Kasvisten ilosanoma valloittaa Suomea! Kerroimme vuoden alussa, että sesonginmukaisia kasviksia saa nyt myös Radisson Blu Hotellien tarjoamasta Brain Food -kokousruokavaliosta. Vireystilaa ylläpitävä ruokavalio tähtää kehon ja mielen hyvinvointiin ja sitä on ollut kehittämässä ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.
Brain Food -ruokavalion menu vaihtuu kuusi kertaa vuodessa, jolloin myös Satokausi-kasvikset vaihtunut sesongin mukaisiin. Olimme Radisson Blu Hotellien kanssa huhtikuun alussa järjestettävillä Kongressimessuilla esittelemässä ruokavalion periaatteita tarkemmin ja inspiroimassa yleisöä kasvisten maailmaan. Samalla avattiin kevään sesonki kasvisten osalta myös Brain Food -ruokavaliossa.
Ruokaa aivoille ja mielelle
Radisson Blu Hotellien keittiömestarit suunnittelevat Brain Foodin kuutta pääperiaatetta noudattavat menut palvelemaan kokousvieraiden tarpeita mahdollisimman hyvin. Vireystilan ylläpitäminen on listalla korkealla, sillä pitkän kokouspäivän, koulutuksen tai seminaarin aikana on tärkeää jaksaa läpi päivän ilman nuutunutta oloa. Kasviksilla on menussa suuri rooli ja kasvipohjaisuus muodostaakin yhden Brain Foodin periaatteista.
Keväällä Brain Food -menu vaihtuu ja vieraat pääsevät maistelemaan päivitettyä sesonkia. Kasviksista huhti-kesäkuussa listalta löytyy muun muassa kauden ikisuosikkia parsaa, vihreää voimaa täynnä olevaa broccoliinia, useita eri lajikkeita makeita meloneja sekä kesäkauden ensimmäisiä hedelmiä aprikooseista persikoihin.
Sesongissa juuri nyt
Parsa aloittaa kesän vihreiden vihannesten sesongin. Sitä tarjoillaan niin lämpimänä kuin kylmänä läpi päivän, esimerkiksi vihersmoothie täydentyy sesongin himoituimmalla raaka- aineella. Parsa on itsessään parasta, joten raaka-ainetta kunnioittaen sitä käsitellään puhdasta makua korostaen. Vihreiden vihannesten kanssa tarjoillaan kotimaista kalaa, esimerkiksi ahven on nyt parhaimmillaan.
Kevään kasvikset sisältävät paljon erilaisia ravintoaineita ja siksi sopivat erinomaisesti kokousvieraille. Alkukesän vihannekset ovat täynnä vitamiineja ja ravintoaineita. Esimerkiksi parsa sisältää enemmän kuitua kuin puolukka ja jo alle sadasta grammasta broccoliinia saa päivän C- vitamiinit. Brain Food -ruokavaliossa ei käytetä juurikaan lisättyä sokeria. Makean ystäviä ei ole kuitenkaan unohdettu. Esimerkiksi hunajameloni, nektariini ja aprikoosi maistuvat erityisen makeilta alkukesästä. Hedelmiä kannattaa kokeilla maustaa yrteillä ja kokeilla myös salaateissa.
Brain Food -ruokavaliota tarjoillaan kaikissa Radisson Blu Hotellien järjestämissä tilaisuuksissa. Kesä on suosittua virkistystilaisuuksien aikaa ja myös juhlat onnistuvat Radisson Blu Hotellien tiloissa helposti. Juhlissa voi keskittyä olennaiseen, kun kaikki tilasta tarjoiluihin tulee valmiina. Kannattaa ottaa kesästä kaikki irti ja samalla kääntää katse jo syksynkin suuntaan, sesongin vaihtuminen on seminaarien ja koulutusten kulta-aikaa.
Brain Food -konsepti on saatavilla Suomessa osana kokouspalvelua Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Turussa. Lue lisää: www.radissonblu.com/fi/kokoukset
Marraskuusta lähtien löydät meidän suosittelemat satokausikasvikset uudistuneesta Food Market Herkusta! Herkun heviosastolle on koottu kaikki sesongin tärkeimmät vihannekset ja hedelmät, joten satokauden mukaisesti syöminen on nyt helpompaa kuin koskaan ennen!
Marraskuu alkaa varsinaisella värisuoralla, sillä kuukauden kasvikset ovat upea granaattiomena, pirtsakka satsuma ja kullankeltainen keltajuuri. Ja mikäpä tietysti parempi aika tälle värikombolle kuin nyt, syksyn vaihtuessa pikkuhiljaa talveen.
Graattiomena – paratiisin kielletty hedelmä?
