Artikkelit

Kurpitsa ja kana ovat 2000-luvun menestystarinoita

Kaupallinen yhteistyö: Atria

 

Mieti kuinka kotitaloutesi ruokailutottumukset muuttuisivat, jos ruokakaupasta ei saisi kurpitsoja tai broileria? Nämä nykyään itsestäänselvät raaka-aineet ovat itse asiassa aika tuoreita uutuuksia suomalaisessa ruokakulttuurissa. Tässä artikkelissa selvitetään kuinka nämä nykyään helposti saatavat raaka-aineet ovat päätyneet suomalaisten lautasille. 

Lue lisää vuoden suurimmasta ruokatempauksestamme suomalaisen ruoan puolesta ja katso kuinka sinä voit osallistua mukaan!

kurpitsainen kanakeitto

Talvikurpitsat ovat tuontijuhlan tulosta

Ennen kristinuskon vakiintumista kulttuuriimme suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin sadonkorjuun juhlana. Kekrille ei ollut tarkalleen määrättyä päivää. Jokainen tila sai juhlistaa sadonkorjuun päättymistä paikallisesti, omien töiden määrätessä ajankohdan. 

Korjuutöiden päättymistä juhlistettiin syömällä ja juomalla ylenpalttisesti. Tällä tavalla pyrittiin takaamaan seuraavan Satokauden runsaus. Vasta 1800-luvulle tultaessa kekri liitettiin kristillisen pyhäinpäivän yhteyteen ja maanviljelykseen liittyvät perinteet sulautettiin osaksi kristinuskosta peräisin olevia tapoja. Monet kekrin perinteistä ja tavoista ovat nykyään meille tutumpia nykyisestä joulun ja uudenvuoden vietosta. 

Nykyään tutumpi Halloween on uinut suomalaisiin juhlaperinteisiin vasta 2000-luvulla. ”All Hallows’ Eve” eli pyhäinpäivän aatto, jonka tunnemme halloweenina on 31.10. vietettävä muinaisten kelttien talven alkamisen päivä. Alunperin sitä on vietetty kelttiläisen perinteen vaikutukselle altistuneissa anglosaksisissa maissa, kuten Skotlannissa, Englannissa ja Irlannissa. Irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät juhlan mukanaan Yhdysvaltoihin ja siellä se onkin joulun jälkeen suosituin juhla. Me olemme oppineet tuntemaan tämän juhlan amerikkalaisessa muodossaan.

Vaikka halloweenin kaupallisuutta on viime aikoina kritisoitu, niin sen ansioksi voitaneen laskea talvikurpitsojen ilmestyminen kauppojen HeVi-osastoille. Tänä vuonna tarjolla on ollut useita eri lajikkeita ja suurin osa kurpitsoista on kotimaassamme viljeltyjä. Halloweenin läpi lyöminen Suomessa ei ole pelkästään negatiivinen asia. Se todistaa, että suomalainen ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja me voimme osallistua sen muuttamiseen.

Ensimmäiset kotimaiset talvikurpitsat ilmestyivät näyttävästi ruokakauppoihin syksyllä 2014. Jo vuonna 2015 avomaalla kurpitsoja viljeleviä yrityksiä löytyi Suomesta 37 kappaletta. Vuoden 2017 lopussa niitä oli jo yli 50 kappaletta eli yritysten määrä on parissa vuodessa kasvanut melkein 40 prosenttia! 

Tänä syksynä ruokakaupoista löytyy kotimaisia jättikurpitsoja sekä hoikkaido-, myski- ja spagettikurpitsoja. Vielä viisi vuotta sitten tilanne oli hyvin erilainen. Syksyllä 2018 kotimaisen myskikurpitsan hinta oli ensimmäistä kertaa vastaavaa tuontituotetta edullisempi sesongin aikana. Lyhyessä ajassa tapahtunut muutos on monipuolistanut suomalaista ruokakulttuuria ja luonut kymmeniä uusia työpaikkoja ruoantuotannon pariin.

kurpitsainen kanakeitto

Myös lihan kulutuksesta on tapahtunut muutoksia – suomalainen kana on haluttu herkku

Suomessa ja muualla Euroopassa liha oli ennen 1900-luvun alkua harvinaista ravintoa suurimmalle osalle väestöstä. Lihan vuosittainen kulutus on yli kaksinkertaistunut 1950 – luvulta tähän päivään. Vastaavasti lihan osuus kulutusmenoista on pienentynyt 1970-luvun yli viidestä prosentista nykyiseen noin 2,5 prosenttiin. Vielä ennen toista maailmansotaa useimmat eläimet kasvatettiin ja teurastettiin itse. Nykyään liha on peruselintarvike, jota on saatavilla ruokakaupoissa ympäri vuoden.

