Suomessa vain 14 % miehistä ja 22 % naisista syö suositusten mukaisesti puoli kiloa kasviksia päivässä (FinRavinto 2017).

Luvut ovat huolestuttavia, sillä kasviksia syömällä tekee palveluksen sekä itselleen, että ympäristölle.

Satokausikalenterin missiona on kasvisten kulutuksen edistäminen ja monipuolistaminen. Mission edistämiseksi hyödynnetään kaikkia viestinnän ja markkinoinnin keinoja. Sisältöstrategiana on laskea rimaa kasvisten syömiseksi ja ohjata kuluttajat kasvisostoksille. Tämä tehdään tarjoamalla mahdollisimman houkuttelevassa muodossa olevaa tietoa personoituna kohderyhmän tarpeisiin.

Haaste

Haasteena tunnistettiin se, että kasviksista valtaosa on brändittömiä tuotteita. Kasviksissa on myös pienet myyntikatteet. Toisin sanoen: vain harvalla toimijalla on intressejä panostaa resursseja tuoreiden kasvisten markkinointiin.

Kukaan ei ollut kasvisten puolella.

Satokausikalenteri täytti tyhjiön puolueettomana tahona yhdistäen kuluttajat, tuottajat, kaupan alan toimijat ja teollisuuden. Samaan aikaan Satokausikalenteri luo kysyntää kuluttajien keskuudessa ja pyrkii saamaan alan toimijat vastaamaan siihen. Esimerkkinä syksyllä 2019 toteutettu #sadonkorjuuhaaste, jossa luotiin talkoot kotimaisen sesonkiruoan puolesta ja osallistettiin niihin kuluttajat ja koko elintarviketeollisuus.

Alusta lähtien Satokausikalenteri on halunnut olla siellä missä ihmisetkin ovat. Siksi some on valikoitunut mission edistämisen pääasialliseksi alustaksi.

Tavoitteet ja mittarit

Onnistumisen edellytyksiksi määriteltiin vuodeksi 2019 seuraavat somekanavien tavoitteet ja mittarit:

1) Tavoite: kasvisten tunnettuuden lisääminen
Mittarit: näyttökerrat, yleisön määrän kasvattaminen Instagramissa (uuden kohdeyleisön hankkiminen)

2) Tavoite: kasvisten myynnin edistäminen
Mittarit: sitoutumisaste, sisällön frekvenssi

3) Tavoite: kasvisten tunnettuuden lisääminen yhteistyössä kumppaneiden kanssa
Mittarit: kaupallisten yhteistöiden näyttökerrat, kaupallisten yhteistöiden sitoutumisaste

Toteutus

1) Mitä

Satokausi-ajattelu toimii kaiken tekemisen lähtökohtana, sesonkikasvikset ovat kaikessa läsnä. Satokausikalenterin pääkanavina toimii yli 100 000 tykkääjän Facebook-sivu sekä yli 82 000 seuraajan @satokausikalenteri Instagram-tili (luvut poimittu 01/2020). Twitter-tili on eriytetty B2B-viestintää varten.

Sisällöstä:

• 30 % on yleishyödyllisiä, yleisöä opettavia ja uutta kasvistietoa tarjoavia asiantuntijajulkaisuja (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen).
• 30 % on kaupallisia yhteistöitä (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen kumppaneiden kanssa ja kasvisten myynnin edistäminen)
• 30 % on yleisön kanssa vuorovaikutusta re-postauksilla, linkkijaoilla, keskustelualoituksilla ja muilla aktivoivilla tavoilla (tavoitteena kasvisten myynnin edistäminen)
• 10 % on reaktiivisia, viraali-ilmiöitä edistäviä julkaisuja (tavoitteena kasvisten tunnettuuden lisääminen ja huomioarvo)

2) Kenelle

Satokausi-somen pääkohderyhmät:

