Turkulaiset Riikka ja Wiivi tuovat Satokausi-saitille juurevaa puutarhurin näkökulmaa. Käsittelyssä ovat niin puutarha, keittiö kuin luonnon antimetkin. Lue myös edelliset Puutarhasta pöytään-artikkelit. 

Me suomalaiset olemme onnekasta kansaa, sillä meillä on valtavasti puhdasta luontoa, joka on juuri nyt täynnä ravinteikasta ja vitamiinipitoista lähiruokaa.

Metsässä kävely ja marjamättäillä kyykkiminen on hyötyliikuntaa, joka palkitsee varmasti. Luonnossa kuljeskelu laskee stressitasoja ja tuottaa hyvää mieltä. Kun sen lisäksi saa vielä kotiin kantaa metsän herkkuja, on helppo hymyillä.  Mikä olisikaan parempi viikonlopunviettotapa kuin marjastus- tai sienestysreissu lähiluonnossa!

Vinkki: Sienien ja marjojen lisäksi villiyrtit kannattaa hyödyntää keittiössä.

Valmistautuminen

Sieni- tai marjametsälle kannattaa lähteä poutasäällä. Kun keräät luonnosta ruokaa, valitse puhdas keruupaikka. Esimerkiksi isojen teiden varsia on syytä välttää. Ennen metsään lähtöä kannattaa kerrata jokamiehenoikeudet.

Pitkät housut, pitkähihainen paita ja kumisaappaat ovat marjastajan ja sienestäjän perusvarustus. Kirkkaat värit erottuvat paremmin metsässä. Pukeudu vaatteisiin joissa on mukava liikkua. Hattu päähän aurinkoisella säällä ja hyttyskarkotetta käyttöön tarpeen mukaan.

Muista myös pakata mukaan juotavaa ja eväät. Vinkkejä herkullisiin eväsleipiin löydät täältä.

Ennen kuin suuntaat sienireissulle, tutustu ruokasieniin kirjojen tai netin avulla. Tietoa eri sienilajeista löydät vaikkapa täältä. Kerää vain sellaisia sieniä, jotka varmasti tunnistat.

Marjastus

Mustikat voi kerätä ämpäriin. Pehmeämmille marjoille kuten vadelmille pienempi rasia on parempi. Halutessasi ota mukaan poimuri tai siivilä. Mustikoita kannattaa lähteä etsimään kuusi- ja havumetsistä heinä-elokuusta syyskuun lopulle asti.

Villivadelmat viihtyvät aukeilla paikoilla, kuten metsäteiden reunoilla ja hakkuuaukeilla ja kypsyvät samoihin aikoihin mustikoiden kanssa. 

Suuntaa suolle, jos mielit hilloja (käytetään myös nimiä lakka ja muurain). Hillaa saa etelässä hieman niukemmin heinäkuusta alkaen ja pohjoisemmassa elokuusta eteenpäin. 

Puolukka on maamme yleisin varpukasvi joka viihtyy kuivilla kankailla ja kallioilla. Puolukkaa voi kerätä elokuun alusta syyskuun loppuun ja se on yksi parhaiten säilyvistä marjoistamme.

Karpaloita voi poimia syyskuusta ensilumiin asti. C-vitamiinipitoinen hapan marja viihtyy vetisillä suoalueilla.

Sienestys

Sienille kori tai ämpäri on oivallinen keruuastia. Sieniveitsi, jonka toisessa päässä on suti, on kätevä väline sienien keruuseen ja putsaukseen, mutta tavallinen veitsikin käy. Ota tarvittaessa mukaan sienikirja, joka auttaa sienien tunnistamisessa. Kirjoista löydät myös hyvät vinkit siihen, minkälaisilla alueilla eri sienilajit viihtyvät.

Poimi sienet kokonaisina ja perkaa heti metsässä. Eri lajit kannattaa kerätä erillisiin astioihin, näin saaliin käsittely kotona on nopeampaa.

Keruusaaliin käsittely

Keruusaalis, oli kyseessä sienet tai marjat, kannattaa käsitellä mahdollisimman pian. 

Marjojen vitamiinit saat parhaiten hyödynnettyä nauttimalla ne tuoreena.  Marjoista keität myös hillot ja mehut tai leivot piirakan. Suuremmasta saalista riittää pakkaseenkin. Julkaisimme aikaisemmin vinkkejä mustikan ja mansikan käyttöön, näitä voi soveltaa muillekin marjoille!

Sienet kannattaa putsata jo metsässä. Ne ovat lihan ja kalan tavoin helposti pilaantuva ruoka-aine, joten ne kannattaa valmistaa ateriaksi, pakastaa tai kuivata mahdollisimman pian. Jotkin sienet vaativat keittämisen ennen syömistä, tutustu siis huolella eri sienilajien käyttöön.