Kuluttajakyselyiden mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista lihaa, sillä se on puhdasta ja turvallista ruokaa. Kuluttajatutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista pitää lihaa maukkaana ruokana ja suomalaisten suosikkiruoat ovat vahvasti lihapitoisia. 

Myös lihan kulutuksessa on tapahtunut voimakkaita muutoksia edellisten vuosikymmenien aikana. Eniten Suomessa syödään porsaan, siipikarjan ja naudan lihaa. Muun lihan osuus jää noin kahteen kiloon henkilöä kohden. Se sisältää lampaan, hirven, poron ja riistaeläinten lihan kulutuksen.

Suomalaisten uudeksi suosikiksi on noussut vaalea siipikarjan liha. Vielä 1970-luvun alussa keskiverto suomalaisen söi kanaa alle kilon vuodessa. Vielä 1990-luvulla  kulutus oli alle kymmenen kiloa vuodessa asukasta kohden. Broilerin kysynnän kova kasvu alkoi 2000-luvulla ja vuonna 2013 siipikarja ohitti suosiossaan jopa naudanlihan. Nykyään keskivertosuomalainen syö noin 25 kiloa broileria vuodessa.

kurpitsainen kanakeitto

Suomalainen broilerin tuotanto on nykyaikaista ja vastuullista

Suomalainen ruoantuotanto on pystynyt vastaamaan jatkuvasti kasvavaan kysyntään. Suomessa tuotetaan vastuullista, laadukasta ja valvottua broilerinlihaa, jonka alkuperä voidaan jäljittää ruokakaupasta kasvattamoon, hautomoon ja jopa emotilalle asti. Tämä ei ole itsestäänselvyys muualla maailmassa. Suomessa on maailman terveimmät broilerit. Tuotantoketju on vapaa monista tarttuvista taudeista, jotka ovat Euroopassa arkipäivää. Kun syöt Atria Perhetilan -kanaa, tiedät aina, miltä tilalta liha on peräisin. Voit myös olla varma, että kana ei ole koskaan saanut antibiootteja. 

Broilerin tuotantoketju on myös merkittävä työllistäjä. Broilerin kasvatus, haudonta, rehuviljan tuotanto sekä teollisuus työllistää suoraan noin 2000 suomalaista. Tämän lisäksi välillisesti työllistetään alihankkijoita, kuljetusyrittäjiä sekä rakennus- ja laitetoimittajia. Broilerilla on myös pienin hiilijalanjälki eri kotieläintuotantolajeista.  

 

Yhdistä upeat raaka-aineet

Atrialta löytyy runsaasti erilaisia vaihtoehtoja kanaruokien ystäville. Atria Perhetilan Mehevät Rustiikkikuutiot Kanan fileestä ovat monikäyttöisiä, reilun kokoisia kuutioita. Ne sopivat erinomaisesti pataruokiin, mutta toimivat myös paistettuina esimerkiksi salaattien ja keittojen proteiinilähteenä. Yhdistimme kurpitsan ja kanan ja saimme aikaan herkullisen syksyisen keittoreseptin. Jos haluat hifistellä, voit kaivertaa kurpitsanlihan kuoristaan ja tarjoilla sopan suoraan kurpitsasta! 

kurpitsainen kanakeitto

Kurpitsainen kanakeitto

  • 1-2 Hokkaido kurpitsaa (n. 1 kg)
  • 2 rkl öljyä
  • 1 sipuli
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 2 isoa perunaa (n. 200 g)
  • ½ tl kurkumaa
  • ½ tl jauhettua korianteria
  • 6 dl kasvislientä
  • 1-2 dl kermaa
  • 1 tl suolaa
  • ½ tl mustapippuria
  • ½ rkl hunajaa
  • ½ rkl omenaviinietikkaa
  • 1 rs Atria Perhetilan Meheviä Rustiikkikuutioita Kanan Fileestä (350 g)
  • ½-1 tl chilijauhetta
  • ½ dl paahdettuja kurpitsansiemeniä
  • tuoretta lehtipersiljaa

 

Leikkaa kurpitsa puoliksi, poista siemenet ja kuori veitsen avulla. Leikkaa kuutioiksi.