• 20-34-vuotiaat ”Iidat”: urbaanit ja tiedostavat nuoremmat sinkut ja dinkut, joita ohjaa trendit (pääkanava Instagram)
• 35-50-vuotiaat ”Jaanat”: kiireiset äidit, jotka kaipaavat helppoja ja nopeita vinkkejä arkeen (Instagram + Facebook)
• 51-65-vuotiaat ”Marjatat”: kotia ja omaa aikaa arvostavat aikuiset naiset, jotka tykkäävät tehdä käsillään (pääkanava Facebook)

3) Miten

Facebook @satokausikalenteri: Uutisvirran kuratoinnilla asiantuntija-aseman vahvistaminen ja liikenteen ohjaus sisältöjen pariin satokausi.fi-sivustolle ja verkkokauppaan. Sisältöä 2-3 kertaa päivässä sivulle ja kahteen suljettuun ryhmään (Satokausi-Ruoka, Satokausi-Puutarha).

Instagram @satokausikalenteri: Ajankohtaisella ja visuaalisella sisällöllä kiinnostuksen herättäminen ja kasvistietouden tarjoaminen suoraan käyttäjän feediin. Sisältöä 1-2 kertaa päivässä feediin ja storyyn.

Kanavien tuotanto on optimoitu mahdollisimman ketteräksi. Viraali-ilmiöihin pystytään tarttumaan minuuttien kuluessa huomioarvon maksimoimiseksi ja sisällön kuvamaailma sekä tone of voice ovat nykyisten sometrendien mukaisia: samaistuttavia, aitoja ja osallistavia. Yhteisöllisyys on kanavissa vahvasti läsnä. Yleisön kanssa käydään pitkiä, opastavia keskusteluja esimerkiksi ruokahävikistä, kiertotaloudesta ja kasvisten käytöstä erikoisruokavalioissa. Lisäksi hyödynnetään eri kanavien matalan kynnyksen osallistamistyökaluja, esimerkiksi Instagram Stories -toiminnon kysymystarroja ja äänestyksiä.

***

Tulokset:

Kaikki tulokset ovat orgaanisia!

Julkaisujen markkinointibudjetti 0 €!

Vuonna 2019 Facebook + Instagram:

• Julkaisujen näyttökerrat: 53,5 miljoonaa, kasvu +123 % vuoteen 2018 verrattuna
• Sitoutumisasteen keskiarvo: 3,8 %
• Reaktiot: 2,0 miljoonaa tykkäystä, kommenttia ja klikkausta (eli n. 5 600 reaktiota päivässä, keskimäärin reaktio joka 15. sekunti)
• Sisällön frekvenssi: 25 / kk (tuloksellisten digikampanjoiden taso min. 6-9)
• Kaupallisten kampanjoiden näyttökerrat: 18,6 miljoonaa (35 % sisällöstä)
• Kaupallisten kampanjoiden sitoutumisasteen keskiarvo: 3,5 % (vuonna 2018 vastaava luku 3,2 %)

Yleisön määrän kehittyminen: 

• Instagram seuraajamäärän kasvu: +72 % (vuonna 2018 vastaava luku +72 %)

Datan nojalla voidaan todeta, että somestrategian onnistumiselle asetetut tavoitteet ylitettiin vuonna 2019.

1. Yli 120 % kasvu näyttökertojen määrässä viestii, että sisältö on kohderyhmille hyödyllistä ja tuottaa selkeää lisäarvoa.
2. Korkea sitoutumisaste kertoo sen, että yleisö suhtautuu sisältöön positiivisesti, mikä vastaa myynnin edistämisen tavoitteeseen.
3. Digikampanjoille poikkeuksellisen korkea sisällön frekvenssi takaa, että kasvikset pysyvät kohderyhmän top of mindissa ympäri vuoden vastaten myynnilliseen tavoitteeseen.
4. Kumppaneiden kanssa toteutettu kaupallinen sisältö nähdään kanavissa yhtä relevanttina kuin orgaaninen sisältö, tämä voidaan päätellä samalla tasolla olevasta sitoutumisasteesta.
5. Kanavista Instagram jatkaa kasvua täysin lineaarisesti jo kolmatta vuotta kasvattaen etenkin nuorempien naisten kohderyhmän kokoa.

