Voimakkaanmakuinen valkosipuli, raikas kevätsipuli, aromikas salottisipuli ja perinteinen keltasipuli – eri sipulilajikkeita on valtava määrä ja jokainen näistä on parhaimmillaan tietynlaisissa ruoissa. 

Kiehtovan kasviksen maku on meille tuttu ja mieluinen. Sipulit lukeutuvat syödyimpien kotimaisten kasvisten joukkoon. Syömme keskimäärin sipuleita noin viisi kiloa vuodessa. Faktat ovat sipulin puolella. Tämä kasvis on ekologinen ja edullinen. Sipuliin yhdistetään runsaasti terveysvaikutuksia, se on todella ravinteikas ja sen hiilijalanjälki on yhtä pieni kuin avomaalla kasvatetuilla juureksilla.

Sipulin syönti päivittäin kannattaa. Edullinen ja monipuolinen vihannes tuo makua moneen ruokaan, on helppo valmistaa ja saatavuus on hyvä läpi vuoden. Vaihtelua tuovat useat eri lajikkeet. Yhdistelemällä näitä syntyy uusia, herkullisia makuelämyksiä!

 

 

4 Faktaa sipulista

Ikivanha viljelykasvi
Sipulin viljelystä löytyy ensimmäisiä dokumentteja Egyptistä jo 3 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Ruokasipulin käyttö levisi Keski-Eurooppaan kuitenkin vasta keskiajan alussa. Nykyään se lukeutuu kaikkien maanosien tärkeimpiin vihanneksiin ja meillä Suomessa se on yksi avomaan viljellyimmistä vihanneksista.

Kotimaisen sipulin tunnistaa mausta
Ruokasipulista jalostetut lajikkeet ryhmitellään sen mukaan, miten nopeasti sipuli muodostuu. Ryhmittelyn perusteena käytetään myös väriä. Kotimainen sipuli kestää hyvin varastointia ja on voimakkaamman makuinen kuin etelämmästä tuotu tuontisipuli.

Jatkuvan sadon periaate
Koska kasvukausi on Suomessa lyhyt, edellisellä kasvukaudella kasvatetut pistokkaat kylvetään maahan mahdollisimman aikaisin toukokuussa. Avomaan varhaissipulit korjataan heti sipuleiden saavuttaessa riittävän koon. Varastosipulin sadonkorjuu aloitetaan myöhemmin syksyllä. Sadonkorjuun jälkeen sipulit kuivatetaan ja varastoidaan -2–0 asteen lämpötilassa. Usein hyvin kuivattu sipuli säilyy aina seuraavan satokauden alkuun.

Poikkeuksellisen monikäyttöinen
Ruokasipulia voidaan käyttää todella monipuolisesti ruoanvalmistuksessa raaka-aineena tai mausteena.  Sipulia voi syödä sellaisenaan, sitä voidaan grillata, hauduttaa, paistaa uunissa, keittää tai marinoida. 

 

 

Satokausikalenterin reseptejä selatessa, sipuli mainitaan monen reseptin raaka-ainelisatuksessa. Alla muutama resepti, missä sipuli hyödynnetään eri tavoin. 

 

Miksi sipuli saa itkemään?

Sipuleille ominainen aromi johtuu niiden sisältämästä aminohapposulfoksideista. Kun sipulia pilkkoo tai pureskelee, sen solurakenne hajoaa ja solujen sisältämä entsyymi aktivoituu. Seurauksena syntyy ammoniumia ja rypälehappoa sekä erilaisia haihtuvia rikkiyhdisteitä, jotka vaikuttavat meidän maku- ja hajuaistimuksiin. 

Aine nimeltä syn-propaanitioli-S-oksidi aiheuttaa kyynelehtimisen. Reagoidessaan silmän pinnalla olevan kyynelnesteen kanssa muodostuu mietoa rikkihappoa. Reaktiona tähän, silmät alkavat tuottamaan lisää kyynelnestettä laimentaakseen ärsyttävää vaikutusta. 

Pitkään on yritetty kehittää sipulilajeja, jotka eivät aiheuttaisi kyyneleitä. Tehtävä on osoittautunut kuitenkin vaikeaksi, sillä juuri kyyneleitä aiheuttavat aineet tuovat sipulille sen tyypillisen maun ja tekevät sipulista sipulin.

Vinkkejä pilkkomiseen. Jos sipulin leikkaaminen muodostuu ongelmaksi, kannattaa kokeilla löytyisikö apu todella terävästä veitsestä. Kyyneleet voi välttää myös laittamalla sipulin pakkaseen noin 15 minuuttia ennen leikkaamista.

 

Satokausikalenteri inspiroi myös sipuleiden monipuoliseen käyttöön. Osta Satokausikalenteri ja pysyt ajantasalla sipulin eri sesongeista!