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Raasta inkivääri. Kuori ja kuutioi perunat. Kuumenna 2 rkl öljyä kattilassa ja kuullota sipulia muutama minuutti. Lisää valkosipuli, inkivääri, kurpitsa- ja perunakuutiot, kuullota pari minuuttia. Sekoita joukkoon kurkuma ja korianteri.

Lisää kasvisliemi ja kuumenna kiehuvaksi. Anna keiton poreilla noin 15 minuuttia, kunnes kurpitsat ja perunat ovat kypsiä. 

Soseuta keitto tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma ja mausta suolalla, mustapippurilla, hunajalla ja omenaviinietikalla. 

Ruskista Rustiikkikuutiot kovalla lämmöllä pannulla tilkassa öljyä. Alenna lämpöä ja paista noin 10 minuuttia, kunnes ovat kypsiä. Mausta chilillä.

Jaa kurpitsakeitto kulhoihin ja asettele pinnalle paistetut Rustiikkikuutiot. Viimeistele annokset paahdetuilla kurpitsansiemenillä ja hienonnetulla lehtipersiljalla. Voit tarjoilla keiton myös hokkaidokurpitsan kuoresta.

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaiset ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja! Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu.

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Liity mukaan talkoisiin suomalaisen ruoan puolesta – Nyt alkaa #Sadonkorjuuhaaste!

Kaupallinen yhteistyö: Atria

Tänä syksynä haastamme kaikki suomalaiset liittymään kanssamme mukaan kaikkien aikojen suurimpaan tempaukseen suomalaisen ruoan puolesta. Syksyllä suomalaiset raaka-aineet ovat parhaimmillaan, joten tämä on täydellinen hetki maistaa sesonkia ja kantaa kortensa kekoon suomalaisen ruokakulttuurin puolesta. Haastamme juuri sinut mukaan talkoisiin: nyt alkaa #sadonkorjuuhaaste

 

Haluamme yhdessä Atrian kanssa kasvattaa suomalaisen ruoan menekkiä merkittävästi kuluvan syksyn aikana: suomalaisia raaka-aineita ei ole koskaan aikaisemmin saanut niin monipuolisesti kuin nyt. Tästä huolimatta meidän kuluttajien kosketus sadonkorjuuseen on painunut unholaan ja korvautunut tuontiperinteillä. Olemme ottaneet tavoitteeksi yhdessä Atrian kanssa palauttaa sadonkorjuu takaisin sille kuuluvaan arvostukseen, onhan kyseessä kausi, johon tiivistyy olennainen ydin suomalaisia ruokatraditioita. Mielestämme sadonkorjuun tulee näkyä selkeästi ruokapöydissä, ravintoloissa, ruokakaupoissa sekä elintarviketeollisuudessa. 

Näin osallistut – Sadonkorjuun juhlistaminen on helpompaa kuin koskaan

Tulemme syksyn aikana nostamaan suomalaisia raaka-aineita sekä laadukkaita Atrian tuotteita kaikissa kanavissamme. Sinun ei tarvitse olla maanviljelijä, ammattikokki tai innokas puutarhuri osallistuaksesi suomalaisen ruokakulttuurin eteenpäin viemiseen ja sadonkorjuuperinteen kunnian palautukseen. Riittää, että suosit suomalaisia tuotteita keittiössäsi ja ruokavaliossasi.

Kampanjan aikana tarjoamme konkreettisia keinoja nauttia entistä parempaa, suomalaista ruokaa. Syksyn kuluessa kerromme suomalaisen ruoantuotannon historiasta ja päivitämme klassikkoruokia maistumaan entistä paremmalta yhdistämällä parhaat Satokausi-kasvikset ja Atrian laadukkaat tuotteet herkullisiksi kokonaisuuksiksi.

Maukas, ravitseva ja herkullinen ateria kootaan useista raaka-aineista, sillä eihän kukaan meistä syö pelkästään tuoreita kasviksia. Siksi sadonkorjuun aikaan tulisi nostaa kaikkien raaka-aineiden arvostusta entisestään. Kiinnitä ensi kerralla ruokakaupassa huomiota tuotteen alkuperään, edustipa se mitä tahansa ruokaympyrän osaa.