Granaattiomena on perinteinen ja arvostettu kasvis useissa maissa ja siitä kerrotaan paljon tarinoita ja uskontoihin liittyviä kertomuksia. Erään tarinan mukaan Raamatussa esiintyvä Paratiisin kielletty hedelmä olisi ollut granaattiomena. Granaattiomenan tunnusomaisten hedeslehtien kerrotaan toimineen myös kuninkaallisten kruunun mallina.
Granaattiomenan terveysvaikutuksia on tutkittu runsaasti verrattuna moneen muuhun hedelmään. Kaikkia terveysvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta granaattiomenan on todettu olevan hyvä sydän- ja verisuoniterveyden ylläpitäjä. Granaattiomena sisältää paljon antioksidantteja ja C-vitamiinia.
Oletko naputtaja vai upottaja?
Graattiomena houkuttaa upealla ulkonäöllään, mutta se saattaa aiheuttaa keittiössä päänvaivaa käytön suhteen. Kuinka lähestyä tuota paksukuorista hedelmää ja mitä kaikkea siitä syödään? Ensikertalainen usein yllättyy myös siitä, kuinka mehukas tuo päältä kuivakka hedelmä on ja kiitos mehukkuuden, saattaa käsittelyn jälkeen mehuroiskeita löytyä ympäri keittiötä. Kokemusta tästä on varmasti monella!
Granaattiomenasta syödään ainoastaan sen siemenet, joita hedelmässä on useita satoja. Yksi kätevä tapa käsitellä granaattiomena on halkaista hedelmä ja naputella sisus irti puukauhalla suoraan kulhoon.
Siistein tapa kuoria granaattiomena on tehdä se veden alla suuressa kulhossa. Vesi estää granaattiomenaa roiskumasta ympäri keittiötä. Leikkaa granaattiomena neljään lohkoon ja upota hetkeksi kädenlämpöiseen veteen. Vesi pehmentää hedelmän väliseinät ja siemenet on helppo irrottaa hellästi nyppimällä veden alla. Kypsästä hedelmästä siemenet irtoavat helpommin. Kaada tämän jälkeen ylimääräinen vesi pois. Tämä on helppoa, sillä väliseinämien palaset kelluvat, mutta siemenet painuvat pohjaan.
Tähän prosessiin ryhtyessä kannattaa kerralla käsitellä useampi hedelmä, sillä siemenet säilyvät ilmatiiviisti pakattuna jääkaapissa useita vuorokausia, joten niitä on helppo lisätä ruokiin tarpeen mukaan. Siemenet voi myös pakastaa. Säilytä myös kokonaista granaattiomenaa jääkaapin vihanneslokerossa.
Piristä tutut ruoat granaattiomenalla
Herkullisen näköisillä ja makuisilla granaattiomenan siemenillä on helppo piristää tutut klassikot. Siemenet sopivat mainiosti salaatteihin, rahkan ja jogurtin sekaan sekä jälkiruokiin. Niitä voi puristaa mehuksi, laittaa drinkkeihin tai käyttää smoothiessa.
Granaattiomenan kirkkaan punaisella mehulla voi värjätä sosekeittoja, hilloja ja mehuja ihanan värikkäiksi. Siemenistä saa myös pirskahtelevaa rakennetta esimerkiksi hummukseen tai tortilloihin ja siemenistä puristetusta mehusta voi keittää graattiomenasiirappia, joka sopii vaikka juomasekoituksiin tai jäätelön päälle kastikkeeksi.
Granaattiomenan käyttöä ei kannata rajata pelkästään makeisiin ruokiin. Kokeile granaattiomenaa pähkinöiden ja juustojen kanssa tai korvaa granaattiomenalla tuttu puolukkasurvos liharuoissa.
Satsuma, kauden ensimmäinen pikkusitrus
Satsumat ovat odotetun sesongin ensimmäisiä pikkusitruksia.Jokainen suomalainen syö vuosittain hieman yli 50 kiloa hedelmiä. Tästä määrästä noin 13 kiloa on pelkästään sitrushedelmiä ja pikkusitrusten suosio kasvaa jatkuvasti.
Satsuma vai mandariini?
Puhekielessä “mandariinilla” tarkoitetaan yleensä kaikkia pikkusitruksia. Ne ovat monimuotoisin ja lajikemäärältään suurin sitrushedelmien lohko, mandariinin viljelylajikkeita arvioidaan olevan jopa yli 300!
Satsumat ovat lähtöisin Japanista ja ensimmäiset maininnat niistä löytyvät 1600-luvulta. Satsumat ovat nykyään kaupallisesti tärkeitä hedelmiä, sillä niiden sesonki alkaa jo loka-marraskuussa, jolloin muita sitrushedelmiä ei vielä ole tarjolla. Suomeen suosituin espanjalainen satsumalajike on kehitetty jo 1940-luvulla Japanissa.
