Avainsana: appelsiini

Pieni viinisanakirja ja sesongin ensimmäinen parsasalaatti

Kaupallinen yhteistyö: Vindirekt

 

Laadukas viini kruunaa huolella valmistetun aterian. Pääsimme tovi sitten nauttimaan herkullisesta viinitastingista Vindirektillä, jossa opimme rutkasti uutta koskien alkuviinejä, viinien vegaanisuutta sekä luomu- ja biodynaamisia viinejä. Jaamme teillekin tietomme ja lisäksi kehittelimme mainion reseptin, jossa sesonkiaan lopetteleva appelsiini yhdistyy sesongin ensimmäisiin parsoihin. Parsasalaatille löytyy myös biodynaamisesti viljelty alkuviinisuositus, totta kai!

Vegaaninen viini

 

Mitä – eikö kaikki viini olekaan vegaanista? Mikä tekee käyneestä rypälemehusta epävegaanisen? Monille tulee yllätyksenä, että viinin kirkastamiseen käytetään perinteisesti eläinperäisiä tuotteita: valkuaista, gelatiinia, maitoproteiinia tai kalaliimaa. Kirkastusaineista ei jää jäämiä viiniin, mutta niitä on käytetty viinin valmistamisessa, joten viiniä ei voi kutsua vegaaniseksi.

Vegaaniset viinit kirkastetaan esimerkiksi bentoniitin tai painovoiman avulla. Usein vegaanisen viinipullon etiketissä on maininta vegaanisuudesta, muttei aina. Alkon hyllynreunan merkinnöistä voi tarkistaa viinin vegaanisuuden, joka on varmistettu valmistajalta tai maahantuojalta. Alkolla on hienosti merkitty myös muut vastuulliset valinnat uusilla eko-symboleilla.

Luomuviini

Luomuviini on kolmannen osapuolen sertifioimaa. Luomutuotannossa ei käytetä keinolannoitteita, synteettisiä torjunta-aineita tai homeenestoaineita. Vuodesta 2012 alkaen EU:n luomulainsäädäntö on ottanut kantaa myös viinin valmistukseen ja esimerkiksi sallittu sulfiittien määrä on määritelty. Muualla maailmassa on käytössä omat luomumerkintänsä ja kriteerit voivat vaihdella jopa maittain.

Biodynaaminen viini

Biodynaaminen viininviljely perustuu itävaltalaiset Rudolf Steinerin oppeihin ja voisi sanoa, että se on vielä luomuakin luomumpi tapa viljellä ja valmistaa viiniä. Kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden sijaan tarhoilla käytetään biodynaamisia preparaatteja, jotka elävöittävät tarhaa. Biodynaamisuuteen liittyy vahvasti myös taivaankappaleiden tulkinta ja vuodenaikoihin perustuvan aikataulun noudattaminen.

Biodynaamiset viinit valmistetaan erityisellä huolella, myös Meinklangin sukutilalla Itävallan Burgenlandissa. Tilaa luotsaavat kolme Michlitsin veljestä, joista yksi hoitaa eläimiä ja viljelmiä, toinen ajaa traktoria ja kolmas valmistaa viiniä. Hehtaareja tilalla on kaikkiaan 2000, joista viinipuutarhoja 55. Meinklangin viinipuutarhat ovat olleet luomuja vuodesta 1991 ja sertifioidusti biodynaamisia vuodesta 2001.

Alkuviini

Alkuviinit ovat alkaneet kiinnostaa myös suomalaisia viimeisten parin vuoden aikana. Aluksi niitä sai maistella vain asiaan perehtyneissä ravintoloissa, mutta nyt alkuviinejä löytyy myös Alkon valikoimasta. Alkuviinit (natural wines) valmistetaan ikiaikaisilla viininvalmistuksen keinoilla ja niiden tarkoitus on olla mahdollisimman luonnollisia.

Alkuviinien suhteen ei ole olemassa yhtenäistä lainsäädäntöä tai sertifiointia, mutta pääsääntöisesti ne valmistetaan luomusti tai biodynaamisesti kasvatetuista rypäleistä. Sekä kasvatus että viinin valmistus on luonnonmukaista ja tapahtuu ilman synteettisiä kemikaaleja. Tuottajat ovat usein pieniä ja rypäleinä käytetään myös harvinaisia lajikkeita. Käyminen tapahtuu villihiivojen avulla ja sulfiitteja lisätään vain vähän, jos ollenkaan. Viiniä ei myöskään välttämättä suodateta tai kirkasteta.