 

Osallistu mukaan #sadonkorjuuhaaste:seen itsellesi sopivalla tavalla:

  • Valitse ruokakaupassa suomalainen tuote: kasvis, liha jne.
  • Kokeile mieluista Sadonkorjuu-reseptiä 
  • Syö ravintolassa suomalaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa
  • Jaa kuvasi tai ajatuksesi somessa #sadonkorjuuhaaste
  • Osallistu #sadonkorjuuhaaste-kilpailuun ja voit voittaa vuoden jauhelihat ja Satokausi-kasvikset (ohjeet kilpailuun postauksen lopussa)
  • Kannusta talkoisiin myös läheiset ja ystävät

#karjulanpaisti

Muutos tehdään yhdessä

Atria on yli 110-vuotias suomalainen ruoka- ja liha-alan yritys, jonka päätuote on Hyvä Ruoka. Atria työllistää yli 4400 ruoka- ja liha-alan ammattilaista Pohjoismaissa. Yhdessä Atrian kanssa meillä on mahdollisuus saada suomalainen ruoka kaikkien huulille. 

Jokainen tekemämme ostopäätös ja syömämme suupala vaikuttaa ruokakulttuuriin. Valitse syksyllä ruokakaupasta kotimaisia raaka-aineita ja olet mukana nostamassa suomalaisen ruoan arvostusta sekä parantamassa sen lähitulevaisuuden näkymiä. Helppoa!

Sadonkorjuu tulee näkymään myös Atrian tuotepakkauksissa. Olemme saaneet valita Atrian huimasta kotimaisesta valikoimasta tuotteita, joille löytyy täydellinen makupari syksyn kasviksista. Näitä yhdistelemällä luomme syksyn aikana suomalaista ruokakulttuuria eteenpäin vievää reseptiikkaa Hyvää Makua unohtamatta.

#karjulanpaisti

Viisi syytä suosia suomalaista ruokaa:

Maku: Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Poikkeukselliset olosuhteet tuottavat poikkeuksellisia makuja. Lapin puikulaa voidaan kasvattaa ainoastaan Lapissa, metsissämme kasvavat marjat sisältävät enemmän ravintolaineita kuin etelämmässä kasvaneet mustikat. Kasvuolosuhteet vaikuttavat makuun. Jokainen meistä maistaa eron kotimaisen mansikan ja tuontimansikan välillä. Sama ilmiö on havaittavissa muillakin raaka-aineilla.

Puhtaus: Lähtökohtana on puhdas vesi, maaperä ja ilma. Tämän ylläpitämiseksi tehdään tinkimätöntä työtä. Talven kylmyys auttaa kasvinsuojelussa ja torjunta-aineiden käyttö on merkittävästi vähäisempää kuin muualla maailmassa. Kaikki tämä vaikuttaa myös makuun sekä ruoantuotannon ympäristövaikutuksiin positiivisesti. 

Laatu: Ruoan laatu muodostuu monesta tekijästä. Suomessa on tehty vuosikymmeniä pitkäjänteistä työtä esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin eteen. Suomi on harvoja maita maailmassa, jossa kananmunan voi syödä raakana ilman salmonellan pelkoa. Olosuhteisiin soveltuvat lajikkeet, viljelymenetelmät ja järkevä lannoitekäyttö takaavat laadukkaan sadon.

Yhteiskunnalliset vaikutukset: Ruoka työllistää Suomessa vuosittain 340 000 ihmistä. Suomalainen ruoka on osa kulttuuriperintöämme ja se tuo päivittäistä hyvinvointia meistä jokaiselle. Myös ruokaviennissä on valtava potentiaali ja lähitulevaisuudessa suomalaisella ruoantuotanto-osaamisella on varmasti kysyntää myös rajojemme ulkopuolella. 

Ketteryys: Me päätämme mitä Suomessa syödään ja tuotetaan. Ruoantuotanto on kyennyt vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin laadusta tinkimättä. Viime vuosien rohkaisevat esimerkit uusista kasviksista ja ruokainnovaatioista eivät ole kaikissa ruokakulttuureissa itsestäänselvyys. 

 

Pienikin teko parantaa suomalaisen ruokakulttuurin tulevaisuutta.

Tämä resepti on Satokausikalenterin perustajan Samuli Karjulan luottoresepti. Tällä reseptillä saat sesongin parhaat maut Suomesta! Samalla tuplaat keskimääräisen suomalaisen juurisellerin vuosikulutuksen. Reseptissä yhdistyvät aliarvostettu juuriselleri, loppusyksyn paras sieni suppilovahvero, sekä laadukas kotimainen liha klassisella mausteseoksella maustettuna. Valmistelut tehdään pitkään sekä hartaasti parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. 