***

Eikä siinä vielä kaikki!

1) Somen avulla myytiin loppuun Suomen yksi suosituimmista painotuotteista: Satokausikalenteri vuodeksi 2020.

Kalenteria on painettu jo yli 140 000 kappaletta. Myyntikanavina hyödynnettiin pääosin sosiaalista mediaa. Myyntikampanja oli erittäin tuloksellinen: keskiarvoltaan koko syksyn konversioprosentti oli 5,7 % ja parhaana päivänä konversioprosentti oli jopa 17,8 %. Vertauksen vuoksi: kansainvälisten tutkimusten mukaan verkkokaupan keskimääräinen konversioprosentti desktopilla on 3,4 %, tabletilla 2,9 % ja älypuhelimella 0,9 %.

2) Toukokuussa 2019 Satokausikalenteri palkittiin Reykjavikissa pohjoismaiden EMBLA Food Awards -gaalassa kunniakirjalla vuoden parhaana Nordic-tason ruokaviestijänä.

Viestinnästä valtaosa on Satokausi-somessa tapahtuvaa kuluttajaviestintää. Vastaavaa konseptia ei ole yhdessäkään muussa pohjoismaassa ja konsepti herätti runsaasti kiinnostusta. Länsinaapurimme selkeästi kaipaavat helposti lähestyttäviä ja hyödyllisiä Satokausi-kanavien sisältöjä.

3) Sydänliitto palkitsi Satokausikalenterin työstään vuoden 2019 Terveyden edistämisen kunniapalkinnolla.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat maamme yleisimpiä sairauksia. Koko Suomen sydänterveyttä edistetään Satokausikalenterin kanavissa osana muuta somesisältöä hyvinvointi-teeman alla. Teema oli nostettu Satokausi-somekanavissa yhdeksi 2019 tärkeimmäksi teemaksi yhdessä vastuullisuuden ja lasten kasvisten syömisen edistämisen kanssa. Seuraajia osallistettiin kiinnittämään huomiota sydänterveyteen mm. luomalla Satokausi-reseptiikkaa punaisista kasviksista Maailmaan sydänpäivään 29.9.2019.

***

***

Tekijät

Suunnittelu ja strategia

Satokausi Media

Konseptisuunnittelija Natalia Salmela
Konseptisuunnittelija Samuli Karjula

Sisällöntuotanto

Satokausi Media

Natalia Salmela
Samuli Karjula
Juuso Karjula
Johannes Karjula
Anna Salmisalo
Hanna Hurtta
Wiivi Koskela
Riikka Lamminpää
Minna Rautio-Pakaste
Kaie Hakonen

Lisätietoja: nata(at)satokausi.fi

Kaupallinen yhteistyö: Atria

Monissa suomalaisissa kodeissa joulu on runsaiden tarjoilujen juhla. Vastuulliseen jouluun kuuluu vaivalla valmistettujen herkkujen käyttäminen kokonaan. Kehittelimme joulukinkun jämistä uskomattoman herkullisen haastajan tutulle kinkku-ananaspizzalle – alempaa löydät possu-persimonpizzan ohjeen!Ruokahävikki on kaikista turhin tapa kuluttaa ruokaa. Minkä tahansa raaka-aineen tuotanto, säilytys ja kuljetus vaativat sähköä ja luonnonvaroja. Kaiken ruoan ja raaka-aineiden valmistumisen takana on myös työtunteja. Nostetaan siis ateriamme niille kuuluvaan arvoon ja nautitaan ne kokonaisvaltaisesti.