Alkuviinit eroavat usein perinteisistä viineistä maultaan, ne ovat yleensä maanläheisempiä ja sisältävät usein myös hieman hiilihappoa. Niihin kannattaa suhtautua avoimesti ja kokeilla varsinkin aterioilla, sillä alkuviinit ovat useimmiten aivan erinomaisia ruokajuomia. Alkuviinien joukosta löytyy myös helposti lähestyttäviä viinejä, joita ei erota ns. normiviineistä. Kannattaa kokeilla esimerkiksi Meinklang Burgenlandwhitea tai Grüner Veltlineriä.

Viinin ja ruoan yhdistäminen

Viinin ja ruoan yhdistäminen ei ole mitään salatiedettä, vaan ennemminkin makukysymys. Perinteisesti tietyn alueen viinejä on yhdistetty saman alueen ruokiin tai on totuttu nauttimaan tuhtia punkkua tuhdin lihan kanssa ja raikasta valkkaria sitruunaisen kalan kanssa. Mutta nyt kerromme teille salaisuuden: oikeasti mitään sääntöjä ei ole tai ainakin ne on tehty rikottaviksi! Oma lempiviinisi maistuu luultavasti aivan mahtavalta niin kynttiläillallisen kuin pakastepizzankin kaverina. Useimmiten seura ja tunnelma merkitsee täydellisesti toisiinsa sointuvia aromeja enemmän.

Monet kokevat parsan vaikeaksi kumppaniksi viinille, sillä se saa helposti viinin maistumaan metalliselle. Raikkaat valkoviinit ovat yleisesti hyvä vaihtoehto ja me suosittelemme parsa-appelsiinisalaatin kaveriksi raikasta Meinklangin Grüner Veltlineriä. Se on helppo ja huoleton alkuviini, joka runsaan hedelmäisyytensä ansiosta sopii monenlaisille ruoille. Jos taas maustat parsaruokasi tänä keväänä trendikkäästi chilillä ja inkiväärillä, kannattaa juomaksi valita vegaaninen uutuusluomuviini Moshi Moshi. Se on ranskalainen raikas ja aromaattinen valkoviini, joka sopii mausteisille aasialaisille ruoille.

Kuohuviini on aina mainio ratkaisu parsaruoille ja etikkaisen vinegretin ansiosta meidän parsa-appelsiinisalaatille sopisi hienosti myös Meinklangin kuohuviini Pet’Nat, joka on samea ja pirskahteleva, pullossa loppuun käynyt – niitä vähän erikoisempia alkuviinejä!

Ja nyt siihen reseptiin. Muistattehan, että Valviran ohjeistuksen mukaan viiniä ei saa kommentoida. Sen sijaan ruoan suhteen on sana vapaa!

 parsa-appelsiinisalaatti

Parsa-appelsiinisalaatti & basilikavinegretti

Neljälle

 

  • 1 puntti vihreää parsaa (450 g)
  • ½ punasipuli
  • 2 appelsiinia
  • 1 ½ dl cashew-pähkinöitä
  • salaattisekoitusta
  • basilikan lehtiä
  • mustapippuria

basilikavinegretti:

  • 1 pieni salottisipuli
  • 2 rkl tuoretta basilikaa hienonnettuna
  • ½ dl oliiviöljyä
  • ½ dl omenasiideriviinietikkaa
  • 1 rkl hunajaa
  • 1 tl dijon-sinappia
  • ½ tl suolaa

 

Leikkaa parsoista puiseva tyvi pois ja kuori parsat tarvittaessa. Leikkaa parsat ohuiksi vinoiksi siivuiksi poikittain. Kuori punasipuli ja leikkaa ohuiksi siivuiksi. Kuori appelsiinit veitsellä ja leikkaa ne kuutioiksi. Paahda pähkinät halutessasi kuivalla kuumalla pannulla ja rouhi ne karskisti veitsellä.

Basilikavinegrettiä varten kuori ja hienonna salottisipuli, hienonna basilika. Mittaa kaikki ainekset kannelliseen lasipurkkiin ja ravista voimakkaasti sekaisin. Sekoita osa vinegretistä parsan palojen joukkoon.