Siemeniä tai vihreää ei tarvitse pelätä
Satsumat poikkeavat muista sitruksista myös värinsä puolesta. Niiden kuori on keltainen, kun taas muut pienet sitrushedelmät ovat oransseja. Ne ovat muodoltaan litteitä ja jopa kiekkomaisia, niiden kuori on sileä ja kiiltävä. Satsuman kuoressa voi olla jopa vihertävää väriä, mutta se johtuu kypsymisen aikaisista sääolosuhteista, eikä se kerro mitään hedelmän kypsyydestä.
Satsuman ohut kuori irtoaa helposti, hedelmää onkin siksi helppo syödä. Hedelmä on mehukas ja vähemmän happoinen kuin muut mandariinit. Satsumassa on harvoin siemeniä, joka on lisännyt sen suosiota entisestään.
Välipalasta marinadiksi
Sitrushedelmien rooli on useimmiten toimia herkullisena ja raikkaana välipalana, mutta viime vuosina ne ovat löytäneet paikkansa myös ruoanvalmistuksessa. Satsumat eivät ole kovin happamia, joten niiden makeasta mehusta saadaan hyvä marinadi lihalle tai kalalle. Mehu toimii myös salaatinkastikkeissa. Hyvin puhdistettua kuorta voi käyttää myös mausteena sitruunan tapaan.
Keltajuuri – hämärästä historiasta parrasvaloihin
Meille tutumman punajuuren sukulaiskasveja ovat kelta-, raita-, valko- ja sokerijuurikkaat. Kyse on alun perin samasta kasvista, jonka muoto sekä väriaineet vaihtelevat. Myös lehti- ja ruotimangoldi lukeutuvat samaan sukuun.
Näiden kasvisten alkuperä on hieman hämärän peitossa. Niiden oletetaan kulkeutuneen arabien mukana Kreikkaan jo ennen ajanlaskumme alkua. Italiassa keltaiset ja valkoiset juurikkaat tunnettiin jo 200-luvulla, josta ne levisivät Rooman imperiumin mukana muualle Eurooppaan.
Ensimmäiset punajuuret jalostettiin vasta 1500-luvulla Saksassa, joten kaikki ennen sitä viljelyt juurikkaat olivat keltaisia tai valkoisia. Suomessa punajuuri syrjäytti 1800-luvulla muut juurikkaat, mutta viime vuosina viljely on taas kuluttajien iloksi monipuolistunut.
Monipuolisen keltajuuren värin voi maistaa
Punajuureen verrattuna keltajuuren maku on miedompi ja makeampi. Sitä on myös mukavampi käsitellä, koska se ei värjää tai sotke. Hyvin varastoituna keltajuuri säilyy jopa puoli vuotta ja kotona se kannattaa säilyttää viileässä valolta suojattuna. Keltajuuren kuorta ei ole tapana syödä, mutta se kannattaa hyödyntää kasvisliemen valmistuksessa.
Keltajuuri on mainio uunijuures, mutta sillä saa makua sekä väriä tuttuihin ruokiin. Esimerkiksi perinteiset kirkasliemiset keitot saavat uuden ilmeen korvaamalla osan perunoista keltajuurella.
Keltajuuri sopii mainiosti myös perunamuusin sekaan. Ohuesti leikatut keltajuurisiivut voi maustaa etikkaliemellä ja lisätä salaattien joukkoon. Paahdetut juureslohkot ovat myös mainio lisä ruokaisaan salaattiin. Paahdettu keltajuurisipsi on mahtava makupari juustotarjottimella. Perinteinen juuresraaste saa lisää väriä sekä syvyyttä keltajuuresta.
Löydät kaikki nämä satokauden kasvikset ja paljon muita sesongin vihanneksia, hedelmiä ja marjoja uudistuneen Food Market Herkun valikoimasta. Nappaa ostoskoriin samalla myös herkkuja myymälän muilta osastoilta ja rakenna upea aamiainen, lounas tai päivällinen niin arkeen kuin juhlaan.
Seuraa Food Market Herkkua Facebookissa ja Instagramissa, niin kuulet ensimmäisenä uutiset Suomen herkuimmasta ruokakaupasta. Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa, jaamme jatkossa reseptejä ja kilpailuja Food Market Herkun satokauden kasvisten tiimoilta.
Kasvisten säännöllinen syöminen pidentää tutkitusti ihmisen elinvuosia, mutta silti me suomalaiset syömme enemmän lihaa kuin vihanneksia. Jos söisimme ravitsemussuositusten mukaisen puolen kilon päiväannoksen kasviksia, niin millaisia ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä vaikutuksia sillä olisikaan? Miten pystymme lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossamme?
Syömme vuodessa vähemmän vihanneksia kuin lihaa.
Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Pohjoismaiset ravitsemussuosituksetkin kehottavat meitä nauttimaan vähintään 500 grammaa kasviksia päivässä, eli 183 kiloa vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 61 kiloa ja hedelmiä 51 kiloa.