Joulun jälkeen ei kuitenkaan tarvitse syödä mahaa päivästä toiseen pinkeäksi jotta kaikki ruoka saadaan hyötykäyttöön. Näillä vinkeillä voimme yhdessä vähentää ruokahävikkiä:

Suunnittele ateriat, älä ylimitoita

Hävikin välttäminen on aina helpointa etukäteen. Ideaali on, että ruokaa olisi juuri sopivasti jokaista ruokailijaa kohtaan. Tätä voi helpottaa laskemalla konkreettisesti ruokamääriä. Useamman eri ruokalajin tarjoilussa määrät ovat tietysti pienempiä.

Pakasta, pakasta, pakasta!

Pakastaminen tuntuu olevan hävikin välttämisen klassikko, syystäkin. Tärkeää on kuitenkin myös muistaa käyttää ruoka-aarteet pakkasesta. Jouluruokia voi huoletta pakastaa myöhempää käyttöä varten. Kinkkua voi pakastaa siivuina tai vaikka valmiina pizzasuikaleina.

Oikea säilytys

Kypsennetyt jouluruoat on syytä säilyttää erillään toisista jääkaapissa. Kelmut ja kannet pitävät maut erillään ja estävät ruokien kuivahtamisen. Varsinkin monen ruokalajin aterialla pöytään kannattaa ottaa ruokalajela pienemmissä astioissa, joita voi täydentää tarpeen mukaan.

Kutsu kaverit syömään

Ruoka on parasta jaettuna, varsinkin silloin kun sen määrä on hieman ylimitoitettu. Joulun pyhien aikana on loistava tilaisuus kutsua perhettä ja ystäviä syömään. Voit tuunata jouluruokia uusilla mausteilla, jos tutut maut tulevat jo korvista ulos. Katso vinkit laatikoiden tuunaukseen täältä.

Jämistä ruokaa seuraavalle aterialle

Porkkana-, peruna- tai lanttulaatikon tähteet sopivat loistavasti sosekeiton sekaan. Laatikoita voi hyödyntää myös leivonnassa. Sämpylä- tai rieskataikinaan uppoaa helposti laatikon pohja. Joulukinkkua voi hyödyntää pizzan lisäksi pyttipannussa, munakkaassa tai leivän päällä. Tähteistä ruokaa tehtäessä vain luovuus on rajana, kokeile rohkeasti erilaisia yhdistelmiä!

Possu-persimonpizza

1 pellillinen tai 2 pienempää pyöreää pizzaa

Pizzataikina:

• 1 ½ dl vettä
• 15 g tuorehiivaa
• ½ tl suolaa
• 2 rkl öljyä
• n. 4 dl pizzajauhoja

Täytteet:

• ½ prk ranskankermaa
• voimakasta juustoraastetta, esim. cheddar tai emmental
• joulukinkkua suikaleina
• persimonia
• granaattiomenan siemeniä
• rucolan versoja tai rucolaa
• pistaasipähkinöitä
• oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria

Mittaa kädenlämpöinen vesi yleiskoneen kulhoon ja murustele hiiva joukkoon. Sekoita joukkoon myös suola ja öljy. Laita kone päälle ja lisää jauhoja vähän kerrallaan. Anna taikinan vaivautua noin kymmenen minuuttia. Taikinan pitää olla mahdollisimman löysää, mutta ei kuitenkaan sormiin tarttuvaa. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa puoli tuntia.

Taputtele taikinasta yksi pellillinen tai kaksi pyöreää ohutta pizzaa jauhotettujen käsien avulla suoraan leivinpaperin päälle. Anna taikinan kohota viitisentoista minuuttia.

Levitä pohjalle ranskankerma ja ripottele sen päälle juustoraastetta. Levitä pizzalle oman maun mukainen määrä suikaloitua joulukinkkua. Kuori ja lohko persimon ja levitä lohkot pizzan päälle.