Jaa salaattisekoitus tarjoiluvadille. Asettele päälle parsat, punasipulit, appelsiinit ja cashew-pähkinät. Asettele päälle basilikanlehtiä. Rouhi pinnalle mustapippuria. Tarjoile loput basilikavinegretistä parsa-appelsiinisalaatin kanssa.

parsa-appelsiinisalaatti

Kaikki luomusta – Käsittelyssä hedelmät, marjat ja vihannekset

Kaupallinen yhteistyö: Valio

Vuoden alussa alkoi Satokausikalenterin ja Valio Luomun postaussarja, jonka yhteydessä paneudutaan myös syvällisemmin luomutuotantoon ja jaetaan inspiroivia, Satokauden mukaisia reseptejä. Joko olet lukenut sarjan ensimmäisen postauksen, jossa perehdytään yleisesti luomutuotantoon. Katso myös ihanien appelsiinipullien ohje ja kokeile kermaista kalasoppaa.

Tällä kertaa käsittelyssä ovat luomukasvikset ja niiden hyödyntäminen elintarvikkeissa. Jutussa asiantuntijana on haastateltu Valio Luomun kategoriapäällikköä Mirva Tolletia.

Erotatko luomutuotteen?

Oletko törmännyt väittämään, että luomukasvikset maistuisivat erilaisilta? Tutkimusten mukaan luonnonmukainen viljely ei vaikuta vihanneksen tai hedelmän makuun, kun tarkastellaan samoja lajikkeita. Erot useimmiten johtuvat siitä, että luomuviljelyssä käytetään eri kasvislajikkeita, mikä selittää myös luomuvihannesten poikkeavan ulkonäön verrattuna tutumpiin lajikkeisiin.

Yleisesti kasvisten makuun vaikuttavat eniten lajike, maaperä, ravinteet, vedensaanti ja aurinko, jotka vaihtelevat kasvupaikojen välillä – ei siis niinkään viljelyn muoto.

Luomutuotannossa tuotteiden värivaihtelut ovat suurempia ja esimerkiksi luomu appelsiinimehun väri saattaa vaihdella vuodenajasta johtuvien sääilmiöiden tai lajikkeiden mukaan. Valion tuotteet valmistetaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen, joten raaka-aineiden laatu tutkitaan aina myös niin värin, maun kuin myös rakenteen osalta. Valio voi valmistaa elintarvikkeita myös väriltään ja kooltaan ”epäedustavista” sadoista, tärkeintä, että lopullisen tuotteen maku vastaa haluttua.

Suomalaisille tuttu mustikka on hyvä esimerkki kasviksesta, johon kesän sääilmiöt vaikuttavat. Joskus mustikat voivat olla vetisempiä, joskus makeampia ja joskus metsästä löytyy pientä tai haalean väristä marjaa.

Luomusertifikaatti takaa tuotantotavan

Luomutuotteiden valmistuksessa ei saa käyttää muunneltua tärkkelystä, makeutusaineita, arominvahventeita eikä muita väriaineita kuin tiettyjä juuston kuoren värjäämiseen tarkoitettuja. Sallittujen lisäaineiden määrä on rajoitettu noin 10 prosenttiin tavanomaisten tuotteiden valmistuksessa käytettävästä määrästä.

Suomen ruokaturvallisuus ja sen valvonta on maailman huippua. Alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta sekä vähittäiskauppaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta ovat hyvällä tasolla. Kuten edellisessä luomua käsittelevässä artikkelissa kerrottiin, tavanomaisen ja luomutuotetun raaka-aineen erot ovat tuotantotavoissa. Luomusertifikaatti takaa sen, että tuotantotapoja on varmuudella noudatettu.

Luomumerkillä varustettu ruoka on tuotettu:

  • ilman torjunta-aineita
  • ravinteita kierrättäen ja luonnonvaroja säästäen
  • eliölajien monimuotoisuutta vaalien
  • eläinten luontaisia tarpeita kunnioittaen ja hyvinvointia edistäen
  • ilman tarpeettomia lisäaineita, kuten keinotekoisia väri-, makeutus- ja aromiaineita
  • ilman muuntogeenisiä tai säteilytettyjä raaka-aineita.

Kaikki villinä kasvava ei ole automaattisesti luomua

Luomu on tuotantotapa ja siksi se vaatii aina sertifikaatin. Joskus kuulee puhuttavan esimerkiksi “luomuhirvestä”. Eviran mukaan esimerkiksi riistaliha ei täytä luomulihalle asetettuja tuotantomääräyksiä, jolloin sitä ei voida markkinoida luomuna. Sama pätee myös luonnossa kasvaviin kasviksiin: mikäli metsä ei ole luomusertifikoitua, niin siellä kasvavia mustikoita ei voida kutsua luomumustikoiksi.

