kasvikset maistuivat hyviltä. Ymmärsin ettei raaka-aineessa ollut vikaa, en osannut käyttää kasviksia ja ostin niitä väärään aikaan”, Karjula muistelee.

“Muistan kun ostin ensimmäisen granaattiomenan. Heinäkuussa sen kilohinta oli yli 15 euroa ja ostamani hedelmä oli pilalla. Onneksi ostin uuden marraskuussa. Kilohinta oli alle 5 euroa ja raaka-aine oli hyvä. Ymmärsin, että kun kasviksen hinta on alimmillaan, niin sen maku on parhaimmillaan. Aloin kiertää ruokakauppoja uusin silmin ja keräsin hintatietoja itselleni excel-taulukkoon. Näistä tiedoista syntyi myöhemmin Satokausikalenteri.”

Ruokapalveluissa tarjotaan vuosittain yli 400 miljoonaa ateriaa. Kuluttajien roolia ja kotiruoan osuutta usein korostetaan. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää, että ammattikeittiöt suosivat sesongin kasviksia.

Uusien makujen oppiminen tapahtuu tuttujen tapojen kautta

Luullaan, että täytyy olla huippukokki, jotta osaa valmistaa härkäpapua tai kesäkurpitsaa. Näin ei kuitenkaan ole, tarvitaan vain hieman kykyä rikkoa rutiineja.

“Hoksasin, että voin muuttaa tuttujen ruokien makua ja väriä kasviksilla. Tein perunamuusin, mutta korvasin neljäsosan perunoista keltajuurella. Kurkun sijaan laitoin leivän päälle kesäkurpitsaa ja sosekeittoon porkkanan kaveriksi meni salottisipulia ja maa-artisokkaa.” Karjula fiilistelee.

Suomalaisten syömistä vihanneksista yli 90 prosenttia koostuu alle kymmenestä kasviksesta. Suosituimpia ovat porkkana, kurkku ja tomaatti. Niiden jälkeen tulevat keltasipuli, keräkaali, paprika ja punajuuri. Ruusukaalin tai fenkolin kulutus on muutamia kymmeniä grammoja vuodessa. Tuttuihin ruokalajeihin kannattaa kokeilla eri kasviksia. Keittoruokiin voi lantun kaveriksi laittaa kyssäkaalia tai lindströmin pihveihin saa vaihtelua raitajuuresta. 

Kotimaiset kasvikset ovat ruokailun kulmakivi

Suurin haaste on, että syömme kasviksia liian vähän. Ei se, että syömme tuontikasviksia. Tuontikasvisten avulla suomalainen ruoantuotanto on muuttunut monipuolisempaan suuntaan. Puutarha-alan yritysten määrä on kasvanut melkein 200 yrityksellä. Myös viljelypinta-ala on kasvanut yli 3000 hehtaaria edellisen viiden vuoden aikana. Kasvu on tapahtunut uusien lajikkeiden avulla, jotka olivat vielä 10 vuotta sitten tuontikasviksia. Nykyään arkisen paprikan kasvatus alkoi vasta 2000-luvulla, lehtikaalin 2013 ja talvikurpitsojen 2015.

“Perunakin on ollut tuontikasvis, jota vastustettiin ankarasti. Kansanterveyden näkökulmasta ei ole merkitystä onko hedelmän sisältämä C-vitamiini kasvanut Egyptissä vai Pudasjärvellä. Sitten kun jokainen suomalainen syö puoli kiloa kasviksia päivässä, voidaan pohtia lisää tätä alkuperäasiaa”, Karjula lataa. 

Toki ruokavalion perusta kannattaa monesta syystä rakentaa kotimaisten kasvisten varaan. Silti kaikkia kasviksia voi nauttia hyvällä omallatunnolla. Tärkeintä on syödä riittävästi kasviksia.

Kuvat: Minna Rautio-Pakaste

Lue myös:

Yrteillä enemmän makua 

Syö punaista sydämesi kyllyydestä – Maailman Sydänpäivän punainen menu


Lue lisää sydänterveydestä Sydänliiton sivuilta ja ota seurantaan myös sydämelliset sometilit Facebookissa Suomen sydänliitto ja Instagramissa @sydänliitto!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.