Paista pizzaa 250 asteisessa uunissa noin 10-12 minuuttia, kunnes pohja on kypsä.

Asettele valmiin pizzan päälle granaattiomenan siemeniä, rucolan versoja ja rouhittuja pistaasipähkinöitä. Viimeistele pizza lorauksella hyvää oliiviöljyä sekä suolalla ja mustapippurilla.

Luitko jo nämä:

Kinkkukoulu – joulukinkkku x4

Joulupöytä 2019 – värikästä ja vastuullista

Seuraa Atriaa myös Facebookissa ja Instagramissa @atriasuomi. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Kinkkutemppu – Kaupallinen yhteistyö: Neste

Suomessa syödään joka joulu noin 7 miljoonaa kiloa kinkkua. Kinkkujen ja muiden joulun herkkujen paistinrasvoille löytyy roskista parempi kierrätystapa. Jo neljättä kertaa toteutettava Kinkkutemppu-kampanja innostaa jälleen kierrättämään joulun paistinrasvat ja tuo kiertotaloutta yhä vahvemmin suomalaisten tietoisuuteen. Tämän kunniaksi kehitimme ihanan rapean kasvistempuran jouluksi ja haastattelimme kiertotalousasiantuntijana Nesteen innovaatiojohtaja Lars Peter Lindforsia.

Lähde sinäkin mukaan hyödyntämään joulun paistinrasvat kokonaisvaltaisesti ja tekemään isolla porukalla joulun suurin kiertotalousteko! Kinkkutemppu-kampanja tekee koko Suomen yhteisen tempauksen kunniaksi lahjoituksen Hope Ry:lle vähävaraisten perheiden tukemiseksi. Ohjeet Kinkkutemppuun osallistumiseen löydät artikkelin lopusta, kierrätäthän jouluruokien paistinrasvat 21.12.2019–7.1.2020 välisenä aikana.

Haastattelussa: Lars Peter Lindfors, Nesteen innovaatiojohtaja

Kiertotalous on tämän hetken megatrendi. Kuinka pitkällä Suomi on tässä kehityksessä verrattuna muuhun Eurooppaan?

Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman huippua, ja Suomi onkin tässä yksi Euroopan edelläkävijämaista. Kinkkutempun kaltaiset kampanjat osoittavat, että suomalaiset ovat ottaneet kiertotalouden omakseen, ja että Kinkkutemppu on tullut osaksi suomalaisten kotien jouluperinteitä.

Kuinka idea Kinkkutemppuun syntyi?

Kinkkutempun alkuperäinen idea on syntynyt Kemianteollisuuden aloitteesta. Idea sai kannatusta ja pian mukaan ilmoittautui joukko yrityksiä ja järjestöjä, joiden yhteishankkeena Kinkkutemppu toteutetaan jo neljättä kertaa. Kinkkutemppu on osoitus yhteistyön voimasta ja siitä, että kiertotalouden onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kampanjan tarkoituksena oli ja on edelleenkin tuoda kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Joulun 2019 alla suomalaiset voivat jälleen palauttaa jouluruokien paistosta yli jääneet rasvat kierrätyspisteille.

Nesteen rooli on Kinkkutempussa keskeinen, sillä valmistamme kerätyistä paistinrasvoista Neste MY uusiutuvaa dieseliä Porvoon jalostamollamme. Tämän huipputuotteen avulla autoilija voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa 90 % verrattuna fossiiliseen dieseliin.

Mitä konkreettista on mahdollista saada aikaiseksi, jos esimerkiksi kaikki Suomen joulukinkunpaistajat osallistuisivat Kinkkutemppuun?

Jos kaikki suomalaiset kinkunpaistajat kierrättäisivät joulukinkkujen paistinrasvat, ajaisi siitä määrästä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä yhteensä yli 30 kertaa maapallon ympäri.