Luonnontuotteista hedelmät, marjat ja kasvikset, jotka kerätään luomusertifioiduilta alueilta, voidaan luokitella luomuksi. Tähän eivät kaikki metsät automaattisesti kuulu, vaikka Suomessa on luomusertifioitua keruualaa eniten maailmassa. Suomen osuus vastaa tällä hetkellä noin kolmasosaa koko maailman luomukeruualasta ja määräalaa voitaisiin kasvattaa entisestään.

Marjametsään mentäessä saattaa tietämättään poimia luomumustikoita, sillä luomusertifikaatti ei rajaa jokamiehen oikeuksia, eikä estä metsänhoitotoimenpiteitä. Luomusertifiointi edellyttää, että alueella ei ole edeltävän kolmen vuoden aikana käytetty luomussa kiellettyjä lannoitteita eikä torjunta-aineita.

Valio Luomu hyödyntää marjoja, vihanneksia ja hedelmiä monipuolisesti

Ostaessaan luomu-merkityn tuotteen, voi olla varma, että ruoka on tuotettu kaikki edellä mainitut asiat huomioiden. Oman ruokavalion voi koostaa monipuoliseksi suosimalla eri tuotekategorioiden tuotteita. Tällä hetkellä Valio Luomu -tuotteissa käytetään muun muassa marjoista vadelmaa, mustaherukkaa, mansikkaa ja mustikkaa. Hedelmistä käytössä on omenaa, persikkaa, banaania, rypäleitä, mangoa, ananasta, guavaa, sitruunaa, appelsiinia, acerolaa ja päärynää. Muista kasviksista, mausteista ja yrteistä käytössä on inkivääri, kardemumma, basilika, porkkana sekä punajuuri.

Maitotuotteiden lisäksi Valio Luomu -tuoteperheestä löytyy todella kattava valikoima mehu- ja marjapohjaisia tuotteita. Valion Pitäjänmäen mehutehtaalla valmistuvat Hedelmätarha luomumehut ja Valio Luomu smoothiet ja marjakeitot. Pian kauppoihin ilmestyvät uutuudet Valio Luomu™ shotit!

Harva tietää, että Valio on Suomen suurin marjankäsittelijä ja Pitäjänmäen mehutehdas onkin yksi Suomen suurimmista.

Raaka-aineet vastuullisesti

Valio käyttää tuotannossaan ainoastaan sertifioituja luomuraaka-aineiden toimittajia. Jokainen toimittaja on auditoitu vastuullisuuteen, turvallisuuteen sekä yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Tämä rajaa joidenkin raaka-aineiden saatavuutta, koska kaikkien Valion kriteerien täyttävien tavarantoimittajien löytäminen on välillä haasteellista. Luomutuotanto on myös alttiimpi tuholaisille ja sääilmiöille, tämä seikka on syytä muistaa luomutuotteiden tuotekehityksessä.

Kysyntää raaka-aineille on välillä enemmän kuin niitä on saatavilla. Esimerkiksi kotimaisen luomusokerin ja luomirypsiöljyn saatavuus ei riitä tällä hetkellä vastaamaan kysyntään. Tästä huolimatta kotimaisuus on aina tärkeä kriteeri tuotekehitystä suunniteltaessa.

Luomutuotannon kehityksessä pätee samat lainalaisuudet kuin muussakin markkinataloudessa. Kysyntä lisää tarjontaa ja mitä enemmän suosimme luomutuotteita, niin sitä paremmin ja monipuolisemmin niitä on lähitulevaisuudessa tarjolla.

Lue lisää Valio Luomusta ja katso ihanat reseptivinkit. Muista myös seurata Valiota Instagramissa @valiofi.

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.

Maailman helpoin kasvissosekeitto ja herkullinen hernesalsa

Kaupallinen yhteistyö: Apetit

 

Kasvissosekeitto on ikisuosikki: nopeasti valmistuvaa, helposti varioitavaa, terveellistä ja tietenkin superherkullista. Maailman helpoin kasvissosekeitto syntyy käden käänteessä ilman kuorimista ja pilkkomista, kun tuoreiden vihannesten sijaan tartutaan pakastevihannespussiin.

maailman helpoin kasvissosekeitto

Onnistuneen kasvissosekeiton salaisuudet

Hyvä kasvissosekeitto on rakenteeltaan sopivan paksua ja täyteläisen makuista. Peruna takaa samettisen koostumuksen, joten sitä kannattaa laittaa joukkoon edes pieni määrä. Vihannekset kannattaa keittää tarpeeksi pienessä määrässä lientä, jotta sitä ei tarvitse valuttaa viemäriin ennen soseutusta. Liian laihaa keittoa on vaikea pelastaa, paksua keittoa saa sen sijaan helposti ohennettua kerman tai veden avulla.