#karjulanpaisti

#Karjulanpaisti

  • 1 rs Atria Perinteinen Karjalanpaistia (700 g)
  • 1 iso juuriselleri (n. 750 g)
  • 10 pientä salottisipulia
  • 1 rkl öljyä
  • 1 tl suolaa
  • 2 rkl kuivattuja suppilovahveroita murskattuna
  • ½ tl jauhettua neilikkaa
  • ½ tl jauhettua maustepippuria
  • ½ tl jauhettua muskottipähkinää
  • ½ tl jauhettua inkivääriä
  • 8 dl hyvää lihalientä

Ota lihat huoneenlämpöön puoli tuntia ennen kypsentämistä.

Kuori juuriselleri veitsen avulla ja leikkaa reiluiksi kuutioiksi. Kuori sipulit. Levitä Karjalanpaistilihat, juurisellerit ja sipulit uunivuokaan ja hiero niihin 1 rkl öljyä ja 1 tl suolaa. Paahda 225 asteessa noin 25 minuuttia.

Lisää vuokaan sipulit, murskatut suppilovahverot, mausteet ja lihaliemi. Kypsennä 200 asteessa 2 tuntia. Peitä vuoka foliolla tai kannella, jos pinta alkaa tummua liikaa.

Tarjoile Karjulanpaisti persiljalla maustetun perunamuussin ja Atria Jogurttisen Omena-Inkivääri Punajuurisalaatin kanssa.

 

Hyvä lihaliemi

  • 1 kg Atria naudan häntiä
  • 1 mukulaselleri
  • 2 sipulia
  • kourallinen kuivattuja sieniä
  • 2 laakerinlehteä
  • 6 maustepippuria
  • muutama oksa tuoretta timjamia

Levitä naudan hännät pellille. Pese selleri huolellisesti ja leikkaa se reiluiksi kuutioiksi. Leikkaa sipuli lohkoiksi. Lisää pellille sellerit ja sipulit. Paahda 250 asteessa noin 20 minuuttia. Siirrä lihat ja kasvikset kattilaan.

Lisää kattilaan vettä sen verran, että lihat ja kasvikset peittyvät, vähintään kuitenkin pari litraa. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori pinnalle syntyvä vaahto pois. Lisää kattilaan sienet, laakerinlehdet, maustepippurit ja timjaminoksat. Anna kiehua hennosti poreillen noin kolme tuntia. Siivilöi.

 

VOITA VUODEN ARKIRUOAT! Osallistu suomalaisen ruoan talkoisiin ja voit voittaa vuoden ruoat! Jaa oma ruokakuvasi somessa hashtagilla #sadonkorjuuhaaste aikavälillä 4.9-3.10.2019 ja olet mukana kisassa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan Atrian laadukkaat jauhelihat ja Satokausi-kasvikset koko vuoden tarpeisiin! Lisäksi arvotaan viikottain kaikkien kuvansa jakaneiden kesken yllätyspalkintoja. Katso tarkemmat ohjeet atria.fi/sadonkorjuu. Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli. 

 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Kalenterista löydät kalojen tiedot

Kasvisten sesongit ovat jo selkeästi nostaneet arvoaan suomalaisessa ruokakulttuurissa ja markettien hyllyillä. Oletko tullut ajatelleeksi, että myös kaloilla on sesongit? Ei ole suinkaan aivan sama mitä kalaa syöt milloinkin. Satokausikalenteri pitää sisällään runsaan tietopaketin myös kotimaisista kaloista, äyriäisistä sekä nilviäisistä. Lue Satokausikalenteri 2020 esittely artikkelin lopusta!

Miten sesonki näkyy kalatiskillä?

Viljeltyjä kalalajeja on saatavilla ympäri vuoden. Sesonkiajattelu keskittyykin ennen kaikkea merestä ja järvistä pyydettyyn kalaan. Rapukausi on yleisesti tiedossa, keskitalven madeaika on useimmille tuttu juttu, mutta miten muut kalat? Nyt on syytä siirtää katse kalojen kausiin, näin kauppareissulta tarttuvat mukaan varmasti hyvät valinnat ja ruokalistakin monipuolistuu!

Kuten kasvistenkin kohdalla, sesonki vaikuttaa niin kalan saatavuuteen kuin hintaankin. Kauden kalojen suosiminen on tietysti ympäristön kannalta fiksu teko ja kotimainen kala onkin ympäristöystävällinen proteiininlähde. 

Ostokset ja ruokalistat on huomattavasti helpompi suunnitella, kun vilkaisee ensin kalojen sesongit. Valitsemalla kauden kalan ostoslistalle, voi varmistua siitä, ettei kaupassa tarvitse pettyä saatavuuteen. Useimmiten kala on myös edullisimmillaan sesonkinsa aikaan!