Voiko samaa ideaa soveltaa muihin joulun aikana syntyneisiin jäterasvoihin eli pystyykö Kinkkutemppuun osallistua vaikka ei kotitaloudessa olisi joulukinkkua?

Neste pystyy oman NEXBTL-teknologiansa avulla valmistamaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä. Tämän vuoksi Kinkkutemppu-kierrätykseen on mahdollista tuoda kaikki joulun paistinrasvat, olipa kyse kinkusta, kalasta, kalkkunasta tai muista jouluruoista. Keräysastioihin ei kuitenkaan saa laittaa muunlaisia jäterasvoja tai -öljyjä eikä myöskään esimerkiksi luita tai nahkaa.

Rasvan kierrättäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mistä muista jätteistä voi valmistaa polttoaineita?

Biopolttoaineiden valmistaminen jäteraaka-aineista on resurssien viisasta käyttöä. Etsimme jatkuvasti uusia, yhä huonompilaatuisia jätteitä ja tähteitä hyödynnettäväksi uusiutuvien tuotteidemme jalostuksessa. Esimerkkejä käyttämistämme jäte- ja tähderaaka-aineista ovat elintarviketeollisuuden jätteet, kuten kalarasva ja eläinrasva sekä kasviöljytuotannon tähteet. Käytetty paistorasva ja -öljy ovat pääasiassa elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden jätettä.

Kiertotalouden liiketoimintamallit ovat meille keskeisessä roolissa. Tutkimme muun muassa jätemuovin käyttöä polttoaineiden, kemikaalien ja uusien muovituotteiden raaka-aineena.

Kuinka iso osuus Nesteen tuottaman uusiutuvan dieselin raaka-aineista tulee tällä hetkellä jätteistä tai tähteistä?

Globaalisti noin 80 % uusiutuvien tuotteiden valmistuksessa käyttämistämme raaka-aineista on jätteitä ja tähteitä. Suomessa myytävä Neste MY uusiutuva diesel on valmistettu 100 %:sti jätteistä ja tähteistä.

Mistä tällä hetkellä käytettävät jätteet tulevat ja kuinka niitä hankitaan?

Hankimme uusiutuvien tuotteiden raaka-aineita maailmanlaajuisesti eri toimijoilta riippuen kerätystä raaka-aineesta. Esimerkiksi kalarasva ja eläinrasva tulee elintarviketeollisuuden jätteestä ja käytetty paistorasva ja -öljy ovat pääasiassa elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden jätettä.

Meille käyvät ainoastaan vastuullisesti tuotetut uusiutuvat raaka-aineet. Esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa käytettävien raaka-aineiden vastuullisuus on minimivaatimus, jonka täytyy olla kunnossa.

Kinkkutemppu on kuluttajille näkyvä konkreettinen teko, johon on helppo osallistua. Onko tarkoitus laajentaa ideaa ympärivuotiseksi tai ravintola-alalle?

Kiertotalouden perimmäisin tavoite on, ettei mikään raaka-aine päätyisi kaatopaikalle, vaan kiertäisi yhteiskunnassa ja uusiutuisi eri muodoissa yhä uudelleen. On hienoa, että voimme Kinkkutempun avulla konkretisoida tätä kuluttajille. Tällä hetkellä sitä ei ole tarkoitus laajentaa ympärivuotiseksi. Kinkkurasvojen lisäksi Suomessa tulisi raaka-aineiden kiertokulkuun saada mukaan muutkin jätteet, kuten muovit ja ongelmajäte.

Jos haluaa jatkaa rasvojen kierrättämistä joulun jälkeen, niin kuinka se tällä hetkellä onnistuu?