Mausta keitinvesi liemijauheella tai -kuutiolla tai käytä itse tehtyä kasvislientä – näin saat soppaan helposti täyteläistä makua. Vihannekset tykkäävät mausteista ja niiden suhteen vain mielikuvitus on rajana. Tämän kasvissosekeiton maustoimme tuoreella inkiväärillä ja appelsiinimehulla.

maailman helpoin kasvissosekeitto

Kasviskeitto kannattaa viimeistellä jollain proteiinipitoisella lisukkeella, jotta vatsa ei kurni liian pian ruokailun jälkeen. Siemenet, pähkinät tai raejuusto ovat aina hyviä vaihtoehtoja, mutta suosittelemme testaamaan myös helppoa hernesalsaa kasvissosesopan kaverina. Sulatetuista pakasteherneistä syntyy sukkelasti herkullinen ja proteiinipitoinen lisuke, joka täydentää samettisen keiton makuja hienosti.

Pakastekasvikset pelastavat arkiruokailun

Kasviksia suositellaan syötävän monipuolisesti ja vähintään puoli kiloa päivässä. Reilusti yli puolet suomalaisista syö vihanneksia aivan liian vähän, miehistä 500:een grammaan yltää vain 14 % (Finravinto 2017). Yksi helppo tapa lisätä kasvisten määrää on opetella käyttämään pakastekasviksia. Ne ovat nopeita, helppoja, terveellisiä ja edullisia.

Pakastevihanneksia on tarjolla iso valikoima aina yksittäisistä vihanneksista villeihinkin sekoituksiin. Ne ovat käyttövalmiita muutaman minuutin mikrotuksen, keittämisen tai pannulla paistamisen jälkeen ja mausteeksi riittää ripaus suolaa. Vihanneksia kannattaa tarjota monipuolisesti jokaisella päivän aterialla, osa tuoreena ja osa kypsennettynä. Pakastevihannekset ovat erinomainen vaihtoehto, sillä ne ovat laadukkaita ja tuoreena pakastettu, jolloin niiden ravintoarvot säilyvät hyvinä.

Apetit Kotimainen Peruna & Keittokasviksista valmistuvat keitot käden käänteessä, esimerkiksi kasvissosekeitto on valmista alle puolessa tunnissa, josta aktiivista valmistusaikaa on noin kymmenen minuuttia.

 

Muista myös nopeat ja näppärät reseptimme vihreistä pavuista sekä herkullinen hernehummus!

maailman helpoin kasvissosekeitto

Maailman helpoin kasvissosekeitto ja hernesalsa

Neljälle

 

  • 1 pss (750 g) Apetit Kotimainen Peruna & Keittokasvista
  • 1 rkl inkivääriä raastettuna
  • 1 appelsiinin mehu
  • 7 dl kasvislientä (esim. kuutiosta)
  • 2 ½ dl kaurakermaa
  • suolaa ja mustapippuria

 

hernesalsa:

  • 200 g Apetit Kotimainen herneitä
  • pieni punasipuli
  • ½ sitruunan mehu
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • suolaa
  • 1 rkl tuoretta basilikaa hienonnettuna

 

Laita Apetit Kotimainen Peruna & Keittokasvikset kattilaan. Lisää raastettu inkivääri, appelsiinin mehu ja kasvisliemi. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä noin 20 minuuttia, kunnes vihannekset ovat pehmeitä. Lisää kaurakerma ja soseuta keitto esimerkiksi sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa vettä, jos koostumus on makuusi liian paksua. Kuumenna keitto, mutta älä enää keitä. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja tarjoile hernesalsan kanssa.

 

hernesalsa:

Ota herneet sulamaan hyvissä ajoin. Kuori ja hienonna punasipuli. Sekoita kaikki salsan ainekset keskenään ja mausta suolalla.

maailman helpoin kasvissosekeitto

Apetitin uusituilta verkkosivuilta löydät runsaasti herkullisia reseptejä ja vinkkejä kasvisten lisäämiseen ruokavaliossasi. Seuraa Apetitia myös Facebookissa ja Instagramissa!

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme jatkossa reseptejä ja tietoa Satokauden kasviksista.