Mitä suomalaista pyyntikalaa syödä syksyllä?

Lohi

Pyydetyn kotimaisen lohen sesonki ajoittuu syys-lokakuuhun. Monipuolinen kala sopii monenlaiseen ruoanlaittoon niin aasialaisista ruoista savustamiseen.  Katso klassikkoresepti: Uunilohi Satokausi-kasviksilla

Silakka 

Syys-marraskuussa kannattaa suosia silakkaa. Silakka on ruokakalana parhaimmillaan juuri syksyllä, jolloin sen rasvapitoisuus on suurimmillaan. Silakka taipuu monenlaiseen ruoanlaittoon. Valmiiksi peratuista fileistä voi paistaa pihvejä, täyttää ne rulliksi ja gratinoida uunissa. Silakka sopii laatikkoruokiin, savustukseen ja marinoitavaksi. Rasvaisen silakan voi maustaa voimaikkaammillakin mausteilla kuten chilillä, sitruunaruoholla ja valkosipulilla. 

Silakkareseptejä:  

Lasimestarin Silakat 2020  

Sitruksinen silakkaleipä

Näiden lisäksi syksyn kalatiskeillä kannattaa suosia muikkua sekä ahventa. Myös hauki ja kuha ovat sesongissa lokakuusta alkaen. Muista myös Grillatut ravut! Rapujen sesonki alkaa loppukesällä ja jatkuu aina lokakuuhun asti.

Ensi vuoden kalenterit ovat myynnissä nyt!  

Tällä kertaa tarjolla on peräti kaksi erilaista kalenteria: perinteinen runsaan kasvistietopaketin sisältävä Satokausikalenteri 2020, sekä erityisesti lapsiperheiden arkea helpottava Perhekalenteri 2020, johon merkitset helposti koko porukan menot ja harrastukset.

Miksi ottaa käyttöön Satokausikalenteri 2020?

Satokausikalenterin avulla suosit helposti sesonkeja – kokeile joka kuukausi uutta makua tai väriä! Huippusuositun Satokausikalenterin avulla osaat valita ruokakaupasta herkullisimmat, terveellisimmät, ekologisimmat ja edullisimmat kasvikset. Syöt monipuolisemmin ja säästät rahaa.

 

Satokausikalenterissa on lähes 200 Suomessa myytävän hedelmän, vihanneksen sekä muiden kasvisten sesonkitiedot, valokuvat, säilytyslämpötilat, ravintoarvot ja muuta hyödyllistä tietoa. Laajassa tietokirjaosiossa nyt mukana myös inspiroivat sesonkireseptit, yleisimmät villiyrtit, kotimaiset kalat, pähkinät, mausteet, asiaa ruokahävikistä ja paljon muuta. Uutena osiona kalenterissa on yhteistyössä Sydänliiton kanssa luodut vinkit sydänystävälliseen ruokavalioon. Monipuolista ruokavaliotasi hyödyntämällä laajaa kotimaisten kasvisten valikoimaa ja tuo talviseen ruokapöytään vaihtelua kestävillä tuontihedelmillä. Kokeile täysin uusia lajikkeita vaikka joka viikko!

Tilaa Satokausikalenteri 2020 itsellesi tai läheisillesi TÄSTÄ.

Kun hankit kasvikset kalenterin suositusten mukaan, niin voit luottaa niiden makuun, ravinteisiin, ekologisuuteen ja edulliseen hintaan. Satokausikalenteria on myyty viime vuosien aikana jo yli satatuhatta kappaletta. Se on myös erinomainen ja varmasti hyödyllinen lahja läheisillesi.

Satokausikalenteri sisältää perinteisen almanakkatiedon ja kalenterinäkymät, ja tarjoaa niiden lisäksi valtavan määrän sinulle hyödyllisiä vinkkejä. Kalenteri maksaa itsensä takaisin jo muutamalla kauppareissulla – puhumattakaan muista sen tuomista hyödyistä sinulle, perheellesi ja ympäristölle.

Satokausikalenteri 2020 esittely + 10 hyvää syytä suosia sesonkia

Perhekalenteri 2020 esittely + miten saat koko perheen syömään enemmän kasviksia


P.S Tiesitkö, että Satokausi-uutiskirjeessä julkaisemme viikon kasvisten lisäksi kuukauden kalan? Tilaa inspiroiva kasvispitoinen uutiskirje sivun alareunasta! 

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.