Jäterasvojen kierrätyksessä on tärkeää, ettei rasvoja lasketa viemäriin. Rasva jähmettyy viemärissä ja muodostaa vähitellen rasvatukoksen, joka voi tukkia viemärin ja pahimmillaan se on leikattava putkistosta pois. Tämänvuotisen Kinkkutemppu-kampanjan loputtua jähmettyneen paistinrasvan voi hävittää tiiviissä purkissa sekajätteen mukana tai jähmettyneenä biojätteessä. Moni myös käyttää paistinrasvoja ruoanvalmistuksessa. Tärkeintä onkin, ettei rasvoja päädy viemäriin.

Millä muilla tavoilla kuluttaja voi osallistua kiertotalous-ajattelun edistämiseen?

Kiertotalouden yksi perusperiaatteista on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti. Kiertotaloutta voi harjoittaa arjen kaikessa tekemisessä. Tietoisuuden lisääntyminen kiertotalouden mahdollisuuksista on ensiarvoisen tärkeää. On hienoa, että myös yritykset panostavat kiertotalouden edistämiseen.

Jouluinen kasvistempura

• 1⁄2 kukkakaali
• 1⁄2 kiinankaali
• 1⁄2 lanttu
• muutama maa-artisokka

Tempurataikina:

• 2 1⁄2 dl vehnäjauhoja
• 1 1⁄4 dl maizenaa
• 1 tl suolaa
• 1⁄2 tl mustapippuria
• 3 – 3 1⁄2 dl kylmää kivennäisvettä

Friteeraukseen:

• 1 ½ – 2 l rypsiöljyä

Jouludippi:

• 1 1⁄2 dl majoneesia
• 2 rkl ranskankermaa
• 1 rkl limen mehua
• 1⁄2 tl suolaa
• 1⁄4 tl kanelia jauhettuna
• 1⁄4 tl inkivääriä jauhettuna
• ripaus cayennepippuria

Valmista ensin tempurataikina. Sekoita kaikki ainekset keskenään, lisää vettä sen verran, että taikina on vellimäistä. Ei haittaa, jos joukkoon jää kokkareita. Siirrä taikina jääkaappiin.

Leikkaa kukkakaali ja maa-artisokka noin sentin siivuiksi, lanttu puolen sentin siivuiksi. Leikkaa kiinankaalista “viuhkoja”, joissa kanta pitää lehtiä kiinni toisissaan.

Kuumenna öljy noin 175-180 asteiseksi, tarkista lämpötila paistolämpömittarilla.

Dippaa vihanneksia tempurataikinaan palanen kerrallaan ja laske varovasti suoraan friteerausöljyyn. Friteeraa kullanruskeiksi muutama vihannes kerrallaan.

Tarjoile kasvistempura heti valmistamisen jälkeen jouludipin kanssa.

Jouludippi:

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita jääkaappiin hetkeksi maustumaan ennen tarjoilua.

Näin osallistut Kinkkutemppuun:

1. Avaa ja huuhtele pahvitölkki, maitotölkki tai vastaava käy hyvin.
2. Kaada paistinrasvat varoen tölkkiin, älä polta sormia.
3. Sulje tölkki teipillä.
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja vie se seuraavalla kauppareissulla keräyspisteeseen 21.12.2019 ja 7.1.2020 välisenä aikana. Lähimmän keräyspisteesi voit tarkistaa täältä.

Kinkkutemppu lyhyesti:

Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Kuluttajia pyydetään palauttamaan kinkunpaistosta yli jääneet rasvat kierrätyspaikoille ja siitä valmistetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla. Kinkkutemppu-kampanjan tavoitteena on saada mukaan 200 000 suomalaista kotitaloutta. Yhdessä Kemianteollisuuden kanssa Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan, Snellman, Maa- ja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP. 

Lue lisää Kinkkutempusta ja löydä lähin keräyspisteesi: www.kinkkutemppu.com tai seuraa joulun suurinta kiertotaloustekoa Facebookissa @Kinkkutemppu.

Pysy linjoilla Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme joulun suurimman kiertotalousteon vaiheita, sekä tietysti reilusti värikästä asiaa ja reseptejä kauden kasviksista.