“Suositustason saavuttamiseen on vielä pitkä matka”, sanoo Satokausikalenterin perustajatiimiin kuuluva Samuli Karjula. “Kasvisten terveysvaikutukset ymmärretään ja kasviksia käytetään koko ajan hieman enemmän, mutta jostakin syystä me suomalaiset syömme ympäri vuoden yksiä ja samoja vihanneksia. Tilastojen mukaan yli 90% suomalaisten suosimista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri lajikkeesta. Tavoitetasoa tuskin koskaan saavutetaan, jos pitäydymme alle kymmenessä lajikkeessa”, valottaa asiaa satokausikasvisten käyttöön perehtynyt Samuli Karjula.
Ymmärrämme vihannesten, marjojen ja hedelmien terveysvaikutukset, mutta silti syömme yksipuolisesti.
Karjulan mukaan valitsemalla ostoskoriin useampia vaihtoehtoja suositustaso on mahdollista saavuttaa siis helpommin. Hän tarjoaa ratkaisuna sesonkikasviksia: “Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ostoskoriin ja ruokalautaselle on satokauden kasvisten suosiminen. Noudattamalla sesonkeja ohjaudumme luontaisesti kokeilemaan joka kuukausi uusia kasviksia ja saamme mielekästä vaihtelua ruokavalioomme. Satokausi- eli sesonkiajattelu on ollut kadoksissa vuosikymmenien ajan, mutta on nyt onneksemme palaamassa takaisin Suomeen.”
Satokauden kasvikset ovat edullisia.
Karjulan mukaan sesonkikasviksia ei voi ylistää liikaa. Hänen mukaansa pinttynyt uskomus siitä että terveellinen ruoka on kallista, ei pidä paikkaansa ainakaan kasvisten osalla.
“Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat terveellisempiä, eikä niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla tai pitkillä kuljetuksilla. Koska sesonkikasvisten viljelyyn on käytetty vähemmän ulkopuolista energiaa ja niiden kuljetuskustannukset ovat suurista kuljetuseristä johtuen pienemmät, niin kasvikset ovat aina myös edullisempia”
Tuoreet sesonkiparsakaalit saattavat olla väriltään tyypillisiä tuontiparsakaaleja tummempia. Kyse ei kuitenkaan ole laatuvirheestä, vaan merkki suuremmasta antioksidanttipitoisuudesta.
Satokausikalenteri helpottaa valintoja
Sesonkiruokailun toteuttaminen alkaa selvittämällä kasvisten satokaudet. Karjulan mukaan kasvisten satokausia koskeva tieto on tähän asti ollut vain huippukokkien ja perehtyneiden ruoanlaittajien tiedossa.Tämä piilossa ja hajallaan oleva tieto vaivasi Karjulaa vuosien ajan. Koska helppoa ja kaikille sopivaa opasta ei löytynyt mistään, päätti hän kumppaneineen kehittää tuotteen, jonka avulla suomalaiset löytäisivät sesonkikasvikset kauppojen tarjonnan seasta.
Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain.
“Kehittämämme Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain. Yli 80 kasvikselle on mainittu myös kotimainen sesonki. Kalenterin avulla kuka tahansa osaa valita ympäri vuoden ruokapöytäänsä ne kaikkein maukkaimmat ja parhaimmat kasvikset”, Samuli Karjula kertoo.
Kalenterin saama suosio on yllättänyt kehittäjät, sillä kalenteria käyttävät tänä päivänä jo tuhannet suomalaiset. “Saamamme palautteen perusteella olemme todella onnistuneet lisäämään kasvisten määrää suomalaisissa ruokapöydissä. Sesonkikasvisten kysyntä on alkanut tänä vuonna näkyä ruokakauppojen tarjonnassa ja olemme pystyneet auttamaan kauppoja myös tarjonnan suunnittelussa.” Tästä esimerkkinä Karjula mainitsee mm. viime kuukausina näkyneen kampanjan, jolla pyritään palauttamaan edullisemmat kakkosluokan kasvikset suomalaisiin ruokakauppoihin.
Sesongin aikana voi tavallisistakin ruokakaupoista löytää meille tuttujen hedelmien eri lajikkeita.
Satokausikalenteri on kolmen sesonkikasviksiin perehtyneen suomalaisen nuoren kehittämä tuote. Samuli Karjulan lisäksi kalenteria ovat olleet kehittämässä hänen puolisonsa Laura ja veljensä Johannes. Tuote on omakustanne, eikä sen kehittämiseen tai markkinointiin ole käytetty ulkopuolista rahoitusta tai yritystukia.
Monet sesonkiherkut ovat ilmaisia ja parhaimmillaan satokauden kasvisten suosiminen on mukavaa yhdessä tekemistä.