Tutkivat puutarhurimme löydät myös instagramista: @wiivikoskela ja @puutarhuriikka

Kaupallinen yhteistyö: Apetit

Pääsimme viime viikolla Apetitin matkassa retkelle Säkylässä sijaitsevalle Räpin koetilalle. Saimme maistella eri hernelajikkeita ja kulkea pitkin koetilan vihreitä peltoja. Nyt kerromme teillekin millainen matka suomalaisten suosikkivihannes herneellä on pellolta pakastimeen!

Räpin koetila

Räpin koetila on Suomen ainoita yrityksen ylläpitämiä koetiloja ja sen toiminta on jatkunut jo vuodesta 1954 saakka. Koetoiminta alkoi aikanaan sokerijuurikkaan lajike- ja viljelymenetelmäkokeilla, mutta laajentui kattamaan laajasti muitakin avomaankasveja, kun Lännen Tehtaat ryhtyi viljelyttämään ja valmistamaan Säkylässä laajaa valikoimaa pakastekasviksia.

Kaikki Apetitin sopimusviljelytykseen valitut lajikkeet ja menetelmät kokeillaan Räpillä ennen käyttöönottoa. Kuluvalla satokaudella on käynnissä lajike-, lannoitus- tai viljelytapakokeita mm. herneelle, lantulle, porkkanalle ja pinaatille. Koetilalla myös kokeillaan mahdollisten uusien pakasteiksi soveltuvien kasvien kasvattamista ja tällä hetkellä pelloilla kasvaa mm. kikhernettä ja härkäpapua.

Herne

Herne on yksi vanhimmista viljelykasveista ja se soveltuu monenlaisiin ruokiin. Apetit on Suomen suurin pakasteherneiden viljelyttäjä, tavanomaisten herneiden lisäksi viljelytetään myös luomuherneitä. Pakasteherne on Apetitin klassikkotuote ja se on tuttu näky suomalaisten keittiöissä. Pakasteherne on valmis nautittavaksi sulatuksen jälkeen eikä sitä kannata ylikypsentää, jotta sen erinomainen maku ja väri säilyvät.

Herneen matka pakastimeen alkaa jo keväällä, kun viljelytyspäällikkö tekee suunnitelmat, jotka ottavat huomioon eri lajikkeet, tilat, aikataulut, puinnin ja koneiden käytön. Koko sato pitää saada pakastettua juuri parhaaseen aikaan, jotta herneet ovat sopivan makeita ja pehmoisia. Hernettäkin on olemassa useita eri lajikkeita. Pakasteherneeksi valitaan lajikkeita, jotka ovat makeita, napakoita ja tasavärisiä. Lajikkeita testataan koetilalla useampi vuosi ennen viljelyyn pääsyä.

Apetitin herneet viljellään Vastuuviljely-menetelmällä. Kotimaisten kasvisten viljelyssä noudatettu menetelmä tarkoittaa sitä, että kasvikset on viljelty mahdollisimman laadukkaiden, turvallisten ja ympäristölle kestävien viljelymenetelmien avulla. 

Pelloilta herneet kerätään komeilla hernepuimureilla. Hernepuimureita on Suomessa vain muutama ja ne kaikki ovat Apetitin omistuksessa. Puimurin rummun paine avaa palot ja irtonaiset herneet siirtyvät rummun rei’istä säiliöön. Puimurit ja puintitiimi ovat loppukesästä varsin kiireisiä, sillä kolmen puimurin tehtävänä on kiertää kaikki sopimusviljelijöiden hernepellot. Hernesadon tavoitteeksi on tälle kesälle asetettu neljä miljoonaa kiloa – ja jokaikinen herne on pellolta pakastimessa alle kahdessa tunnissa. Siksi hernetilojen on oltava mahdollisimman lähellä tehdasta. Voi siis todellakin sanoa, että ostaessasi pakasteherneitä ostat tuoreita herneitä!

Pakasteherneet soveltuvat monenlaisiin ruokiin. Kokeile vaihteeksi Satokausikalenterin hernehummusta tai Apetitin hernemojitoa ja hurmaannut herneestä taas uudestaan!

Apetitin uusituilta verkkosivuilta löydät runsaasti herkullisia reseptejä ja vinkkejä kasvisten lisäämiseen ruokavaliossasi. Seuraa Apetitia myös Facebookissa ja Instagramissa!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Kaupallinen yhteistyö: Dansukker

Takapihojen tutut marjapuskat pullistelevat tällä hetkellä eri värisistä herukoista ja karviaisista. Ne kannattaa kerätä nyt, syödä sellaisenaan ja säilöä talven varalle. Tästä artikkelista löydät hieman herukka- ja karviaistietoutta sekä saat parhaat vinkit marjojen säilömiseen.

Herukat eli viinimarjat

Herukoita eli viinimarjoja on olemassa useita eri lajikkeita. Musta-, puna-, valko- ja viherherukka eroavat toisistaan paitsi värin ja maun osilta niin myös kasvutavaltaan, taudinkestävyydeltään ja satoisuudeltaan. Valkoherukka on punaherukan muunnos, viherherukka taas mustaherukan.

Yksi parhaista tavoista säilöä viinimarjoja on valmistaa niistä mehua joko mehumaijalla tai ilman. Herukat sopivat myös mm. leivontaan, hilloihin ja hyytelöihin sekä smoothieihin. Näppärä tapa valmistaa smoothieita on pakastaa smoothiemixejä, joiden avulla aamu- tai välipalasmoothiet syntyvät nopeasti. Artikkelin lopusta löydät meidän suosikkiyhdistelmämme omatekoiseen smoothiemixiin, joka sisältää mustaviinimarjoja, pinaattia ja banaania. Valmistusvaiheessa pussin sisältö surautetaan sileäksi juomaksi mieluisen nesteen kanssa ja juoma makeutetaan Vaalealla Luomusiirapilla.

Mustaviinimarjoista voi hyödyntää myös lehdet. Aromaattiset lehdet maustavat mm. suolakurkkujen liemet ja niistä voi valmistaa juomaa tai kotoisan version viininlehtikääryleistä.

Viinimarjat ovat paitsi herkullisia, niin myös terveellisiä. Mustaviinimarjamehua on iät ja ajat juotu vilustumisoireiden lievittämiseksi ja kansanperinteen mukaan mustaviinimarjan lehdistä valmistettu tee helpottaa mm. pitkittyneen yskän ja reuman hoidossa. Mustaviinimarjoissa on C-vitamiinia jopa 9-kertainen määrä appelsiinin verrattuna ja lisäksi ne sisältävät A- ja B-vitamiineja. Myös punaherukat ovat todellisia vitamiinipommeja. Niistä voi valmistaa vaikka herkullista ja helppoa froyoa eli frozen yogurttia – resepti löytyy Satokausikalenterin Instasta.

Karviaiset

Herukoiden sukuun kuuluvat karviaiset ovat myös pitkät perinteet Suomessa omaavia puutarhamarjoja, joita Euroopan lisäksi esiintyy Aasian länsiosissa. Lajikkeita on useita: kelta-, viher- ja punamarjaiset karviaiset maistuvat kaikki hieman erilaisilta. Karviainen sisältää soluja hapettumisstressiltä suojaavaa E-vitamiinia sekä runsaasti antioksidantteina toimivia karotenoideja. Karotenoideja runsaasti sisältävän ruokavalion tiedetään mm. parantavan vastustuskykyä.

Karviaiset maistuvat mainiolta sellaisenaan (hieman raakana ne ovat kirpeitä ja kypsinä makeutuvat), mutta ne sopivat herukoiden tavoin monenlaiseen säilöntään ja ruoanlaittoon. Karviaisista voi valmistaa mm. mehua, hilloja, marmeladeja, makeita piirakoita sekä mausteista chutneyta. Karviaiset kannattaa pakastaa kokonaisina sokeriliemessä. Herkullisen karviais-vaniljahillon reseptin löydät Satokausikalenterin Instagram-storyista ja kohokohdista. Reseptiä mukaillen voit valmistaa hilloa myös muista marjoista!

#MarjatTalteen

Dansukker haastaa ottamaan kotimaiset #MarjatTalteen ja me olemme tottakai mukana talkoissa keräämällä, säilömällä ja herkuttelemalla marjoilla. Testaa tietosi marjavisassa ja nappaa maukkaat marjareseptit #MarjatTalteen -sivulla.  Myös laulajasuosikki Suvi Teräsniska ottaa #MarjatTalteen suomalaisen sokerin avulla.

Muista myös mustikat! Kurkkaa heinäkuisesta artikkelistamme herkullisen mustikkamarinadin resepti ja muut vinkit mustikoiden säilömiseen.

Smoothiemix pakastimeen

• 5 dl mustaherukoita
• 2 banaania
• 2 ½ dl pinaatin lehtiä

Jaa ainekset kahteen rasiaan tai pakastuspussiin ja pakasta vähintään yhden yön yli.

Voit korvata mustaherukat muilla marjoilla kokonaan tai osittain. Banaanin voi korvata esimerkiksi avokadolla tai päärynällä ja pinaatin hienonnetulla lehtikaalilla. Vain mielikuvitus on rajana smoothiemixien kasaamisessa!

Mustaherukkasmoothie

kahdelle

• 1 pss smoothiemixiä
• 2 rkl Dansukker Vaaleaa Luomusiirappia
• 3 ½ – 4 dl nestettä (esim. mantelimaitoa tai omenamehua)

Kumoa smoothiemix tehosekoittimeen ja lisää joukkoon loput ainekset. Surauttele sileäksi smoothieksi ja nauti heti. Mausta halutessasi ripauksella vaniljaa, kardemummaa tai kanelia.

Lisää makeita vinkkejä kesän marjasadon hyödyntämiseen löydät Dansukkerin sivuilta, Facebookista ja Instagramista!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.